Aamun Koitto

Apulaispiispaksi valittu igumeni Sergei toimii Valamon luostarin johtajana vuoden loppuun. Sen jälkeen koittaa lähtö luostarista, missä hän on asunut yli puolet elämästään, 31 vuotta.
Piispainkokous suoritti vaalin ehdollepanon tiistaina ennen puoltapäivää.
Apulaispiispan vaali on määrä toimittaa torstaina 25.marraskuuta.
Apulaispiispan vaali nousi odotetusti kirkolliskokouksen avajaispäivän ykköspuheenaiheeksi.
Miniatyyrikokoinen Johannes Kastajan syntymän kirkko ihastuttaa – ja kutsuu leikkimään.
Pappilatalon tarina -minisarja on edennyt kolmanteen osaansa. Tämä tarina alkaa, kun Lappeenrannan ortodoksinen kirkko sai voimakasluonteisen kirkkoherran huhtikuussa 1900.
Runonlaulaja Paraske Nikitantytär (Nikitina) Stepanovaa (1833-1904) on kuvailtu ”hurskaan ortodoksisen kansanäidin esikuvaksi”.
Elokuussa 65 vuotta täyttänyt ja 8.11. pappisvihkimyksensä 40-vuotispäivää viettävä rovasti Rauno Pietarinen toivoo kirkolta konkreettisia ilmastotekoja.
Helsingin Metropoliittakunnan Säätiö on julistanut haettavaksi apurahoja kaikkiaan 15 000 euron edestä säätiön tarkoitusta toteuttaviin kulttuurihankkeisiin.
Risto Kormilainen esittelee Eila Valtasen Ortodoksisia arkirukouksia -teoksen.
Isä esipaimenella on lisäksi uusia suunnitelmia karjalan kielen ja kulttuurin varalle.
Antiikista Bysanttiin -teos lähestyy myöhäisantiikin murrosta kristilliseksi Bysantiksi elämänfilosofisten teemojen kautta.
Pyhät äidit -sarjassa esitellään nyt pyhä Juliana Lazarevolainen (k. 1604), jonka muistoa vietetään toinen tammikuuta.
Filantropian kumppanijärjestön toimistolla Etiopiassa eletään hiljaisen ja pelonsekaisen odotuksen vallassa. Levottomuudet maassa eri ryhmien välillä ovat kiihtyneet pitkin syksyä ja nyt taistelujen kerrotaan lähestyvät pääkaupunkia.
”Tämä on Marian, evankelista Markuksen äidin, talo ja Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen ehtoollisen pitopaikka." Näin lukee tekstissä, joka riippuu kehystettynä Jerusalemin Pyhän Markuksen luostarin kirkon seinällä.
”Timantinkirkas nainen”, luonnehtii äiti Kristoduli kirjassaan pyhää Nonnaa, joka oli syntyisin kristitystä perheestä Kappadokiassa. Hänen puolisonsa Gregorios Vanhempi oli Nazianzoksen kaupungin virkamies.
Herran rukous eli Isä meidän -rukous on itse Jeesuksen Kristuksen opettama rukous meille ihmisille. Kirkon perinteessä on tapana laulaa tämä veisu liturgian yhteydessä. Tämä rukous toistuu useita kertoja ortodoksisessa jumalanpalvelusperinteessä. Video: ONL ry.
Tällä videolla Johannes Teppo seikkailee tyttäriensä kanssa Lintulan luostarissa. He ovat tulleet selvittämään, miten tuohuksia tehdään, miksi niitä pitää olla niin paljon ja mihin niitä käytetään.