Kun säästöpaineet kasvavat, siirtymä pelkkään verkkolehteen tai printti- ja verkkolehden hybridimalliin ovat pohtimisen arvoisia vaihtoehtoja. Seuraavasta printtilehdestä alkaen Aamun Koitto painetaan sanomalehtipaperille. Uutta on myös se, että Tuohustuli-lehti tulee mukaan Aamun Koittoon.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjan kolmannessa osassa Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin nunna ja kääntäjä nunna Ksenia kertoo kirjallisuuden merkityksestä omassa hengellisessä kasvussaan.
Uusia kanttoreita valmistuu vuosittain alle puolet siitä määrästä, joka tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä. Aamun Koitto kysyi asiantuntijoilta, miten alan veto- ja pitovoimaisuutta saataisiin parannettua.
Arkkimandriitta Mikael (Nummela) asetettiin sunnuntaina 23. tammikuuta 2022 Valamon luostarin igumeniksi. Mutta mitä kaikkea igumeniksi asettaminen pitää sisällään?
"Tämä piispansauva on paimensauva, piispan apostolisen paimentehtävän merkki. Kätten päällepanemisen kautta tämä armo ja tehtävä on nyt Sinulle annettu", arkkipiispa lausui.
Striimausta seurannutta kirkkokansaa sykähdytti erityisesti isä Sergein liikuttuminen, kun hän muisteli puheessaan hänelle merkityksellisiä ihmisiä ja tapahtumia lauantaina Uspenskin katedraalissa. Sunnuntaina 16.1. 2022 hänet vihitään piispaksi samassa pyhäkössä.
Risto Kormilainen esittelee Eila Valtasen Ortodoksisia arkirukouksia -teoksen.
Valamon luostarin aiempi igumeni ja sittemmin Haminan piispaksi valittu arkkimandriitta Sergei vihitään piispaksi sunnuntaina 16.1.2022 Uspenskin katedraalissa. Mutta mistä piispaksi vihkimisessä on kyse, ja mitä siinä tapahtuu?
Metropoliitta Ambrosius esittelee rovasti Veikko Purmosen Venäläisen teologian kaksi tietä -teoksen.
Valamossa vuodesta 2013 kilvoitellut arkkimandriitta Mikael luottaa uudessa kuuliaisuustehtävässä Jumalan apuun ja pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin esirukouksiin.
Kirkkomme aarteita -sarjassa tarkastellaan nyt RIISAn kokoelmien valokuvia karjalaisista tytöistä, jotka lähetettiin 1900-luvun alussa Valko-Venäjän ja Puolan rajalla sijaitsevaan luostariin.
Helsingin ortodoksista seurakuntaa eri rooleissa yli 25 vuotta palvellut paimen viettää merkkipäiväänsä 31.12.2021.
Täältä selviää makean kirkkokisan kolmen kärki – tai oikeastaan neljän – sekä muu kilpailun sato. Tuomarointi oli haasteellinen tehtävä, sillä Aamun Koiton sähköpostiin tulvi kuvia kerrassaan upeista pyhäköistä. Katso ja ihastu!
Miniatyyrikokoinen Johannes Kastajan syntymän kirkko ihastuttaa – ja kutsuu leikkimään.
Toimintaohjeessa on otettava huomioon erityisesti lapset, vanhukset ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt.
Helsingin Metropoliittakunnan Säätiö on julistanut haettavaksi apurahoja kaikkiaan 15 000 euron edestä säätiön tarkoitusta toteuttaviin kulttuurihankkeisiin.
Piispainkokous suoritti vaalin ehdollepanon tiistaina ennen puoltapäivää.
Apulaispiispan vaali on määrä toimittaa torstaina 25.marraskuuta.
Apulaispiispan vaali nousi odotetusti kirkolliskokouksen avajaispäivän ykköspuheenaiheeksi.
