Arki & ihmiset
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo osallistuu juhlaliturgiaan.
Järjestyksessä toinen, valtakunnallinen Aamun Koitto on ilmestynyt printtilehtenä.
Tällä kertaa keräyksen olisi pitänyt kestää aina lokakuun loppuun, mutta pienkeräyksen maksimisumma saavutettiin jälleen odotettua aiemmin.
Suomen ortodoksisessa kirkossa on saatu viettää suorastaan kirkkojen juhlakautta aina elokuun lopusta lukien.
Viime vuosikymmenet asuinrakennuksena palvellut Lappeenrannan pappilatalo palaa seurakuntakäyttöön. Aamun Koitto kertoo perinteikkään rakennuksen ja sen asukkaiden tarinan.
Suomeen on väläytelty uusia pyhäehdokkaita, ja heidän joukossaan on isä Paisi. Vaikka asia on vielä kesken, hänen kohtalonsa ansaitsee tulla kerrotuksi.
Hyvä tarkoitus ei pyhitä keinoja, kun on kyse seurakunnan raha-asioista.
Vedenpyhitys soutuveneessä, rivakkaa talkootyötä ja rakkaita pyhäköitä – tällaisia kesäkuvia ja tunnelmia Aamun Koiton lukijat halusivat jakaa kanssamme.
Historiallinen kokoelma käsittää noin 20 000 nidettä, ja se on pääosin Laatokan Valamosta talvisodan jaloista turvaan saatua aineistoa.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjassa puheenvuoron saa Ilomantsin ortodoksisen kappeliseurakunnan pappi Ioannis Lampropoulos. Isä Ioannis kertoo teoksesta, joka muutti hänen tapansa ajatella.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjan ensimmäisessä osassa kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela kertoo suhteestaan W.G. Sebaldin Austerlitz-romaaniin.
Kyseinen Raamatun kuvasto koostuu 1500- ja 1600-lukujen parhaimpien taiteilijoiden ja kuvanveistäjien teoksista tehdyistä kuparipiirroksista.
Munkki Boulus asuu paikassa, missä Kristus nautti viimeisen ehtoollisen ja ilmestyi opetuslapsilleen
”Tämä on Marian, evankelista Markuksen äidin, talo ja Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen ehtoollisen pitopaikka." Näin lukee tekstissä, joka riippuu kehystettynä Jerusalemin Pyhän Markuksen luostarin kirkon seinällä.
”Timantinkirkas nainen”, luonnehtii äiti Kristoduli kirjassaan pyhää Nonnaa, joka oli syntyisin kristitystä perheestä Kappadokiassa. Hänen puolisonsa Gregorios Vanhempi oli Nazianzoksen kaupungin virkamies.
Pyhän Daavidin luostari Eviassa pelastui ihmeellisesti, samoin kuin monet luostarit, kirkot ja kappelit, jotka olivat käytännössä liekkien armoilla.
60-vuotiaana menehtynyt arkkimandriitta Mefodi (1961- 2021) tuli tutuksi myös suomalaisille pyhiinvaellusmatkojen myötä.
