Kulttuuri

Karjalankielinen Pajojoukko Bratanat on tänään julkaissut Pilbazie -digiep:n kaikissa suoratoistopalveluissa.
Dir. cant. Jarmo Lehto kertoo naisäänille säveltämänsä Panihidan syntyprosessista ja pohtii samalla myös taidetta suurempia kysymyksiä.
Suomussalmen Hukkajoella tapahtuneen raakkutuhon myötä otsikoihin noussut jokihelmisimpukka on ollut vuosisatoja tärkeä osa Karjalan ja itäisen Lapin ortodoksista kulttuuria. Helmet ovat koristaneet niin ikoneja, papiston jumalanpalveluspukuja kuten myös kirkkokansan naisväkeä. Raakkujen ahdingon
Timo Ruottisen säveltämä teos Uspenie – kokoöinen vigilia on ajankohtaista kuunneltavaa Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlan aikoihin.
Kirkkomuseo RIISAn Pieni kirkkokierros -näyttelyssä on esillä pienoismalleja menetettyjen alueiden ortodoksisista kirkoista ja rukoushuoneista. RIISAn kokoelmissa on myös kyseisiin kirkkoihin liittyvää esineistöä ja arkistoaineistoa. Näyttely on avoinna 1.9.2024 saakka.
Kirkkomme aarteita -sarja käsittelee tällä kertaa Valamon luostarin pappismunkki Neofitin kohtaloa. Hänen valokuvansa löytyy Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn valokuva-arkistosta.
Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin riisa on valmistettu Pietarissa vuonna 1893, kun Konevitsan luostari täytti 500 vuotta. Se kuuluu ihmeitätekevään ikoniin, jonka kääntöpuolelle on kuvattu Kristus Käsittätehty. Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin juhlaa vietetään 10. heinäkuuta.
Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari ovat kirjoittaneet paljon keskustelua herättäneen kirjan Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). Raamatuntutkijoina Mäkipelto ja Huotari ovat erikoistuneet Vanhan testamentin käsikirjoitusten tutkimukseen. Lisäksi Mäkipelto on psykologi ja
Aikamatka Sortavalaan ja Valamoon -valokuvanäyttely on avoinna GalleriArissa Mikkelissä 4.–29.6. välisenä aikana.
Tampereella Galleria Koppelossa on parhaillaan esillä Matilda Matsin ja Henriikka Hietaniemen yhteisnäyttely Tuohuksia ja sadepilviä.
Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen muistopäivää vietetään 12. kesäkuuta. Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin kuuluva Konevitsan luostarin perustajan muistoarkku kertoo pyhittäjä Arsenin elämästä. Kenotafista kertova artikkeli kuuluu Aamun Koiton Kirkkomme aarteita -sarjaan.
Kirkkomme muistaa 12. kesäkuuta pyhittäjä Arseni Konevitsalaista (k.1447), jota kunnioitetaan yhtenä Karjalan valistajista. Kirkkomme aarteita -sarja esittelee pyhittäjä Arsenin muistoarkun peitteen.
Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA avaa kesän ajaksi 24 pienoismallista rakentuvan Pieni kirkkokierros -pienoismallinäyttelyn. Pienoismallien esikuvat ovat ortodoksisia kirkkoja ja rukoushuoneita eli tšasounia alueilta, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle Moskovan rauhansopimuksessa 1944.
Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin taidenäyttely on esillä Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Turussa 2.–30.7.2024.
Sarafaaniperinne ja asujen valmistus on lisätty Museoviraston ylläpitämään Elävän perinnön wikiluetteloon karjalais-ortodoksisten yhteisöjen toimesta. Sarafaanipukeutumisella viitataan ensisijaisesti karjalaisen ortodoksinaisen asukokonaisuuteen, jota on käytetty erityisesti Laatokan pohjoispuolen
Vähävaraisesta arjesta lapsille – Uspenskin katedraalikuoron laulaja ja kustannustoimittaja Mili Bunda ei arvannut, kuinka ajankohtainen kirja tuleekaan julkaisuhetkellä olemaan. Kesäkuussa julkaistaan Kaksin, eli kuvakirjaikäisille lapsille suunnattu teos, jossa kerrotaan yksinhuoltajaperheen
Tulevana kesänä on Pohjois-Karjalan alueella tarjolla konserttikierros Ennen aurinkoa ollut Valkeus -otsikolla. Monille tuttu tenori, diakoni Heikki Hattunen konsertoi yhdessä urkuri Tommi Niskalan kanssa Joensuun evankelis-luterilaisessa kirkossa 2.6.2024 ja Lieksan kirkossa 3.6.2024.
Aikamme on täynnä uhkia: kulkutauteja, sotaa ja luonnonmullistuksia, ja sitä on sanottu jopa apokalyptiseksi. Poliittisessa puheessa on kaikuja uskonnosta ja sen uhkakuvista. Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka -teos julkaistaan maanantaina 13.5.2024.
Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn Lohduttajia, opettajia ja marttyyrejä – 1900-luvun uusia pyhiä -näyttelyssä on esillä esineitä, joita pyhä Johannes Sonkajanrantalainen käytti opettaessaan uskontoa.
Alfred Kordelinin säätiö julisti tammikuussa 2024 haettavaksi Suuret kulttuurihankkeet -ohjelmasta myönnettävät apurahat. Hakemuksia lähetettiin tammikuun lopussa päättyneeseen määräaikaan mennessä 163 kappaletta.
Kamarikuoro Kaamos ja Somnium Ensemble esittävät harvoin konsertissa kuultavan Einojuhani Rautavaaran (1928–2016) Vigilian torstaina 23.5.2024 Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Huippukuoroa ja -solisteja johtavat Elisa Huovinen ja Visa Yrjölä.
Musiikkitoimittaja Risto Nordell esittelee sävelin ja sanoin Jumalansynnyttäjälle sävellettyä musiikkia ortodoksisessa, luterilaisessa ja katolisessa perinteessä. Tilaisuus pidetään Uspenskin katedraalin kryptassa (Pormestarinrinne 1) 17.3.
Kuopiossa sijaitsevassa ortodoksisessa kirkkomuseo RIISAssa avautuva näyttely osoittaa, että pyhät tulivat eri lähtökohdista ja kukin eli oman näköisensä elämän. Erilaisten elämäntarinoiden kautta katsoja pääseekin miettimään, mikä tekee ihmisestä pyhän.
Suomalais-ukrainalainen muusikko ja dokumentaristi Lukas Stasevskij kertoo, kuinka päätyi konserttisaleista sodan keskelle Ukrainaan.
Tilaa aihepiirin Kulttuuri RSS-syöte