Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin sai merkkipäivänsä johdosta onnittelukirjeen ekumeeniselta patriarkka Bartolomeokselta.
Rakastetun pyhän elämä osoittaa, että Jumalan hulluus on ihmisten viisautta kallisarvoisempaa. Hänen muistopäiväänsä vietetään Suomen ortodoksisessa kirkossa 24. tammikuuta.
Pyhän Henrikin muistopäivä on koonnut suomalaisia ekumeeniseen messuun Rooman ytimeen vuodesta 1943.
Intohimo tekstiilitaiteeseen vei Marija Vukosavljevićin käsi- ja taideteolliseen akatemiaan ja Jumalan kaipuu noviisiksi Gradacin nunnaluostariin. Elämä kuitenkin kuljetti takaisin maailmaan ja kasvatti omaleimaiseksi ikonitaiteilijaksi.
Vaikka Syyrian kristittyjen tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat, on kansainvälisen yhteisön huomio eräs parhaista vähemmistöä suojaavista elementeistä uuden hallinnon muodostuessa. Moskovan patriarkaatti on viime aikoina pyrkinyt vaikuttamaan ulkomailla muiden paikalliskirkkojen toimintaan.
Palaamme Kirkkomme aarteita -juttusarjassa vuoteen 1934. Tarkastelun kohteena on tällä kertaa valokuva arkkipiispa Hermanista Valamon luostarissa jumalanpalveluspuvussaan, joka kuuluu Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispalle.
Tämä kuningas Daavidin psalmi kätkee sisäänsä lupauksen Daavidin kuninkuudesta ja hänen jälkeläisensä, luvatun Messiaan herruudesta.
Suomen ortodoksisen kirkon tuoreissa jäsentilastoissa muutama seurakunta nousee esiin positiivisessa mielessä. Missä piilee onnistumisen salaisuus? Muuttoliike selittää kasvua omalta osaltaan, mutta jotakin muutakin tarvitaan.
Suomalainen pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen vihittiin Tallinnan hiippakunnan apulaispiispaksi Pärnussa 12. tammikuuta. Hänen tittelinsä on nyt Haapsalun piispa.
Pohdittaessa naisdiakonaatin mahdollisuutta Suomen ortodoksisessa kirkossa, on varsin selvää, että päätösten tulee perustua kirkon traditioon ja perinteen synodaaliseen tulkintaan, joka huomioi sekä kirkon että ihmisten tarpeet. Päätökset eivät voi perustua pelkoon, epäluuloihin tai suuriin
Ortodoksisen kulttuurin säätiö ja valokuvaaja, rovasti Vesa Takala järjestävät yhdessä Nuori mestari -valokuvanäyttelyn. Näyttely esittelee japanilaissyntyisen ikonimaalari Petros Sasakin Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin alttari-ikonin ja ikonostaasin ikoneiden maalaamista 1970-luvun
Naisdiakonaatista on käyty pitkään keskustelua teologian, historian ja käytännön näkökulmista. Teemaa on käsitelty kirkollisissa keskustelunavauksissa ja seminaareissa. Vilkasta keskustelua on käyty myös keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä niin Suomessa kuin muuallakin.
Korsossa asuva Aleksandra Viskari täytti 104 vuotta elokuussa 2024. Alun perin Suojärven Ignoilasta kotoisin oleva Viskari on nähnyt elämänsä aikana niin talvisodan, jatkosodan, koronapandemian kuin Tikkurilan ortodoksisen kirkon rakentamisen.
Marraskuun 2024 kirkolliskokouksessa päätettiin laatia selvitys naisdiakonaatista piispainkokousta varten. Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua viran luonteesta ja tarpeellisuudesta. Näitä teemoja pohtii myös isä Marko Mäkinen kolmessa artikkelissaan. Ensimmäinen osa käsittelee naisdiakonaatin
Haminan piispa Sergei toimitti Uspenskin katedraalissa viimeisen liturgiansa Helsingin hiippakunnan apulaispiispana sunnuntaina 29.12. 2024. Piispa Sergei ehti toimia kolme vuotta Helsingin hiippakunnan apulaispiispana ja sitä ennen lähes neljännesvuosisadan Valamon luostarin johtajana eli
Vesi on yksi vanhimmista ja yleisimmistä uskonnollisista symboleista, ja se kantaakin monia eri merkityksiä.
Vuonna 2025 täyttyy 1700 vuotta jakamattoman kirkon ensimmäisestä ns. ekumeenisesta eli maailmanlaajuisesta kirkolliskokouksesta, jonka pidettiin Nikeassa vuonna 325. Perimätiedon mukaan Nikean kirkolliskokoukseen osallistui myös pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä. Mitä merkitystä kauan sitten pidetyn
Perinteinen motanka-nukke on Ukrainassa toivon, hyvyyden ja vaurauden symboli. Ristin muotoon valmistettu motanka edustaa myös sukupolvien välistä yhteyttä ja menneiden sukupolvien naisenergiaa.
