Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous päätyi täysistunnossaan 25. marraskuuta siihen, että Oulun metropoliitan vaalia ei järjestetä käsillä olevassa kirkolliskokouksessa.
Kirkolliskokous totesi, että tässä vaiheessa ei ole perusteltua täyttää Oulun metropoliitan tehtävää, koska alkamassa on kirkon rakenteita koskeva selvitystyö. Esillä on ollut niin kutsuttu kahden hiippakunnan malli. Tällä hetkellä Suomen ortodoksisessa kirkossa on kolme hiippakuntaa: Helsingin, Kuopion ja Karjalan sekä Oulun hiippakunnat. Oulun metropoliitan tehtäviä hoitaa tällä hetkellä Haminan piispa Sergei.
Toinen paljon mielenkiintoa herättänyt asia on kirkon Kuopiossa sijaitsevan keskustalon kohtalo.
Kirkolliskokous päätti asian kirkollishallituksen esityksessä mainittujen vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmän mukaisesti siten, että ensin vaihtoehdon 2 mukaisesti kiinteistön markkina-arvoa pyritään asemakaavoittamisen keinoin korottamaan. Tässä voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneita.
Tämän jälkeen vaihtoehdon 3 mukaisesti Karjalankadun kiinteistö myydään ja siirrytään kokonaan tai vaiheittain Kuopion ja Karjalan hiippakunnan, palvelukeskuksen, taloustoimiston ja keskusrekisterin osalta pienempiin tiloihin.
Kirkon keskustalossa sijaitsee myös Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa, joka on vuokralaisena palvelukeskuksen tiloissa. Kirkkomuseon sijainnista päättää Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallitus.
Myynti toteutuu vasta vuosien kuluttua
Palvelukeskuksen johtaja Jari Rönkkö huomauttaa kuitenkin, että keskustalon kiinteistön myynti ei käy käden käänteessä. Hänen arvionsa mukaan myynti voisi mahdollisesti toteutua noin kolmen vuoden kuluttua.
Paljon keskustelua on herättänyt myös Riisan tuleva sijoituspaikka, jollaiseksi on väläytelty esimerkiksi Valamon luostaria Heinävedellä ja toisinaan myös Helsinkiä. Riisan asioissa päätösvaltainen taho on kuitenkin museon säätiön hallitus.
Valamon luostarin johtaja ja kirkkomuseon hallituksen jäsen, arkkimandriitta Mikael on jo aiemmin ilmaissut suhtautuvansa myönteisesti museon mahdolliseen luostarin tiloihin siirtymiseen, kunhan ensin on varmistuttu luostarin näyttely- ja säilytystilojen soveltuvuudesta – sinänsä hän arvioi nykyisten tilojen riittävän.
Museonjohtaja Anne Laiti puolestaan on suhtautunut asiaan varautuneemmin aiemmissa Aamun Koiton haastatteluissa. Hänen mukaansa tällä hetkellä muualla ei ole tarjolla tiloja, jotka täyttäisivät kokoelman säilytyksen tekniset vaatimukset.
Joka tapauksessa Valamon luostari ja Riisa ovat tiivistämässä yhteistyötään pilottihankkeessaan, jonka myötä Riisa tuottaa vuoden 2027 näyttelyn Valamon luostarin kulttuurikeskuksen näyttelytiloihin.
Kirkossa täytyy voida tuntea olonsa turvalliseksi
Kirkolliskokous hyväksyi aloitteen turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotosta Suomen ortodoksisessa kirkossa. Kirkollishallitus valmistelee turvallisemman tilan periaatteet Suomen ortodoksisen kirkon hiippakuntia, seurakuntia, palvelukeskusta, leiritoimintaa, tapahtumia, koulutuksia ja muita kirkon työmuotoja ja yhteistyökumppaneita varten.
Eri yhteisöjen tulee rakentaa toimintamallit epäkohtiin puuttumista varten. Samoin työyhteisöjen on järjestettävä koulutusta niin työntekijöille kuin vapaaehtoisille.
Asian perusteluissa mainittiin, että kirkon tulee olla paikka, jossa jokainen ihminen voi osallistua liturgiseen elämään ja seurakunnan toimintaan ilman pelkoa syrjinnästä, väheksynnästä tai epäasiallisesta kohtelusta.
Kirkolliskokous päätti myös antaa kirkollishallitukselle tehtäväksi asettaa työryhmän laatimaan selvityksen diakoniatyön järjestämiseksi. Vuodesta 2027 kaavaillaan diakonian teemavuotta.
Perusteina mainittiin muun muassa, että käytännön ehdotukset ovat tarpeen vapaaehtoisten tekemän diakoniatyön yhdenmukaistamiseksi. Tällöin on otettava huomioon kysymykset vastuista, vaitiolovelvollisuudesta, työhön perehdyttämisestä ja työssä jaksamisesta.
Säästötavoite saavutettiin viime vuonna
Kirkolliskokous hyväksyi kolmannessa täysitunnossaan myös kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen.
Vuoden 2024 talousarvion loppusummaksi oli arvioitu –106 300 euroa alijäämää. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 9 930,20 euroa. Lisäksi viime vuonna saavutettiin 100 000 euron säästötavoite.
Suomen ortodoksisen kirkon toimintakuluista suurimmat menot vuonna 2024 olivat henkilöstökulut, joihin kului 2 571 005 euroa. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstökulut olivat säilyneet ennallaan, kun taas palvelujen ostot nousivat 3,1 %.
Viime vuoden toimintakulut olivat kaikkiaan 6 109 301 euroa, ja Suomen ortodoksisen kirkon kaikki menot olivat yhteensä 7 651 252 euroa.
Toimintatuottoja kertyi tilikaudella 67 000 euroa suunniteltua enemmän. Tuohusten myynti kasvoi, samoin virkatodistuksista perittävät maksutuotot.