Kirkolliskokoukselle on tehty aloite jumalanpalvelustekstien kääntämiseksi koltansaameksi. Aamun Koitto kuunteli kaksi painavaa puheenvuoroa asian puolesta.
Suomen ortodoksinen kirkko lanseeraa 26. marraskuuta ilmestyvän Aamun Koiton välissä sielunhoitotahtoa ilmaisevan kortin. Mutta miksi se on tarpeen? Lue uusin printtilehti, niin tiedät!
Pyhät äidit -sarjassa esitellään nyt pyhä Juliana Lazarevolainen (k. 1604), jonka muistoa vietetään toinen tammikuuta.
Isä esipaimenella on lisäksi uusia suunnitelmia karjalan kielen ja kulttuurin varalle.
Runonlaulaja Paraske Nikitantytär (Nikitina) Stepanovaa (1833-1904) on kuvailtu ”hurskaan ortodoksisen kansanäidin esikuvaksi”.
Elokuussa 65 vuotta täyttänyt ja 8.11. pappisvihkimyksensä 40-vuotispäivää viettävä rovasti Rauno Pietarinen toivoo kirkolta konkreettisia ilmastotekoja.
Isä Timo Mäkirinta jää marraskuun alussa eläkkeelle Jyväskylän kirkkoherran virasta. Mitä hän miettii ortodoksisesta ykseydestä, ekumeniasta tai kirkkomme suhteesta maalliseen valtaan?
Antiikista Bysanttiin -teos lähestyy myöhäisantiikin murrosta kristilliseksi Bysantiksi elämänfilosofisten teemojen kautta.
Tämä juhlahaastattelu on julkaistu alun perin Kirkkonummen Sanomissa 19. kesäkuuta 2016. Nyt nostalginen teksti julkaistaan päivitettynä uudelleen, kun Pokrovan kirkko juhlii 20 vuottaan ja Pokrovan yhteisö 25-vuotista olemassaoloaan.
Ikonimaalaus on nostattanut kirkossamme suuria tunteita etenkin viime aikoina. Mihin tai kehen pitäisi luottaa ikonografisissa kysymyksissä?
Suomeen on väläytelty uusia pyhäehdokkaita, ja heidän joukossaan on isä Paisi. Vaikka asia on vielä kesken, hänen kohtalonsa ansaitsee tulla kerrotuksi.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo osallistuu juhlaliturgiaan.
Järjestyksessä toinen, valtakunnallinen Aamun Koitto on ilmestynyt printtilehtenä.
Tällä kertaa keräyksen olisi pitänyt kestää aina lokakuun loppuun, mutta pienkeräyksen maksimisumma saavutettiin jälleen odotettua aiemmin.
Historiallinen kokoelma käsittää noin 20 000 nidettä, ja se on pääosin Laatokan Valamosta talvisodan jaloista turvaan saatua aineistoa.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjassa puheenvuoron saa Ilomantsin ortodoksisen kappeliseurakunnan pappi Ioannis Lampropoulos. Isä Ioannis kertoo teoksesta, joka muutti hänen tapansa ajatella.
Hyvä tarkoitus ei pyhitä keinoja, kun on kyse seurakunnan raha-asioista.
Kirkon suojeluspyhä saavutti marttyyriyden seppeleen pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kanssa vuonna 303.
Kirkkoa on korjattu 1,4 miljoonalla eurolla, ja pyhäkön katolla kiiltelevät Sodankylän Tankavaaran jokikullalla kullatut ristit ja kupoli.
Pienkeräyksen takarajaksi on määritelty lokakuun loppu. Edellinen keräys päättyi etuajassa varsin positiivisesta syystä.
”Timantinkirkas nainen”, luonnehtii äiti Kristoduli kirjassaan pyhää Nonnaa, joka oli syntyisin kristitystä perheestä Kappadokiassa. Hänen puolisonsa Gregorios Vanhempi oli Nazianzoksen kaupungin virkamies.