Ajassa

Pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen muistopäivää vietetään 8. maaliskuuta. Hänen hautansa sijaitsee Ilomantsissa Kokonniemen kalmistossa.

Sisällissodan aikana teloitettu uskonnonopettaja, katekeetta ja kirkollinen vaikuttaja Johannes Karhapää (1884–1918) liitettiin pyhien joukkoon vuonna 2019 nimellä pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Tutkimuksen aiheena häneen liittyen on ollut muun muassa venäjänkielinen

Suuren paaston kutsuessa meitä jälleen hengelliselle matkalle, ajatukseni kääntyvät autiomaahan – tuohon pyhään koettelemuksen ja kirkastumisen tilaan.

Konstantinopolin, Uuden Rooman arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka Jumalan armosta koko kirkon täyteydelle: Olkoon Herramme ja pelastajamme Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha, anteeksianto ja siunaus rukouksiemme kanssa kaikkien teidän kanssanne.

Sovintosunnuntaina 2.3. 2025 Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous puhuu kirkkokansalle yhteisessä paimenkirjeessään. Kirkkomme toimessa olevat piispat korostavat päivän mielenmuutosta ja katumusta painottavaa sanomaa. He toteavat, että kutsu katumukseen ja sovintoon on tarkoitettu myös heille

Helsingin ortodoksinen seurakunta kutsuu sunnuntaina 23.2.

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elian hyväksymä rukous Ukrainan puolesta aiheutti kohun sen jälkeen, kun Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni kielsi hiippakuntansa pappeja käyttämästä kyseistä rukousta muun muassa sillä perusteella, että se olisi poliittinen. Monet asiaa kommentoineet

Liturgiassa(Mark. 15:11‒32)

Vaikka Venäjän täysimittaisesta hyökkäyssodasta Ukrainaan tulee 24.2. kolme vuotta, Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova on täynnä toivoa. Hän luottaa Jumalaan. – Uskon, että sota voi loppua yllättäen ja nopeasti, hän sanoo varmasti.

Suomen ortodoksisen kirkon keskustalo Karjalankadulla Kuopiossa vaatii peruskorjausta seuraavan vuosikymmenen aikana. Akuutteja ongelmia aiheuttaa tällä hetkellä heikkolaatuinen sisäilma.

Helsingin ortodoksisella seurakunnalla ei ole mitään tekemistä hankkeen kanssa. "Tässä maailmantilanteessa on erityisen tärkeä mainita, että kyseessä on Moskovan patriarkaatin alaisen seurakunnan hanke", toteaa seurakuntamme kirkkoherra Markku Salminen.

Tässä artikkelissa tutustutaan kolmen viime vuonna jäsenmäärältään kasvaneen ja kolmen supistuneen seurakunnan tilastotietoihin. Lisäksi pohditaan joitakin alueellisten eroavaisuuksien syitä ja tarkastellaan lyhyesti seurakuntakasvun kysymyksiä.

Jokaisen tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi kirkossa, mutta miten tämä toteutuu? Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry teetti viime syksynä nuorisokyselyn, jonka tuloksista selviää, että 13–29-vuotiaista vastaajista noin 10 % oli itse kokenut tai huomannut syrjintää tai ennakkoluuloja

Dexter: Original Sin -mainoskampanjassa käytetty ja sittemmin Helsingin ortodoksisen seurakunnan vaatimuksesta sosiaalisesta mediasta poistettu kuva on vähintäänkin monitulkintainen. Jutun julkaisun jälkeen tuli tieto, että Helsingin ortodoksisen seurakunnan viestintä oli vastaanottanut virallisen

Jeesus-lapsen Jerusalemin temppeliintuomisen juhla 2.2. on yksi kirkkovuoden suurista juhlista, ja myös kansainvälinen ortodoksisten nuorten päivä.

Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin sai merkkipäivänsä johdosta onnittelukirjeen ekumeeniselta patriarkka Bartolomeokselta.

Rakastetun pyhän elämä osoittaa, että Jumalan hulluus on ihmisten viisautta kallisarvoisempaa. Hänen muistopäiväänsä vietetään Suomen ortodoksisessa kirkossa 24. tammikuuta.

Arkkipiispa Elian 14.1.2025 pitämä opetuspuhe on luettavissa myös viroksi. Arkkipiispa Elia piti opetuspuheensa Tallinnassa pyhän marttyyripiispa Platonin juhlassa.

Suomen ortodoksisen kirkon tuoreissa jäsentilastoissa muutama seurakunta nousee esiin positiivisessa mielessä. Missä piilee onnistumisen salaisuus? Muuttoliike selittää kasvua omalta osaltaan, mutta jotakin muutakin tarvitaan.

14. tammikuuta ei ole ainoastaan pyhän marttyyripiispa Platonin muistopäivä, vaan myös arkkipiispa Hermanin kuolinpäivä.

Pohdittaessa naisdiakonaatin mahdollisuutta Suomen ortodoksisessa kirkossa, on varsin selvää, että päätösten tulee perustua kirkon traditioon ja perinteen synodaaliseen tulkintaan, joka huomioi sekä kirkon että ihmisten tarpeet. Päätökset eivät voi perustua pelkoon, epäluuloihin tai suuriin

Naisdiakonaatista on käyty pitkään keskustelua teologian, historian ja käytännön näkökulmista. Teemaa on käsitelty kirkollisissa keskustelunavauksissa ja seminaareissa. Vilkasta keskustelua on käyty myös keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä niin Suomessa kuin muuallakin.

Marraskuun 2024 kirkolliskokouksessa päätettiin laatia selvitys naisdiakonaatista piispainkokousta varten. Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua viran luonteesta ja tarpeellisuudesta. Näitä teemoja pohtii myös isä Marko Mäkinen kolmessa artikkelissaan. Ensimmäinen osa käsittelee naisdiakonaatin

Vesi on yksi vanhimmista ja yleisimmistä uskonnollisista symboleista, ja se kantaakin monia eri merkityksiä.