Kulttuuri

Ullakolle hylätty puunpalanen paljastuikin Karjalan valistajan ikoniksi 1800-luvulta

Kirkkomme aarteita -sarjassa esitellään nyt pyhittäjä Kornili Paleostrovilaisen ikoni 1800-luvulta. Pyhittäjä eli 1300-1400 -luvuilla, ja hän on yksi Karjalan valistajista. Hänen muistopäivänsä on 19. päivä toukokuuta.
| Teksti: Teresa Töntsi | Kuva: Henna Hietainen/RIISA
Pyhittäjä Kornili Paleostrovilaisen sinisävyinen ikoni 1800-luvulta

Kokoelmat ovat museoiden perusta ja parhaimmillaan ne kertovat mielenkiintoisia tarinoita. Suomen ortodoksisen kirkkomuseon RIISAn kokoelmahistoriaa rikastuttavat lahjoitukset ja talletukset sekä niihin liittyvät mielenkiintoiset kertomukset. Yksi näistä lahjoituksista on pyhittäjä Kornili Paleostrovilaisen ikoni (OKM 3320) 1800-luvulta. Pyhittäjä eli 1300-1400 -luvuilla ja on yksi Karjalan valistajista. Hänen muistopäivänsä on 19. päivä toukokuuta.

Kyseisen pienikokoisen ikonin löysi keväällä 2012 rakennusmestari Matti Pylkkönen Kuopiossa sijaitsevan Kulttuuriareena 44:n Vinkkeli-rakennuksen ullakolta. Aumakattoisen puutalon yläpohjan purujen poisto, lisäeristäminen ja ilmastointilaitteiden asennus paljastivat tämän sahajauhoihin kätketyn ikonin. Pohjustetulle ikonilaudalle temperavärein maalattu ikoni oli olosuhteisiinsa nähden hyvässä kunnossa. Ikonissa on pieniä kolhuja, ja maalauspinnassa pölyä, vesiroiskeita ja linnun jätöksiä.

Aumakattoisen puutalon yläpohjan purujen poisto, lisäeristäminen ja ilmastointilaitteiden asennus paljastivat tämän sahajauhoihin kätketyn ikonin.

Pyhittäjä Kornili oli kotoisin Pihkovasta, ja hän perusti Äänisjärven Palin (Palej) saarelle Jumalanäidin syntymälle pyhitetyn luostarin. Ikonissa pyhittäjä on esitetty puolivartalokuvana frontaalisti katsojaan. Hän on kohottanut oikean kätensä siunaukseen, ja vasemmassa on suljettu kirjakäärö ja rukousnauha. Pyhittäjä on kuvattu kapeakasvoisena, harmaapartaisena vanhana miehenä. Hän eli erakkona luolassa, ja on pukeutunut ruskeaan viittaan ja skeemamunkin asuun kuuluvaan siniseen hupulliseen vaatteeseen. Vaate on koristeltu Golgata risti -aihein. Viitan alta pilkottaa punainen alusviitta. Pyhittäjän kasvoja kehystävä sädekehä on lehtikultaa, ja ikonin tausta on väritykseltään siniharmaa.

Ikonin kuva-aihe ja löytöpaikka tekevät kertomuksesta mielenkiintoisen. RIISAn kokoelmatietoihin kirjatut tiedonannot antavat olettaa, että ikoni on mitä todennäköisemmin kuulunut talossa asuneelle ratsumestarille. Kyseinen henkilö palveli jatkosodan aikana rannikkoprikaatissa, jonka yksi joukko-osasto sijaitsi Äänisellä. On mahdollista, että ratsumestari on ottanut ikonin mukaansa II maailmasodan aikana ja piilottanut sen myöhemmin sahanpuruihin asuntonsa ullakolle. Ikonin kätkemistä selittää sekin, että hän palveli myöhemmin Pohjois-Savon prikaatissa. Hyvin todennäköisesti kodissa vieraili armeijan väkeä, ja kertomus ikonin alkuperästä olisi saattanut synnyttää keskustelua.

Tänä päivänä pyhittäjä Kornili Paleostrovilaisen ikoni kertoo tarinaansa RIISAn ikonitaidetta esittelevässä salissa. Kuopion museokeskus lahjoitti omistamansa ikonin Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiölle marraskuussa 2012.

 

Pääkuva ylhäällä: Pyhittäjä Kornili Paleostrovilainen, tempera puulle, 1800-luku.