Puheenaiheet

Helsingin Metropoliittakunnan Säätiö on julistanut haettavaksi apurahoja kaikkiaan 15 000 euron edestä säätiön tarkoitusta toteuttaviin kulttuurihankkeisiin.
Miniatyyrikokoinen Johannes Kastajan syntymän kirkko ihastuttaa – ja kutsuu leikkimään.
Risto Kormilainen esittelee Eila Valtasen Ortodoksisia arkirukouksia -teoksen.
Piispainkokous suoritti vaalin ehdollepanon tiistaina ennen puoltapäivää.
Apulaispiispan vaali on määrä toimittaa torstaina 25.marraskuuta.
Apulaispiispan vaali nousi odotetusti kirkolliskokouksen avajaispäivän ykköspuheenaiheeksi.
Kirkolliskokoukselle on tehty aloite jumalanpalvelustekstien kääntämiseksi koltansaameksi. Aamun Koitto kuunteli kaksi painavaa puheenvuoroa asian puolesta.
Suomen ortodoksinen kirkko lanseeraa 26. marraskuuta ilmestyvän Aamun Koiton välissä sielunhoitotahtoa ilmaisevan kortin. Mutta miksi se on tarpeen? Lue uusin printtilehti, niin tiedät!
Pyhät äidit -sarjassa esitellään nyt pyhä Juliana Lazarevolainen (k. 1604), jonka muistoa vietetään toinen tammikuuta.
Pappilatalon tarina -minisarja on edennyt kolmanteen osaansa. Tämä tarina alkaa, kun Lappeenrannan ortodoksinen kirkko sai voimakasluonteisen kirkkoherran huhtikuussa 1900.
Uusimpien Aamun Koitto -näköislehtien linkit lisätään tähän artikkeliin sitä mukaa, kun ne ovat saatavilla.
Isä esipaimenella on lisäksi uusia suunnitelmia karjalan kielen ja kulttuurin varalle.
Runonlaulaja Paraske Nikitantytär (Nikitina) Stepanovaa (1833-1904) on kuvailtu ”hurskaan ortodoksisen kansanäidin esikuvaksi”.
Elokuussa 65 vuotta täyttänyt ja 8.11. pappisvihkimyksensä 40-vuotispäivää viettävä rovasti Rauno Pietarinen toivoo kirkolta konkreettisia ilmastotekoja.
Esirukouksin voi saatella niin eläviä kuin jo kuolleita läheisiä – joko yksin tai yhdessä seurakunnan kanssa.
Isä Timo Mäkirinta jää marraskuun alussa eläkkeelle Jyväskylän kirkkoherran virasta. Mitä hän miettii ortodoksisesta ykseydestä, ekumeniasta tai kirkkomme suhteesta maalliseen valtaan?
Antiikista Bysanttiin -teos lähestyy myöhäisantiikin murrosta kristilliseksi Bysantiksi elämänfilosofisten teemojen kautta.
Kirkkomme aarteita -sarjassa esitellään nyt lumoavan kaunis Jumalanäidin ylistys -ikoni.
Minisarja ”Pappilatalon tarina” herättää henkiin unohdettuja ihmiskohtaloita Lappeenrannan pappilataloon liittyen. Ensimmäisenä on vuorossa maaorjana paikkakunnalle saapuneen Andrej Petrovič Šešunovin (1770-1822) perheen tarina.
Tämä juhlahaastattelu on julkaistu alun perin Kirkkonummen Sanomissa 19. kesäkuuta 2016. Nyt nostalginen teksti julkaistaan päivitettynä uudelleen, kun Pokrovan kirkko juhlii 20 vuottaan ja Pokrovan yhteisö 25-vuotista olemassaoloaan.
Ikonimaalaus on nostattanut kirkossamme suuria tunteita etenkin viime aikoina. Mihin tai kehen pitäisi luottaa ikonografisissa kysymyksissä?
Suomeen on väläytelty uusia pyhäehdokkaita, ja heidän joukossaan on isä Paisi. Vaikka asia on vielä kesken, hänen kohtalonsa ansaitsee tulla kerrotuksi.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo osallistuu juhlaliturgiaan.
Viime vuosikymmenet asuinrakennuksena palvellut Lappeenrannan pappilatalo palaa seurakuntakäyttöön. Aamun Koitto kertoo perinteikkään rakennuksen ja sen asukkaiden tarinan.
Järjestyksessä toinen, valtakunnallinen Aamun Koitto on ilmestynyt printtilehtenä.
Tällä kertaa keräyksen olisi pitänyt kestää aina lokakuun loppuun, mutta pienkeräyksen maksimisumma saavutettiin jälleen odotettua aiemmin.
Historiallinen kokoelma käsittää noin 20 000 nidettä, ja se on pääosin Laatokan Valamosta talvisodan jaloista turvaan saatua aineistoa.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjassa puheenvuoron saa Ilomantsin ortodoksisen kappeliseurakunnan pappi Ioannis Lampropoulos. Isä Ioannis kertoo teoksesta, joka muutti hänen tapansa ajatella.
Hyvä tarkoitus ei pyhitä keinoja, kun on kyse seurakunnan raha-asioista.
Kirkon suojeluspyhä saavutti marttyyriyden seppeleen pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kanssa vuonna 303.
Kirkkoa on korjattu 1,4 miljoonalla eurolla, ja pyhäkön katolla kiiltelevät Sodankylän Tankavaaran jokikullalla kullatut ristit ja kupoli.
Pienkeräyksen takarajaksi on määritelty lokakuun loppu. Edellinen keräys päättyi etuajassa varsin positiivisesta syystä.
”Timantinkirkas nainen”, luonnehtii äiti Kristoduli kirjassaan pyhää Nonnaa, joka oli syntyisin kristitystä perheestä Kappadokiassa. Hänen puolisonsa Gregorios Vanhempi oli Nazianzoksen kaupungin virkamies.
Pyhän Daavidin luostari Eviassa pelastui ihmeellisesti, samoin kuin monet luostarit, kirkot ja kappelit, jotka olivat käytännössä liekkien armoilla.
Yhä useampi Suomen ortodoksisen kirkon pappi tai työntekijä on aktiivinen sosiaalisessa mediassa,
60-vuotiaana menehtynyt arkkimandriitta Mefodi (1961- 2021) tuli tutuksi myös suomalaisille pyhiinvaellusmatkojen myötä.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjan ensimmäisessä osassa kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela kertoo suhteestaan W.G. Sebaldin Austerlitz-romaaniin.
Kidutetun yhdeksänvuotiaan Agapen rinnalla nähdyt valkopukuiset miehet vievät ajatukset kolmeen hurskaaseen nuorukaiseen pätsissä.
Rajujen vaiheiden jälkeen Elia kohtasi Jumalan hiljaisessa huminassa.