Kulttuuri

Taiteilija Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuoden näyttelyt eri puolilla Suomea ovat olleet todella suosittuja. Taiteilijan töissä näkyvät myös hänen kiinnostuksensa ikoneihin ja ortodoksisen kirkon symboleihin, kertovat Särestöniemen Leningradin-vuosista väitöskirjaa tekevä Marju Rönkkö sekä

Kuopiossa sijaitseva ortodoksinen kirkkomuseo RIISA esittelee uusimmassa näyttelyssään valokuvien avulla Kuopion ortodoksista historiaa ja nykyhetkeä.

Ikoneissa Jumalanäiti pukeutuu useimmiten antiikin naisen vaateparteen, mutta autuaan Ksenia Pietarilaisen housuasu unohtui välillä. Ikonimaalari Katarina Koskivaara-Ilmonen tuntee ikoneihin liittyvän pukuhistorian salat.

Leena Kuivalainen opettaa Valamon opistossa kulta- ja silkkilankakirjontaa – tekniikkaa, jolla kirkkotekstiilejä on kaunistettu vuosisatoja. Aamun Koitto oli todistamassa, kuinka ikonikuvat ja ornamentit valmistuvat neulanpisto kerrallaan kymmeniä, ellei satoja tunteja vievien projektien aikana.

Elina Merenmies liittyi ortodoksiseen kirkkoon aikuisiällä pitkän harkinnan jälkeen. Hän on vieraillut maailmalla matkustaessaan useissa ortodoksisissa kirkoissa ja osallistunut liturgioihin.

Ortodoksisen kulttuurin säätiö ja valokuvaaja, rovasti Vesa Takala järjestävät yhdessä Nuori mestari -valokuvanäyttelyn. Näyttely esittelee japanilaissyntyisen ikonimaalari Petros Sasakin Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin alttari-ikonin ja ikonostaasin ikoneiden maalaamista 1970-luvun

Kuvataiteilija Soili Taljan taidetta on nähtävillä Helsingissä Galleria A2:n näyttelyssä yhdessä Linda Granforsin, Maritta Nurmen, Hemminki Haltsosen ja Melody Janen kanssa. Joulukuun ryhmän näyttely on avoinna 22.12.2024 saakka.

Heinäveden kulttuuripalkinnon ojensi kunnanjohtaja Maarika Kasonen kunnan Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2024.

Valamokustannus esittelee Helsingin kirjamessuilla syksyn 2024 kirjauutuudet, jotka tarjoavat syvällistä hengellistä pohdintaa kirkkovuoden teemoihin.

Pirkanmaalainen luova harrastajaryhmä teki runollisen dokumenttielokuvan, jossa kuullaan muun muassa Lintulan luostarin igumenia Ksenian ajatuksia.

Karjalankielinen Pajojoukko Bratanat on tänään julkaissut Pilbazie -digiep:n kaikissa suoratoistopalveluissa.

Dir. cant. Jarmo Lehto kertoo naisäänille säveltämänsä Panihidan syntyprosessista ja pohtii samalla myös taidetta suurempia kysymyksiä.

Suomussalmen Hukkajoella tapahtuneen raakkutuhon myötä otsikoihin noussut jokihelmisimpukka on ollut vuosisatoja tärkeä osa Karjalan ja itäisen Lapin ortodoksista kulttuuria. Helmet ovat koristaneet niin ikoneja, papiston jumalanpalveluspukuja kuten myös kirkkokansan naisväkeä. Raakkujen ahdingon

Timo Ruottisen säveltämä teos Uspenie – kokoöinen vigilia on ajankohtaista kuunneltavaa Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlan aikoihin.

Kirkkomuseo RIISAn Pieni kirkkokierros -näyttelyssä on esillä pienoismalleja menetettyjen alueiden ortodoksisista kirkoista ja rukoushuoneista. RIISAn kokoelmissa on myös kyseisiin kirkkoihin liittyvää esineistöä ja arkistoaineistoa. Näyttely on avoinna 1.9.2024 saakka.

Kirkkomme aarteita -sarja käsittelee tällä kertaa Valamon luostarin pappismunkki Neofitin kohtaloa. Hänen valokuvansa löytyy Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn valokuva-arkistosta.

Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin riisa on valmistettu Pietarissa vuonna 1893, kun Konevitsan luostari täytti 500 vuotta. Se kuuluu ihmeitätekevään ikoniin, jonka kääntöpuolelle on kuvattu Kristus Käsittätehty. Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin juhlaa vietetään 10. heinäkuuta.

Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari ovat kirjoittaneet paljon keskustelua herättäneen kirjan Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). Raamatuntutkijoina Mäkipelto ja Huotari ovat erikoistuneet Vanhan testamentin käsikirjoitusten tutkimukseen. Lisäksi Mäkipelto on psykologi ja

Aikamatka Sortavalaan ja Valamoon -valokuvanäyttely on avoinna GalleriArissa Mikkelissä 4.–29.6. välisenä aikana.

Tampereella Galleria Koppelossa on parhaillaan esillä Matilda Matsin ja Henriikka Hietaniemen yhteisnäyttely Tuohuksia ja sadepilviä.

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen muistopäivää vietetään 12. kesäkuuta. Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn kokoelmiin kuuluva Konevitsan luostarin perustajan muistoarkku kertoo pyhittäjä Arsenin elämästä. Kenotafista kertova artikkeli kuuluu Aamun Koiton Kirkkomme aarteita -sarjaan.

Kirkkomme muistaa 12. kesäkuuta pyhittäjä Arseni Konevitsalaista (k.1447), jota kunnioitetaan yhtenä Karjalan valistajista. Kirkkomme aarteita -sarja esittelee pyhittäjä Arsenin muistoarkun peitteen.

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA avaa kesän ajaksi 24 pienoismallista rakentuvan Pieni kirkkokierros -pienoismallinäyttelyn. Pienoismallien esikuvat ovat ortodoksisia kirkkoja ja rukoushuoneita eli tšasounia alueilta, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle Moskovan rauhansopimuksessa 1944.

Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin taidenäyttely on esillä Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Turussa 2.–30.7.2024.