Isä Tuomas Kallonen
Isä Markku Salminen
Isä Damaskinos Ksenofontoslainen
Oulun metropoliitta Elia käsitteli alla julkaistussa puheessaan muun muassa vainajien kunnioittamista ja muisteluperinnettä. Saamelaisvainajien uudelleen maahan laskemisen muistotilaisuus pidettiin Inarissa sunnuntaina 7. elokuuta.
Tapahtuman todistivat samat opetuslapset, jotka tulivat todistamaan myös Kristuksen kampaillun Getsemanessa: Pietari, Jaakob ja Johannes. ”Valaiskoon Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden meitäkin, syntisiä, ikuinen valkeutesi."
Siinä, missä vainajia muistellaan esimerkiksi panihidan muodossa, nousee tärkeäksi osaksi myös itse haudasta huolehtiminen.
Juhannus, keskikesän juhla, lainaa nimensä Johannekselta: kesän kauneimpaan aikaan 24. kesäkuuta muistellaan Johannes Kastajaa eli Johannes Edelläkävijää. Hän on näkyvä hahmo ikoneissa ja taiteessa muutenkin. Johanneksen lisäksi monen mielikuvitusta on kiehtonut Salome, jonka tanssi sai aikaan
Historiantutkijaksi ennen pappeutta valmistunut ja 31. heinäkuuta 60-vuotispäiväänsä juhliva rovasti Timo Tynkkynen näkee itsensä osana pitkää jatkumoa.
Yhdysvaltojen osavaltioiden tiukat aborttilait ovat avanneet keskustelun aiheesta myös Suomessa. Miten ortodoksinen kirkko suhtautuu tänä päivänä aborttiin?
Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostariin 57 vuotta sitten tullut äiti Melania on tiettävästi toinen elossa oleva ja Suomessa asuva henkilö, joka on vihitty suureen skeemaan. 88-vuotias skeemanunna käy itsekseen uimassa ja keittää päiväteet keljassaan, mutta maailmanpolitiikkaan hän ei halua
Isä esipaimenen askeleet veivät Valamossa yhä tutun keljan ovelle, vaikka Helsingin hiippakunta on ottanut uuden piispansa vastaan lämpimästi. Nyt hän kertoo, miten elämä on lähtenyt sujumaan 31 Valamon luostarissa eletyn vuoden jälkeen.
Kesän mittaan monet kirkkomme jäsenet suuntaavat Valamon luostariin tai kirkkomuseo RIISAan, minne on pelastettu kallisarvoisia esineitä muun muassa vanhasta Valamosta.
Kirkkomme aarteet -sarja esittelee tällä kertaa sametilla päällystetyn evankeliumikirjan, jonka läpi kulkeva venäjänkielinen omistuskirjoitus kertoo näin: ”Tämä pyhä evankeliumi on edesmenneen Jekaterina Antonovnan kirja”. Lause johdattaa eurooppalaisen aatelisperheen traagiseen kohtaloon.
Kyynelkanavat-tapahtuma vie itkuvirsiperinteen maailmaan taiteen ja tieteen näkökulmin. Kesän 2022 taiteellisen ohjelman teemana on karjalainen hääperinne, jossa itkuvirret ovat olleet keskeisessä osassa. Yleisöseminaarissa pureudutaan puolestaan muun muassa karjalaisuuden ja perinteen muuttumisen
Useita kirkkomme historiaa käsitteleviä teoksia kirjoittanut harrastajahistorioitsija Timo Lehtonen täydentää arkistotietoa katoamassa olevalla muistitiedolla. Uusimman Karjalan kadonneet kirkot ja tsasounat -teoksen vaatima uskomaton urakka kesti viisi vuotta, ja lopputulos on sen mukainen.
Äiti Marian tukikohtana toiminutta rakennusta ei enää ole osoitteessa 77 Rue de Lourmel, mutta samalla paikalla sijaitsevan rakennukseen porraskäytäväsyvennyksen sisäseinässä on paikan historiasta kertova kyltti.
Paavi toivoo puhuvansa Venäjän ortodoksisen päämiehen kanssa maailmanuskontojen konferenssissa Nur-Sultanissa syyskuussa 2022.
Ekumeenisen patriarkaatin delegaatio vieraili Roomassa Pietarin istuimen juhlassa.
Kaksi Athosvuoren munkkia, suomalaisillekin tuttu isä Luukas ja munkki Pakhomios, lähetettiin New Yorkiin maalaamaan uudelleen rakennettua pyhän Nikolaoksen kappelia. Pyhäkkö tuhoutui 11.9.2001 terrori-iskuissa.
