Piispainkokous: Naisdiakonaattiasiassa ei tehty päätöstä, koska päätösvalta on Ekumeenisella patriarkaatilla

Piispainkokous uusi kokoonpano Helsingissä arkkipiispan residenssissä

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous käsitteli 9. syyskuuta 2025 pidetyssä kokouksessaan muun muassa viime aikoina paljon esillä ollutta naisdiakonaatin mahdollisuutta.

Piispainkokous päätyi kiittämään asiaa selvittänyttä työryhmää raportista ja toteamaan, ettei piispainkokous tee naisdiakonaattiasiassa päätöstä, koska asia ei ole Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksen päätettävissä. Pöytäkirjassaan piispainkokous toteaa, että päätösvaltainen taho asiassa on Ekumeeninen patriarkaatti, johon Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkona.

Samalla esipaimenet kuitenkin painottavat, että on syytä pohtia entistä tarkemmin, millä tavalla naisten lahjat ja kyvyt pääsisivät kirkossamme esiin entistä paremmin.

Naisdiakonaattiasiaa selvitteli kirkollishallituksen tammikuussa 2025 asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Pekka Metso. Työryhmän muiksi jäseniksi kutsuttiin ylidiakoni Juha Lampinen, FT Elsi Takala, TM Maria Mountraki, kirkkoherra Bogdan Grosu ja TT Harri Huovinen. Kaksi viimeksi mainittua jättivät työskentelyn päätteeksi erillisen selvityksen.

Työryhmän puheenjohtaja ei yllättynyt

Naisdiakonaattiasiaa selvitelleen työryhmän puheenjohtajana toiminut professori Pekka Metso ei ole yllättynyt piispainkokouksen päätöksestä naisdiakonaattia koskien.

– Naisdiakonaatti on paikallisestikin mielipiteitä jakava asia. Jotta naisdiakonaattiasiassa voidaan olla virallisella tasolla yhteydessä Ekumeeniseen patriarkaattiin, oli asiaan saatava ensin piispainkokouksen päätös. Toki tässä jää nyt paljon Ekumeenisen patriarkaatin varaan.

Kuitenkin Metso huomauttaa, että pienemmän mittaluokan kysymykset tyttöjen ja naisten roolista liturgisessa elämässä ovat helpommin ratkaistavissa, kuten tyttöponomarit tai naiset suun pyyhkijöinä ehtoollista jaettaessa.

– Näissä kysymyksissä tuskin tarvitsee konsultoida Ekumeenista patriarkaattia, vaan tällaisia uudistuksia voisivat tehdä hiippakuntien piispat oman harkintansa mukaan. Jos vaikkapa stikariin puettu tyttö toimisi piispan paimensauvan kantajana, niin olisihan se jo vahva viesti.

Metson mukaan patriarkka Bartolomeosta on lähestytty Suomen ortodoksisen kirkon taholta naisdiakonaattiaiheella henkilökohtaisesti.

– Patriarkka Bartolomeos on julkisissa kannanotoissaan antanut mielestäni myötämielisiksi tulkittavissa olevia signaaleja. Hän on rohkaissut etsimään naisille uudenlaisia palvelemisen muotoja ja sanonut naisdiakonaatin olevan arvokas instituutio.

Aamun Koitossa naisdiakonaattiaihe on ollut usein esillä viime kuukausina, ja aiheeseen liittyen on julkaistu muun muassa isä Marko Mäkisen artikkelisarja, joka alkaa naisdiakonaatin kehittymistä käsittelevällä artikkelilla. Sen lopusta löytyvät linkit sarjan muihin artikkeleihin.

Aloitteessa esitetään kahta hiippakuntaa kolmen sijaan

Lisäksi kokouksessa oli esillä hiippakuntien määrää koskeva kirkolliskokousaloite, jonka mukaan hiippakuntien määrä tulisi vähentää nykyisestä kolmesta kahteen. Nykyiset hiippakunnat ovat Helsingin, Kuopion ja Karjalan sekä Oulun hiippakunnat, ja niiden piispoina toimivat Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni ja Oulun metropoliitan tehtäviä hoitava Haminan piispa Sergei.

Kirkollishallitus on pyytänyt piispainkokoukselta lausuntoa asiassa siten, että aloite ehditään valmistella kirkollishallinnon 20. lokakuuta pidettävään istuntoon.

Lisäksi esipaimenet päättivät yhteisten paimenkirjeiden laatimisesta suuren paaston ja joulupaaston alkaessa sekä yhteisistä pääsiäis- ja joulutervehdyksistä.