Ihmeitätekevä Jumalanäidin ylistys -ikoni siirretään museosta takaisin jumalanpalveluskäyttöön ortodoksikirkkoon Kuopiossa
Ajassa

Takaisin kirkkoon! Ihmeitätekevä Jumalanäidin ylistys -ikoni palasi jumalanpalveluskäyttöön yli 60 vuoden jälkeen

Jumalanäidin ylistys on yksi neljästä ikonista, jotka käkisalmelaiset hankkivat Valamon luostarista vuonna 1757. Ikoni on ollut esillä museossa vuodesta 1957 lähtien.
11.08.2021 - 12:12 | Teksti: Katariina Husso | Kuva: RIISA – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo/ Marke Penttinen

Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn ihmeitätekevänä kunnioitettu Jumalanäidin ylistys -ikoni on siirretty näyttelytilasta Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispantalon kirkkoon tiistaina 10. elokuuta 2021.

Kyseisenä aamuna Suomen ortodoksisen kirkon kiinteistöpäällikkö Matti Rouvinen ja talonmies Reima Hoffren siirsivät ikonin näyttelytilasta kotikirkkoon yhdessä museon henkilökunnan kanssa. Matka ei ollut pitkä, koska siirto tapahtui saman rakennuksen sisällä. Merkittävin muutos on kuitenkin se, että pyhä kuva palasi museoympäristöstä takaisin jumalanpalveluskäyttöön.

Ikoni on ollut esillä museossa sen perustamisvuodesta 1957 lähtien.

Asia lähti liikkeelle jo huhtikuussa 2020, kun Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni teki esityksen kirkollishallitukselle ikonin palauttamisesta liturgiseen käyttöön. Sittemmin Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö päätti kokouksessaan 13.elokuuta 2020 hyväksyä metropoliitta Arsenin esityksen. Ennen siirtoa Papinniemen konservointi Oy:n konservaattori Riikka Köngäs konservoi pyhän kuvan.

Kaupunki pelastui koleralta

Jumalanäidin ylistys oli yksi neljästä ikonista, jotka käkisalmelaiset hankkivat Valamon luostarista Käkisalmen satamalaiturin läheisyydessä sijainneeseen rukoushuoneeseen vuonna 1757. Vesi vahingoitti pyhäkön perustuksia 1800-luvun alussa, ja se siirrettiin hieman ylemmäksi. Myöhemmin vanha rukoushuone korvattiin uudella, ja kaikki ikonit siirrettiin sinne.

Ikoni sijoitettiin kirkossa sitä varten rakennettuun vitriiniin. Pyhää kuvaa asentavat paikoilleen Rouvinen, Hoffren ja intendentti Katariina Husso.
Ikoni sijoitettiin kirkossa sitä varten rakennettuun vitriiniin. Pyhää kuvaa asentavat paikoilleen Matti Rouvinen, Reima Hoffren ja intendentti Katariina Husso.

Kaupunkilaiset kunnioittivat Jumalanäidin ylistys -ikonia suuresti. Sen luokse satamaan järjestettiin ristisaattoja kahdesti vuodessa: helluntain jälkeen Pyhän Hengen päivänä ja Neitsyt Marian suojeluksen juhlapäivänä. Ristisaaton yhteydessä toimitettiin rukouspalvelus Jumalanäidille.

Vuonna 1831 kaupunkia uhkasi koleraepidemia. Kaupunkilaiset päättivät rukoilla apua Jumalanäidin ikonin edessä. Ikoni kannettiin kirkkoon, missä sen edessä toimitettiin vedenpyhitys ja rukouspalvelus. Sen jälkeen ikonia kannettiin ristisaatossa kaupungin ympäri ja kohotettiin rukousveisuja Neitsyt Marialle. Ristisaattoja toimitettiin kolmena peräkkäisenä sunnuntaina. Kukaan käkisalmelaisista ei sairastunut koleraan.

Pyhä kuva sijoitettiin Käkisalmen Neitsyt Marian syntymän muistolle vihittyyn kirkkoon vuonna 1847. Sieltä se evakuoitiin sodan jaloista marraskuussa 1939.

Ikoni siirrettiin Hämeenlinnaan varastoitavaksi, mistä se tuotiin Kuopioon kirkollisten esineiden varastoon kymmenkunta vuotta myöhemmin.

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo perustettiin 1957. Jumalanäidin ylistys sijoitettiin museokirkkoon, mistä se siirtyi vuonna 1969 Suomen ortodoksisen kirkkomuseon uusiin näyttelytiloihin Kuopion Karjalankadulle.

Pääkuva ylhäällä: Kiinteistöpäällikkö Matti Rouvinen ja talonmies Reima Hoffren kantoivat Jumalanäidin ylistys -ikonin museosta kirkkoon.