Kulttuuri

Taidemuseo Eemilin kesänäyttely Ikoneja yksityiskokoelmista esittelee puulle maalattuja, valkoemali- ja metalli-ikoneja. Näyttelykokonaisuutta täydentävät metropoliitta Arsenin ja Jyrki Poudan maalaamat ikonit.
Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin riisa on valmistettu Pietarissa vuonna 1893, kun Konevitsan luostari täytti 500 vuotta. Se kuuluu ihmeitätekevään ikoniin, jonka kääntöpuolelle on kuvattu Kristus Käsittätehty.
Kirkkomme musiikki on rukousta ja rukous musiikkia.
"Ihminen ei elä ainoastaan ruoasta. Elämässä tarvitaan myös hengenravintoa", evästää rakentaja-pappismunkki Hariton.
Eläköitynyt kirjallisuusterapeutti Raili Miettinen johdattaa uuden kirjansa lukijan yksinäiseen saareen.
Suomen ortodoksisen kirkkomuseon RIISAn kokoelmanäyttelyä Pyhyyden portailla on täydennetty pääsiäismunilla.
Muutama kuukausi sitten diakoniksi vihityn Joel Haahtelan pienoisromaani käsittelee hienovaraisesti ja yllättävästi myös uskonnollisia aiheita.
Alkuperäisestä tsasouna-nallesta on tehty näköhavainto viimeksi kymmenen vuotta sitten. Uusi teoria saattaa olla ratkaisun avain.
Valamon opistossa vieraillut Athosvuoren pappismunkki Luukas on kreikkalaisen maailman merkittävimpiä ikonimaalareita.
Ehtoolliskalkin maljaosa on alun perin ollut sileä, ilman kaiverruksia. Kaiverrukset on lisätty jälkikäteen maljan siirryttyä ortodokseille. Maljaosaan on myöhemmin kaiverrettu deisis-ryhmä Kristus, Jumalanäiti, Johannes Edelläkävijä sekä Golgatan risti kyrillisine sanalyhenteineen.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjan kolmannessa osassa Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin nunna ja kääntäjä nunna Ksenia kertoo kirjallisuuden merkityksestä omassa hengellisessä kasvussaan.
Uusia kanttoreita valmistuu vuosittain alle puolet siitä määrästä, joka tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä. Aamun Koitto kysyi asiantuntijoilta, miten alan veto- ja pitovoimaisuutta saataisiin parannettua.
Risto Kormilainen esittelee Eila Valtasen Ortodoksisia arkirukouksia -teoksen.
Metropoliitta Ambrosius esittelee rovasti Veikko Purmosen Venäläisen teologian kaksi tietä -teoksen.
Miniatyyrikokoinen Johannes Kastajan syntymän kirkko ihastuttaa – ja kutsuu leikkimään.
Helsingin Metropoliittakunnan Säätiö on julistanut haettavaksi apurahoja kaikkiaan 15 000 euron edestä säätiön tarkoitusta toteuttaviin kulttuurihankkeisiin.
Kirkolliskokoukselle on tehty aloite jumalanpalvelustekstien kääntämiseksi koltansaameksi. Aamun Koitto kuunteli kaksi painavaa puheenvuoroa asian puolesta.
Isä esipaimenella on lisäksi uusia suunnitelmia karjalan kielen ja kulttuurin varalle.
Antiikista Bysanttiin -teos lähestyy myöhäisantiikin murrosta kristilliseksi Bysantiksi elämänfilosofisten teemojen kautta.
Kirkkomme aarteita -sarjassa esitellään nyt lumoavan kaunis Jumalanäidin ylistys -ikoni.
Unis da mierol (Unissa ja vierailla mailla) on ensimmäinen Suomessa tehty karjalankielinen teatterimonologi. Karjalan kielestä huolimatta esitys on suomenkielisille täysin ymmärrettävissä.
Historiallinen kokoelma käsittää noin 20 000 nidettä, ja se on pääosin Laatokan Valamosta talvisodan jaloista turvaan saatua aineistoa.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjassa puheenvuoron saa Ilomantsin ortodoksisen kappeliseurakunnan pappi Ioannis Lampropoulos. Isä Ioannis kertoo teoksesta, joka muutti hänen tapansa ajatella.
Jumalanäidin ylistys on yksi neljästä ikonista, jotka käkisalmelaiset hankkivat Valamon luostarista vuonna 1757. Ikoni on ollut esillä museossa vuodesta 1957 lähtien.