Karoliina Maria Schauman
Metropoliitta Ambrosius
Isä Rauno Pietarinen
Jeesuksen elinaikana naisen sanaan ei juuri luotettu. Kuitenkin Kristuksen kautta ”heikko” osoittautuikin vahvaksi.
Verkkojumalanpalvelusten ajat kannattaa merkitä muistiin jo nyt, ellei syystä tai toisesta pääsisikään kirkkoon.
Sunnuntai 12. maaliskuuta 2023 on paitsi Ristinkumartamisen sunnuntai, myös lähetystyön kolehtipyhä.
Sisällissodan aikana teloitettu uskonnonopettaja, katekeetta ja kirkollinen vaikuttaja Johannes Karhapää (1884–1918) liitettiin pyhien joukkoon vuonna 2019 nimellä pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Uusimman tutkimuksen aiheena häneen liittyen oli ennen käyttämätön, pääosin
Kirkon palvelukeskus sai 935 vastausta tammi-helmikuussa toteutettuun jäsenkyselyyn. Kyselyssä pyydettiin kuvaamaan tilannetta, jossa on miettinyt kirkkoon kuulumisen mielekkyyttä ja myös syitä, miksi vastaaja on päättänyt edelleen jäädä kirkon jäseneksi. Lopuksi sai antaa kirkolle ruusuja ja
Liisa Kuningas on pyhittänyt elämänsä ikoneille. Monet elämänkokemukset ovat auttaneet ymmärtämään niiden syvän arvon.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n johtokunta on päättänyt myöntää kultaisen ansiomerkin isä Jyrki Penttoselle, joka tunnetaan ihmisyyttä ymmärtävänä ja helposti lähestyttävänä Abba G:nä.
Rovasti Kalevi Kasala on toiminut pappina ja rippi-isänä lähes 40 vuotta.
Surento ja Lummo Kati esiintyvät Helsingissä 15. toukokuuta 2023.
Taiteilija ottaa lukijan mukaansa matkalle mielenmaisemaan.
Suuren paaston aikana kuullaan debytoivan ortodoksisäveltäjä Jouni Rantasen kamarimusiikkiteos Ett Ord.
Timo Lehtosen teos sisältää valtavan määrän tietoa vanhoista pyhäköistä.
Neuvostoliitossa agitointi ja propaganda olivat valtion keino "opastaa", ohjeistaa ja varoittaa kansalaisiaan neuvostojärjestelmää horjuttavista "uhkista". Keskuskomitean alaisuuteen jo 1920-luvun alussa perustettu agitaation ja propagandan toimisto, eli agitprop, valvoi ja määritteli mitä
Ukrainalaisella kirjailijalla, Lesja Ukrajinkalla (Larysa Petrivna Kosa Lesia Ukrainka-Kvitkalla) on kotimaassaan kansalliskirjailijan asema. Nyt Ukrainan sodan aikana jopa Moskovassa kirjailijan patsaan ympäristö on täyttynyt sotaa vastustavien ihmisten tuomista kukista.
«Це правда, що ви святкуєте іменини, а не дні народження?»
«У вас справді каблучка не на тому пальці?»
Turkin lisäksi maanjäristyksissä on kärsinyt myös Syyria.
