Arkkienkeli Gabriel ikonissa
Ajassa

Enkelit toimivat Jumalan sanansaattajina – osan tunnemme nimeltä, mutta niiden todellinen lukumäärä on ihmiseltä salattu

Ruumiittomien voimain juhla 8.11. kutsuu meitä Jumalan yhteyteen.
| Teksti: Vladimir Sokratilin, Susanna Somppi | Kuva: Wikimedia Commons
Arkkienkeli Gabriel ikonissa

Historiassa Jumala ilmoittaa tahtonsa sanansaattajiensa eli enkelien välityksellä. Enkeleiden ulkomuoto on vaihtelevainen, koska he eivät kuulu näkyvään maailmaan. Raamatussa Jumala on puhunut ihmiselle käyttäen eri viestintämuotoja: profeettojen kautta (Hepr.1:1), mutta myös lähettäen enkeleitä sanansa saattajiksi (1.Moos. 18:1, 2, 18:22, 19:1 ja 2.Moos.3, 1—5). Toiset heistä saattoivat näyttää ihmishahmoilta (4.Moos.22), toiset taas eivät (vrt. palava, mutta tulessa palamaton orjatappurapensas 2.Moos.3:2). 

Aikojen saatossa kertyneen kokemuksen perusteella ihmiset alkoivat tunnistaa enkeleiden hierarkian, koska jotkut niistä esiintyivät omilla nimillään (ylienkelit Mikael, Gabriel ja Rafael). Heidän ilmestymisensä ja tuomansa ilmoitukset sinetöivät tapahtumien merkityksen keskeisiksi pelastushistorian kulun kannalta.  

Pyhien elämäkertoja kokoavassa Synaksariossa enkeleitä kuvataan seuraavasti:

”Kun Jumala lähettää taivaasta enkeleitä meidän luoksemme sanansaattajiksi, he omaksuvat joskus ruumiillisen hahmon, jotta me kykenisimme näkemään heidät. Heidän toimintaansa eivät rajoita ovet, seinät tai sinetit, sillä heidän ylevä luontonsa on niin hienoa, että se kulkee helposti aineellisten esteiden lävitse. Heidän kykynsä käsittää ihmisten ajatuksia ei tarkoita, että he olisivat kaikkitietäviä, sillä jos he profetoivat, se tapahtuu armosta ja Jumalan säätämyksestä, ei heidän omasta kyvystään.”

Ortodoksisessa kirkossa ruumiittomia voimia, Jumalan sanansaattajia, enkeleitä muistetaan jokaisena maanantaina. Tämän lisäksi marraskuun 8. päivänä vietetään erityistä enkelivoimien juhlaa, jolloin kirkossamme muistetaan ylienkeleitä Mikaelia, Gabrielia, Rafaelia sekä muita ruumiittomia voimia.

Gabriel ilosanoman välittäjänä

Vanhan Liiton aikana ylienkeli Gabriel (hepr. ”Jumala osoittaa vahvuutensa/voimansa”) on miehen kaltainen olento, joka selittää Danielille tämän näkyjen merkityksen (Dan.8:15-19; 9:21-23). Ylienkeli Gabrielin maine Jumalan pelastussanoman tuojana on vakiintunut muun muassa juutalaisessa Haggai –perinteessä, jossa kaikki Raamatun nimeltä mainitsemattomat viestintuojaenkelit yhdistetään ylienkeli Gabrieliin.  

Uuden Testamentin kirjoituksissa Gabriel tuo Sakariaalle sanoman pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan synnystä (Luuk.1:9-19). Näin ollen ei ole sattumaa, että juuri Gabriel tuo Neitsyt Marialle ilosanoman (Luuk. 1:26-38). Jaakobin protoevankeliumin mukaan ylienkeli Gabriel selittää hämmentyneelle ja Marian raskaudesta masentuneelle Joosefille tapahtuman todellisen merkityksen.  

Ylienkelin Gabrielin tervehdys ”Iloitse, armoitettu!” saattaa olla ensimmäinen Jumalan ihmiselle osoittama tervehdys syntiinlankeemuksen jälkeen. Gabriel ilmestyi Neitsyt Marialle ja ilmoitti hänelle ilosanoman, jonka mukaan hänelle syntyy Jumalan Poika. 

Tapahtumasta on ilmeisesti ollut olemassa lukuisia todistuksia ja kertomuksia alkuseurakunnan aikaan. Niihin perustuukin apostoli Luukkaan kertomus tapahtumista: ”Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita. Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen” (Luuk.1:1-3). 

Luukkaan lisäksi Jeesuksen syntymää edeltävästä ilmoituksesta on kerrottu lyhyesti Matteuksen evankeliumissa sekä ns. apokryfisissä teksteissä –Jeesuksen lapsuuden pseudo-Matteuksen evankeliumissa (500-luvun loppu–600-luvun alku) ja Jaakobin protoevankeliumissa. Vaikka jälkimmäinen ei saanutkaan kirkon virallistaman tekstin asemaa, ainakin ennen vuotta 165 laadittu Jaakobin protoevankeliumi oli hyvin tunnettu ja laajasti luettu alkuseurakunnassa.

Suojelusenkeli tarkkailee alati

Enkelit ovat Jumalan palvelijoita, jotka Jumala lähettää varjelemaan ihmisiä ja kansoja. Jumala on asettanut jokaiselle ihmiselle oman suojelusenkelin, joka tarkkailee meitä alati, mutta ei erkaannu Jumalan läsnäolosta. (Matt. 18:10) Suojelusenkeli herättää omassatunnossamme hyviä pyrkimyksiä, auttaa meitä voittamaan sielunvihollisen juonia ja syntiin langettuamme aiheuttaa meissä katumusta.

Enkelien lukumäärä ei ole ihmisen tiedossa: ”Tuhannet ja taas tuhannet palvelivat Häntä, miljoonat seisoivat odottaen Hänen edessään.” (Dan. 7:10) 

Luomisjärjestyksessä enkelit ja ylienkelit ovat lähimpänä ihmiskuntaa, joten Jumala lähettää juuri heitä meidän luoksemme ruumiillisessa muodossa.