Uuden vuoden myötä alkaa myös uusi hengellinen Psalmin aika -sarja. Johdantona uudelle sarjalle isä Marko Mäkinen avaa psalmien merkitystä. Psalmin aika alkaa ilmestyä joka toinen keskiviikko 1. tammikuuta 2025 alkaen. Psalmin aika -osio löytyy verkkolehden ylävalikosta – samoin kuin vanhat tutut
Psalttarin aloittavassa tekstissä tuntematon kirjoittaja kutsuu lukijaansa pyhän kirjan äärelle. Hän ylistää autuaaksi eli ikionnelliseksi ihmistä, joka vaeltaa Herran seurassa ja tutkii hänen tahtonsa ilmoitusta yöt ja päivät eli toistuvasti ja hellittämättä, lakkaamatta.
Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Suomen ainoa ortodoksinen naisluostari. Luostarissa asuu tällä hetkellä 12 sisarta. Yksi heistä on 91-vuotias skeemanunna Melania, jonka jouluiloa kertyneet ikävuodet eivät lainkaan himmennä.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia kertoo sekä joulusuunnitelmistaan että vuosikymmenten varrella kertyneistä joulumuistoistaan.
Tuupovaaran Pirttijärvellä sijaitsevan Rauniopesä-kivirakennelman kupeeseen tehtiin vuonna 2016 Tuupovaaran ensimmäinen ulos rakennettu jouluseimi. Sen ovat ideoineet ja hahmot talkootyönä tehneet Irma Huovinen ja Raija Tuupanen.
Lammilla ja lähialueella asuvien ortodoksien palvelemiseksi Helsingin ortodoksinen seurakunta aloittaa Helsingin hiippakunnan piispan päätöksellä ja siunauksella jälleen liturgia- eli ehtoollisjumalanpalvelusten toimittamisen Lammilla Athos-säätiön kirkossa.
Andriy Fert vietti vajaan viikon tutkijavierailulla Itä-Suomen yliopistossa ja luennoi Ukrainan ortodoksisesta kirkosta (UOK) ja sodasta.
Kuvataiteilija Soili Taljan taidetta on nähtävillä Helsingissä Galleria A2:n näyttelyssä yhdessä Linda Granforsin, Maritta Nurmen, Hemminki Haltsosen ja Melody Janen kanssa. Joulukuun ryhmän näyttely on avoinna 22.12.2024 saakka.
Viron apostolisesta ortodoksisen kirkon piiristä on kantautunut suru-uutinen. Tiistaina 17. joulukuuta iltapäivällä Herra kutsui luokseen pitkän ja raskaan sairauden uuvuttaman Tarton pyhitetyn piispan Elijan.
Ortodoksisessa Hoivakoti Helenassa kuljetaan rauhaisin askelin kohti joulun juhlaa. Suurelle osalle asukkaista jumalanpalvelukset ovat erottamaton osa hyvää hoitoa.
Minisaarnat loppuvuodeksi on laatinut isä Marko Mäkinen.
Arkkipiispa Elian toimeen asettaminen 15. joulukuuta 2024 tallentui paitsi uutisiin, kuviin ja some-virtaan, myös sydämiin. Historiallista juhlaliturgiaa oli saapunut seuraamaan Uspenskin katedraaliin satoja ihmisiä, ja etäyhteyksien päässä tunnelmaan eläytyi noin 4 000 katsojaa.
Suomalaisen pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslaisen piispaksi vihkiminen toimitetaan 12. tammikuuta Pärnussa.
Heinäveden kulttuuripalkinnon ojensi kunnanjohtaja Maarika Kasonen kunnan Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2024.
Piispainkokous on 5.12.
Viron apostolisen ortodoksisen kirkon (EAÕK) ensimmäisen johtajan, metropoliitta Aleksanterin maalliset jäännökset siirrettiin Ruotsista Tallinnaan 4. joulukuuta 2024.
Konevitsan luostarin entinen evakkopaikka Hiekan tilan tilakeskus on tullut myyntiin, ja sen hintalappu liki puoli miljoonaa euroa. Aamun Koitto muistelee luostarin vaiheita Hiekassa.
Suomen itsenäisyyspäivää ja rakastetun pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän muistopäivää juhlistetaan 6. joulukuuta.
Rakastettu pyhä toimi Myrrassa piispana, vaikka joutuikin välillä maanpakoon. Hänen muistopäiväänsä vietetään 6. joulukuuta.
Minisaarnat ajalle 2.–8.12.2024 on laatinut isä Marko Mäkinen.
Valamon luostarille lahjoitettu pyhittäjä Serafim Sarovilaisen tsasouna pystytetään uudelleen hautausmaan ohitse kulkevan tien viereen rukousmetsän laidassa.
Minisaarnat ajalle 25.11.–1.12.2024 laati isä Marko Mäkinen.