Jeesuksen elinaikana naisen sanaan ei juuri luotettu. Kuitenkin Kristuksen kautta ”heikko” osoittautuikin vahvaksi.
Sunnuntai 12. maaliskuuta 2023 on paitsi Ristinkumartamisen sunnuntai, myös lähetystyön kolehtipyhä.
Sisällissodan aikana teloitettu uskonnonopettaja, katekeetta ja kirkollinen vaikuttaja Johannes Karhapää (1884–1918) liitettiin pyhien joukkoon vuonna 2019 nimellä pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Uusimman tutkimuksen aiheena häneen liittyen oli ennen käyttämätön, pääosin
Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi, rovasti Heikki Huttunen kohtaa työssään päivittäin ihmisiä niin Ukrainasta kuin Venäjältäkin. Mennyt vuosi on ollut surun murtamien ihmisten kohtaamista ja lohduttamista.
Koulujen uskonnonopetus ei ole seurakuntien vastuulla. Seurakunnat ovat silti tähän asti olleet halukkaita tukemaan opetusta järjestämällä koululaispalveluksia ja varaamalla rahaa koulun ja kirkon välisiin matkakustannuksiin sekä koululaisten ruokailuun.
Hengellisen elämän elähdyttämisen lisäksi ruokapaastolla on lukuisia muitakin suotuisia vaikutuksia.
Suurta paastoa edeltää herkullisten blinien aika.
Jopa kolivan valmistukseen käytettävillä aineksilla on nykyään kristillinen merkitys. Muistoateria sinänsä on peräisin esikristilliseltä ajalta.
Mediassa on viime aikoina ollut esillä lähinnä Yhdysvalloissa pieneksi muoti-ilmiöksi noussut tapa kompostoida vainajien ruumis perinteisen arkkuhautauksen sijaan. Kompostointi eroaa merkittävästi kirkon perinteen mukaisesta hautaustavasta. Aamun Koiton haastattelema isä Tuomas Kallonen muistuttaa
Esirukouksin voi saatella niin eläviä kuin jo kuolleita läheisiä – joko yksin tai yhdessä seurakunnan kanssa.
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on antanut lausunnon koskien ehdotusta uudeksi kirkkolaiksi. Tekstissä pohditaan muun muassa pappien ja kanttorien koulutuksen tulevaisuutta. Pitääkö tutkintovaatimuksia alentaa – vai onko ratkaisun avain sittenkin mielikuvassa siitä, millainen työnantaja
Jeesus-lapsen Jerusalemin temppeliintuomisen juhla on yksi kirkkovuoden suurista juhlista, ja myös kansainvälinen ortodoksisten nuorten päivä.
Kirkkoamme koettelee työntekijäpula, ja pian alkaa korkeakoulujen yhteishaku. Valittavana on muun muassa ortodoksisen teologian, kirkkomusiikin ja opetusalan koulutusvaihtoehdot.
Päätoimittaja Susanna Sompin pääkirjoitus on julkaistu myös painetun Aamun Koiton numerossa 1/2023.
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni on vapauttanut igumenia Mikaelan Lintulan luostarin johtajan tehtävien hoitamisesta äiti Mikaelan oman pyynnön mukaisesti.
Rakastetun pyhän elämä osoittaa, että Jumalan hulluus on ihmisten viisautta kallisarvoisempaa.
Teologian tohtori Juha Riikonen esitelmöi aiheesta "Suomen ortodoksisen kirkon kanoninen asema osana Konstantinopolin patriarkaattia" 14. tammikuuta järjestetyssä seminaarissa, joka juhlisti Suomen ja Viron ortodoksisten kirkkojen satavuotista autonomiaa.
Viime lauantai ei ollut ainoastaan pyhän marttyyripiispa Platonin muistopäivä, vaan myös arkkipiispa Hermanin kuolinpäivä.
Vuoden 2022 väestötilastoja tarkasteltaessa on hyvä tiedostaa, että ne eivät kerro koko totuutta ortodoksien määrästä Suomessa.
Valamon luostarissa saatiin perjantaina 6. tammikuuta viettää Kristuksen kasteen juhlaa tavallistakin juhlavammissa merkeissä.
Kirkossa vietetään kanonisen asemamme 100-vuotisjuhlaa. Alkavan vuoden päätapahtuma on Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen vierailu Suomessa.
Pelastus onnistuu vain siten, että Jumalaa vastaan rikkonut ihminen palaa Jumalan yhteyteen. Ortodoksinen kirkko viettää loppiaisena tunnettuna 6. tammikuuta Teofaniaa eli Jumalan ilmestymisen ja Herramme Jeesuksen Kristuksen kasteen juhlaa.
Pyhää mirhaa käytetään mirhavoitellun sakramentissa, kirkkojen vihkimisessä ja antiminssien siunauksissa. Lisäksi piispa siunaa ikonin mirhavoiteella. Hallitsijat on perinteisesti voideltu tehtäväänsä mirhalla. Mutta tiesitkö, että Suomen ortodoksisessa kirkossa riittää yhä Viipurissa sata vuotta
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Oulun metropoliitta Elia ja Haminan piispa Sergei julkaisivat yhteisen joulutervehdyksensä.