Arki & ihmiset

Riitta Toivonoja on kirjoittanut seitsemän runoteosta, joiden tuottoja hän on lahjoittanut omaishoitajille. Aviomiehen muistisairaus tutustutti hänet omakohtaisesti omaishoitajan arkeen ennen puolison kuolemaa 51 avioliittovuoden jälkeen. Ortodoksisuus on ollut jo pitkään voimavara, joka tuli

Useita kirkkomme historiaa käsitteleviä teoksia kirjoittanut tietokirjailija Timo Lehtonen on julkaissut jo viisi mittavaa teosta, joiden kokoaminen on vaatinut kosolti työtunteja ja taloudellista panostusta.

Maanantaina 19. tammikuuuta 2026 alkoi Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa oikeudenkäynti, jossa on kyse Karjalan kielen seuraan liittyvistä talousrikosepäilyistä. Rikosepäilyt koskevat mahdollisia väärinkäytöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien avustusten suhteen.

Petri Niikko on vienyt suomalaisia Karjalaan 1990-luvulta lähtien, kunnes korona ja Venäjän hyökkäyssota muuttivat kaiken. Matkalaiset ovat päässeet seuraamaan niin Solovetskin luostarin entisöintiä kuin kylien tsasounoiden toiminnan elpymistä. Jumalanpalvelusten hartaus ja kirkkojen kauneus ovat

Valamon Kristuksen Kirkastumisen luostarin veljestö vahvistui, kun luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael vihki viitankantajamunkki Stefanoksen pieneen skeemaan nimellä Sofroni.

Ilona Huolman teki pro gradu -tutkielmansa aiheenaan nunna Kristoduli, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi viisi vuotta 23. joulukuuta 2025.

Joensuun ortodoksinen ja luterilainen seurakunta ovat yhdessä eri järjestöjen kanssa järjestäneet yksinäisille ja vähävaraisille suunnattuja Joulumaa-ruokailuja vuodesta 1998 lähtien – tänä jouluna on kyseessä siis 28. kerta. Joensuun ortodoksisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Katja Kannisen

Valamon luostarin toiseksi merkittävimmän elinkeinon eli juomanvalmistuksen hektinen sesonki on juuri käsillä joulun alla. Viinehtimöstä vastaava isä Nasari on palannut haastattelua edellisenä päivänä Saksasta joulumarkkinamatkalta. Luostarin suurin tulonlähde on matkailu.

Suomen ortodoksisen kirkon keskushallinnossa 3. lokakuuta alkaneet muutosneuvottelut saatiin päätökseen 2. joulukuuta 2025. Niiden seuraukset koskettavat myös Aamun Koiton toimitusta.

Airi Knuutinen täytti hiljattain 90 vuotta, mutta harjoituttaa ja johtaa edelleen Pokrovan kirkon kuoroa Kirkkonummella. Laulu on ollut aina läsnä Knuutisen elämässä. Myös kiinnostus ortodoksisuuteen on kulkenut mukana nuoruusvuosista lähtien, vaikka Knuutinen olikin luterilainen elämänsä

Kuopiolaiselle Paavo Perolalle avautui 1950-luvun lopulla ainutlaatuinen tilaisuus: hän pääsi nuorena ipodiakonina seuraamaan läheltä, kun Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispaksi valittu pappismunkki Paavali aloitti tarmokkaan työnsä sotien vaurioittaman kirkon jälleenrakentamiseksi. Perola

Taiteilija, diakoni Ville Löppösen parhaillaan esillä oleva Kirkkaudesta kirkkauteen -näyttely on tutustuttavissa Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä aina 25. tammikuuta 2026 asti.

Jumalanpalveluksien kävijämäärät ovat kasvaneet, minkä vuoksi seurakunnan resurssit eivät enää riitä jälkiviinin ja jälkimehun tarjoamiseen. Sen sijaan kirkkoleipä tarjotaan edelleen kaikille jumalanpalveluksen päätteeksi. Jälkiviinistä luopuminen on nostattanut keskustelua ja vastustustakin.

Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksen alla eri tiedotusvälineissä on julkaistu kirkon keskushallinnon ja keskustalon tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä kirjoituksia ja kannanottoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kuopiossa sijaitsevasta keskustalosta halutaan luopua. Osa kirkon

Valamon luostarissa kilvoitteleva pappismunkki Rafael on lähtenyt opiskelemaan kirkollisesti tärkeää kreikan kieltä Kreikan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Thessalonikiin. Matka kestää vuoden 2026 kesäkuuhun saakka.

Helsingin ortodoksisella hautausmaalla lepää kiinnostavia henkilöitä – ja ”muistojen puutarhuri” Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on käyttänyt kosolti aikaa heidän elämäntarinoidensa selvittämiseen.

Tiistaiseurat etsivät myös uusia toimintatapoja.

Aamun Koitto julkaisee harvinaisen puheenvuoron, jossa näkemyksiään esittää sukupuolen korjausprosessin läpikäynyt Suomen ortodoksisen kirkon jäsen. Vastaavassa tilanteessa olevien asema ja kirkollinen avioliittoon vihkiminen nousivat esille jälleen, kun piispainkokous julkaisi uusimman

Uspenskin katedraalin ystävien puheenjohtaja Tapio Maljonen kertoo, mikä on yhdistyksen historian merkittävin hanke ja rakkain ikoni.

Omien hautajaisten suunnittelu on alkanut kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän. Asiasta uutisoi Yle jokin aika sitten. Monet evankelis–luterilaiset seurakunnat ovat alkaneet järjestää tilaisuuksia omien hautajaisten suunnittelua varten.

Keväällä 2025 papiksi vihitty isä Lassi Nuutinen soisi, että perheellisiä pyhiä nostettaisiin enemmän esiin. Niin ikään hän haluaa kannustaa nuoria hakeutumaan kirkon töihin. Työ on paikoin vaativaa, mutta merkityksellistä – ja aiemmat kipeät elämänkokemukset voivat olla jopa suuri rikkaus.

Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n kultaisella ansiomerkillä palkittua rovasti Heikki Huttusta kuvaillaan palkitsemisperusteissa seuraavasti: "Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi rovasti Heikki Huttunen on mahtava esimerkki siitä, miten nuoret ja

Shemi Jaba ja Michael Atrache pitävät tärkeänä sitä, että lapset oppivat kirkollisten juhlien merkityksen. Tärkeimmät kirkolliset juhlat ovat heille pääsiäinen ja joulu.

Jopa ventovieraat ortodoksit ovat tunnistaneet Timo Kestin Helsingin kaduilla. Keskustelufoorumeita harrastaessaan hän on todistanut uskontoon liittyvän nettikeskustelun kehitystä parinkymmenen vuoden ajan.