Ajassa

Valamon luostaritaksi alkoi liikennöidä maaliskuun alussa.
Ovatko erämaaisien ja -äitien kertomukset tuttuja? Nykykristityn näkökulmasta he voivat näyttäytyä kaukaisilta pyhiltä ihmisiltä, joilla ei ole kosketuspintaa meidän elämäämme. Voisiko heidän arkielämänsä tarkastelu lähentää meitä pyhiin ihmisiin, jotka elivät myöhäisantiikin aikaan erämaissa? Tämä
Kaikki ihmiset ovat syyllistyneitä väärintekoihin eli synteihin. Toisin sanoen: syntiin langenneeseen maailmaan syntynyt ja tietoisesti toiminut ihminen on jossain vaiheessa rikkonut Jumalaa vastaan. Kuitenkin Jumala kutsuu ihmistä palaamaan jälleen yhteyteensä. Tämän vuoksi ja vastatakseen Jumalan
Pyhittäjä Maria Egyptiläisen (k. 500-l) muistoa vietetään suuren paaston viidentenä sunnuntaina ja huhtikuun 1. päivänä.
Sisällissodan aikana teloitettu uskonnonopettaja, katekeetta ja kirkollinen vaikuttaja Johannes Karhapää (1884–1918) liitettiin pyhien joukkoon vuonna 2019 nimellä pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Uusimman tutkimuksen aiheena häneen liittyen oli ennen käyttämätön, pääosin
”Kuinka on mahdollista, että pientä lasta kidutetaan ja jätetään kuolemaan Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa?” Näin kysyy Oulun metropoliitta Elia Joensuussa tapahtuneeseen 4-vuotiaan poikalapsen väkivaltaiseen kuolemaan liittyen – eikä hän ole yksin.
Suomen ortodoksista kirkkoa edustavat virkaanastujaisissa Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni ja Oulun metropoliitta Elia.
Helsingin ortodoksinen seurakunta liputtaa 24.2. Helsingissä omistamissaan kiinteistöissä Liisankadulla, Pyhän Kolminaisuuden kirkolla Rauhankadulla sekä Mannerheimintiellä.
Muistopalvelus toimitettiin 16.2. kello 19. Arkkipiispa Leo kehotti myös muita seurakuntia toimittamaan muistopalveluksia edesmenneelle.
Ystävänpäivää vietetään 14. helmikuuta. Sen kunniaksi metropoliitta Panteleimon kirjoittaa ystävyydestä, jota tulee vaalia paitsi maan päällä elävien, myös taivaallisten läheistemme suhteen.
Suuri pyhä paasto kutsuu meitä katumukseen, rukoukseen, lähimmäisen auttamiseen – kohti suurempaa vapautta synnistä ja sen seurauksista.
Aiemmin ravintoloitsijana toiminut isä Hariton tarjoilee lukijoille paitsi suussa sulavia blinireseptejä, myös kirpeän huumorin sävyttämiä ajatuksiaan paastoon ja paastoruokiin liittyen.
Jeesus-lapsen Jerusalemin temppeliintuomisen juhla 2.2. on yksi kirkkovuoden suurista juhlista, ja myös kansainvälinen ortodoksisten nuorten päivä.
Kirkkomme kanta paholaisen ja pahan henkivoimien olemassaoloon on selvä: ne ovat todellisia. Kuitenkin on tärkeää erottaa mielenterveysongelmat ja hengellinen hätätilanne.
Rakastetun pyhän elämä osoittaa, että Jumalan hulluus on ihmisten viisautta kallisarvoisempaa. Hänen muistopäiväänsä vietetään Suomen ortodoksisessa kirkossa 24. tammikuuta.
Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä osoittaa yhä laskusuuntaan, joskaan ei niin paljon kuin vuonna 2022. Tuhannen taalan kysymys kuuluu, miten jäsenkato on estettävissä ja jäsenmäärä käännettävissä nousuun?
14. tammikuuta ei ole ainoastaan pyhän marttyyripiispa Platonin muistopäivä, vaan myös arkkipiispa Hermanin kuolinpäivä.
Suomen ortodoksisen kirkon pääkatedraalista, Uspenskin katedraalista, lähetetään säännöllisesti jumalanpalveluksia suoratoistona myös vuonna 2024.
Teofanian tapahtumat tuovat esiin paitsi Kristuksen aseman Jumalan poikana, myös Jeesuksen ja Johannes Kastajan ainutlaatuisen suhteen. Johdannossa Johanneksen evankeliumiin Sulhasen nöyrää ystävää kuvaillaan näin: ”Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän
Pyhän Johannes Krysostomoksen saarna Kristuksen syntymäjuhlana puhuttelee meitä aikojen takaa. Kristus syntyy – kiittäkää!
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on julkaissut joulutervehdyksensä Vapahtajan syntymäjuhlaksi 2023.
Hänen Kaikkipyhyytensä Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen paimenkirje jouluna 2023.
Joulun tullessa koittaa pyhä yö, sillä Jumalan Poika syntyy ihmiseksi maailman pelastuksen tähden.