Käkisalmen Jumalanäidin ylistys -ikoni
Kulttuuri

Jumalanäidin ylistys on yksi kuudesta tunnetusta, ihmeitätekevästä ikonistamme

Kirkkomme aarteita -sarjassa esitellään nyt lumoavan kaunis Jumalanäidin ylistys -ikoni.
18.10.2021 - 11:57 | Teksti: Katariina Husso | Kuva: Henna Hietainen/RIISA, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo
Käkisalmen Jumalanäidin ylistys -ikoni

Jumalanäidin ylistys oli yksi neljästä ikonista, jotka käkisalmelaiset tilasivat sataman rukoushuoneeseen vuonna 1757. Ikonitilaus täydensi 1740 valmistuneen rukoushuoneen sisustusta, jossa oli aluksi yksi suurikokoinen risti. Pyhät kuvat sijoitettiin symmetrisesti ristin molemmin puolin. Sekä risti että ikonit olivat valamolaista työtä.

Ristin ja kolmen muun ikonin myöhäisempiä vaiheita ei tunneta, mutta viitteitä niiden ikonografiasta on jäänyt historian sivuille. Jumalanäidin ylistyksen ohella rukoushuoneeseen sijoitettiin Pyhän Sofian eli Pyhän Viisauden ikoni.

Kahdessa muussa kerrotaan kuvatun Magdalan Marian, ruhtinatar Olgan, Johannes Teologin, sadanpäämies Longinuksen ja keisari Konstantinin kasvot. Tämän pohjalta voi olettaa, että toisen ikonin aiheena oli Kristuksen ristiinnaulitseminen ja toisen Ristin kunnioittaminen.

Käkisalmen Jumalanäidin ylistys -ikoni
Käkisalmen Jumalanäidin ylistys -ikoni sijoitettiin elokuussa Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kotikirkkoon. Kuva: Henna Hietainen/RIISA

Ristiinnaulitsemisen ikonissa nimittäin ristin juurelle on kuvattu Magdalan Maria, apostoli ja evankelista Johannes Teologi ja sadanpäämies Longinus. Ristin kunnioittamisen ikonografiaan kuuluu puolestaan suurikokoinen risti, jonka molemmin puolin kuvataan Kristuksen ristin löytäjät, keisarinna Helena ja hänen poikansa keisari Konstantinos, sekä vaihtelevasti muita pyhiä tai lahjoittajia.

Täynnä ikonografista rikkautta

Peruskomposition muodostavat toisiaan lempeästi katsovat Jumalanäiti ja Kristus-lapsi. Molempien kuvauksessa on harvinaisempia yksityiskohtia.

Jumalanäiti yleensä viittaa oikealla kädellään Kristusta kohden, mutta tässä ikonissa hänen kätensä on pappien ja piispojen käyttämässä siunausasennossa, jossa sormet muodostavat Kristuksen monogrammin.

Jumalanäidin olkapäillä ja otsalla ovat tähdet ainaisen neitsyyden merkkeinä. Helminauha muistuttaa, että toisinaan Jumalanäidin vertauskuvana on käytetty simpukkaa, koska sen sisällä on kallisarvoinen helmi. Hänen sydämeensä osoittaa miekka, joka viittaa hurskaan Simeonin ennustukseen ”sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä”.

Helminauha muistuttaa, että toisinaan Jumalanäidin vertauskuvana on käytetty simpukkaa, koska sen sisällä on kallisarvoinen helmi.

Kristus-lapsi istuu poikkeuksellisesti valtaistuimella Neitsyt Marian käsivarren sijaan. Myös hän siunaa oikealla kädellään. Vasemmalla on suurikokoinen risti ja muita Kristuksen kärsimyshistoriaan liittyviä aiheita kuten keihäs, ruokokeppi ja orjantappuraseppele. Taustalla on pylväs, johon kiinnitettynä Kristus ruoskittiin ja kukko, joka puolestaan viittaa Kristuksen kolmesti kieltäneeseen Pietariin. Alhaalla on tyhjä hauta käärinliinoineen, kivi oven suulta pois vieritettynä.

Jumalanäidin ylistys -ikonia on luonnehdittu poikkeukselliseksi ennen muuta siksi, että se sisältää runsaasti kirjallisiin lähteisiin viittaavaa symboliikkaa. Evankeliumeihin pohjautuvien kuva-aiheiden lisäksi ikonissa on viittauksia Vanhaan testamenttiin. Näistä tunnetuimmat lienevät maasta taivaaseen kulkevat Jaakobin tikapuut ja Jumalanäidin neitsyyttä symboloiva kulumaton palava pensas.

Jumalanäidin ylistys -ikonia on luonnehdittu poikkeukselliseksi ennen muuta siksi, että se sisältää runsaasti kirjallisiin lähteisiin viittaavaa symboliikkaa.

Ikonia on kutsuttu myös nimellä akatistos, koska se sisältää paljon vertauskuvallisia yksityiskohtia, jotka pohjautuvat Jumalanäidin akatistoksen tekstisisältöön. Niinpä maalauksesta on löydettävissä muun muassa Salomon seitsemän pylvästä, suljettu ovi, henkevöitynyt kirja, kirkastava salama ja viholliset lyövä ukkonen.

Käkisalmen Jumalanäidin ylistys -ikoni on Suomen ortodoksisen kirkon toiseksi vanhin ikoni, ja se sijoitettiin elokuussa Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kotikirkkoon. Kirkkomme vanhin ikoni on Valamon luostarin pääkirkossa oleva Konevitsan Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni. Perimätiedon mukaan pyhittäjä Arseni Konevitsalainen toi Konevitsan Jumalanäidin ikonin Kreikan Athosvuorelta 1300-luvun lopulla.

 

Pääkuva ylhäällä: Suomen ortodoksisessa kirkossa tunnetaan kuusi ihmeitätekevänä kunnioitettua ikonia. Ne kaikki ovat Jumalanäidin ikoneita. Ajallisesti toiseksi vanhin on Käkisalmen Jumalanäidin ylistys -ikoni (OKM 477), joka sijoitettiin elokuussa Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kotikirkkoon.

Artikkeleita aiheesta:
Arseni, piispa, 2011. ”Ihmeitätekevät ikonit Suomessa” Ikonimaalari 2/2011. Suomen Ikonimaalarit ry.
Damaskinos, munkki, 2017. ”Akatistoksen kuvat”. Ikonimaalari 1/2017. Suomen Ikonimaalarit ry.
Jääskinen, Aune, 1990. ”Ikonitaide”. Ars Suomen taide 5. Weilin + Göös.
Wikström, Alexander, 2008. ”Akatistos-hymni Jumalanäidin ikoneiden innoittajana”. Ikonimaalari 2/2008. Suomen Ikonimaalarit ry.