Aamun Koiton toimitukseen on tullut ihmettelevää palautetta, miksi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon ”paimenkirjettä” ei ole julkaistu kirkon omilla verkkosivuilla tai Aamun Koitossa. Arkkipiispa Leon mukaan kyseessä ei ole paimenkirje.
Alun perin Keskisuomalaisessa julkaistu teksti
Aamun Koitto toteutti Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokousedustajille kohdennetun kyselyn, jossa tiedusteltiin odotuksia uutta arkkipiispaa kohtaan. Kyselyyn vastasi noin joka viides. Käytännöllisen teologian professori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta kommentoi kyselyä ja sen tuloksia.
Vuoden 2024 kirkolliskokoukselle on tehty esitys, jossa ehdotetaan selvityksen tekemistä naisdiakonaatista. Aloitteessa esitetään myös pohdittavaksi sitä, miten asiaan voitaisiin reagoida Suomen ortodoksisessa kirkossa. Samassa yhteydessä esitetään selvitettäväksi naisten asemaa suhteessa
Uuden arkkipiispan valintaan liittyvät kysymykset lähetettiin Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenille, Oulun metropoliitta Elialle ja Haminan piispa Sergeille, jotka todennäköisesti ovat vahvoilla, kun Suomen ortodoksiselle kirkolle valitaan seuraava arkkipiispa. Nykyinen Helsingin ja koko
Hengellisen elämän elähdyttämisen lisäksi ruokapaastolla on lukuisia muitakin suotuisia vaikutuksia.
Vaasan ortodoksisen kappeliseurakunnan hautausmaan on arveltu olevan liito-oravien reviiriä. Asiaan saatiin varmuus puustoa uhkaavien hakkuiden alla. Kanslisti Tiina Tannerin tarmokkuuden ansiosta liito-orava sai pitää pesäkolonsa.
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliintuomista juhlitaan kirkossamme 21. marraskuuta. Jumalansynnyttäjän vanhemmat Joakim ja Anna olivat luvanneet pyhittää lapsensa Herralle jo ennen hänen syntymäänsä. Kirkkovuoden suuriin juhliin lukeutuva temppeliintuomisen juhla kertoo, miten Maria astui
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin sihteerinä toiminut henkilö kirjoitti sosiaalisessa mediassa Venäjän ortodoksista kirkkoa ihannoivia kommentteja. Samaan henkilöön liittyvä outo tapahtumaketju johti myös kirkon palvelukeskuksen johtajaan kohdistuneeseen vakavaan uhkaukseen.
Helsingin ja
Isänpäivänä muistetaan isiä ja isoisiä, mutta isyyttäkin on monenlaista. Kirkossamme tunnetaan myös hengellisen isyyden käsite.
Ukrainalaisten suosiman Pyhän profeetta Elian kirkon pyhäkköyhteisön keskuudessa syntyi toive saada rukouskäyttöön Kiovan luolaluostarin pyhien reliikki-ikoni, mutta sellaista ei ottanut heti löytyäkseen – kunnes aiempi Valamon luostarin johtaja, nykyinen Haminan piispa Sergei alkoi muistella
Ruumiittomien voimain juhla 8.11. kutsuu meitä Jumalan yhteyteen.
Aamun Koitto julkaisee ennen Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon eläkkeelle jäämistä hänen kolumnejaan ja puheitaan kiitoksena isä esipaimenen mittavasta työstä Suomen ortodoksisen kirkon hyväksi. Arkkipiispa Leo on palvellut kirkkoamme pappina ja piispana yli 50 vuoden ajan. Tämä kirjoitus
Aamun Koitto julkaisee ennen Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon eläkkeelle jäämistä hänen kolumnejaan ja puheitaan kiitoksena isä esipaimenen mittavasta työstä Suomen ortodoksisen kirkon hyväksi. Arkkipiispa Leo on palvellut kirkkoamme pappina ja piispana yli 50 vuoden ajan. Tämä kirjoitus
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo vietti Karjalan valistajien juhlaa perinteiseen tapaan Tukholmassa Ruotsin suomalaisen ortodoksisen seurakunnan vieraana.
Netin eri palveluissa on ortodoksisuudesta kiinnostuneelle tarjolla paljon erilaista sisältöä. Suomen ortodoksisen kirkon jäsenlehden Aamun Koiton ja Suomen ortodoksisen kirkon ort.fi-verkkosivujen ohella suositeltavia ovat esimerkiksi kirkon yhteydessä toimivat Mamren Tammisto YouTubessa, ONL
Helsingin ortodoksisen seurakunnan sijoituskiinteistöjen tulevaisuutta on puitu jo reilun vuosikymmenen ajan. Niiden tulevaisuus on tälläkin hetkellä kysymysmerkki, sillä päätöksenteko jää taas kerran seuraavalle valtuustolle – jonka valinnan ajankohta on niin ikään avoin. Sen osalta odotellaan
Helsingin Sanomien 22.10.2024 julkaistua juttua tutkiva tarkkasilmäinen lukija saattoi havaita, että pääkuvassa näkyy taustalla varsin tutun näköisiä ikoneita.
Panihidan yhteydessä voidaan nauttia myös kolivaa. Koliva on vehnästä tai riisistä sekä hunajasta, pähkinöistä ja mausteista koostuva muistoateria. Jopa kolivan valmistukseen käytettävillä aineksilla on nykyään kristillinen merkitys. Muistoateria sinänsä on peräisin esikristilliseltä ajalta.
Kristuksessa rakkaat sisaret ja veljet,
Aiemmin Oulun metropoliitta Elia ei ole halunnut kommentoida asiaa. Sen sijaan Haminan piispa Sergei on kertonut jo aiemmin olevansa käytettävissä, kun Suomen ortodoksiselle kirkolle valitaan uusi arkkipiispa.
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsitteli 24. syyskuuta muun muassa arkkipiispan vaalia.
Epäiltyinä on seitsemän seuran entistä hallituksen jäsentä.
Suomen ortodoksinen kirkko juhlii kunniallisen ja eläväksi tekevän ristin ylentämistä 14. syyskuuta. Aluksi ei ollut lainkaan itsestäänselvää, että juuri rististä tuli tunnetuin kristinuskon tunnusmerkki.
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tervehtii kirkkokansaa kirkkovuoden alkaessa 1. syyskuuta 2024.
