Pari viikkoa sitten professori Pekka Metson työryhmä julkaisi raportin koskien naisen vihkimistä diakoniksi. Raportti sisältää ytimekkään historiallisen katsauksen naisen asemasta alkukirkon ajasta alkaen. Myös oman kirkkomme tämänhetkistä problematiikkaa Suomessa siinä on useiden kyselyiden avulla kartoitettu. Siitä toisessa yhteydessä myöhemmin.
Entä nyt? Kuka on meillä se piispa, joka ensimmäiseksi vihkii naisen diakonin virkaan? Aika on siihen kypsä. Kirkon historiassa ei naispuolisen diakonin tehtävää ole koskaan lakkautettu. Se vain vähitellen hiipui, kun diakonien vastuu hämärtyi muutoinkin aikojen kuluessa.
Mutta kirkon tulee elää tässä ajassa. Ateenan aiempi arkkipiispa vihki nunnan diakonissaksi vuonna 1986. Kreikan piispainkokous päätti 20 vuotta sitten, että piispa voi vihkiä nunnan diakonissaksi hiippakunnassaan.
Aleksandrian patriarkaatti on ollut paljon aloitteellisempi. Kongossa vuonna 2017 vihittiin viisi diakonissaa. Zimbabwessa vuonna 2020 vihittiin diakonissaksi naimisissa oleva kahden lapsen äiti Angelic Molen. Se tapahtui alttarissa diakoniksi vihkimisen normaalilla kaavalla.
Naisen diakoniksi vihkimistä on aktiivisesti pähkäilty 50 vuotta monissa yleisortodoksisissa kokouksissa. Prosessia on tukenut varsin yhteinen näkemys historiasta. Tärkeämpää on ymmärtää selkeä tarve naisten diakoniudelle kirkossa tänään. Erilaisia näkemyksiä kyllä on, onko ollut kyse vihkimisestä, kuten perinteisesti diakonia vihittäessä. Vai onko ollut kyse siunaamisesta, kuten esimerkiksi lukija siunataan.
Kirkkohistoriasta käy ilmi, että kumpaakin käytäntöä on ollut eri kirkoissa. Myös Kreetan kokouksessa (1990) ortodoksiset piispat ja teologit totesivat, että päätösten tekeminen ja käytännön askeleet nousevat kunkin paikallisen kirkon omista tarpeista. Niinpä kaikille yhtenäistä käytäntöä ei ole tarpeen etsiä, eikä se olisi mahdollistakaan nykyaikana.
Periaatteellisella tasolla kaikkein selkeimmin diakoniuden elvyttämisen puolesta on viime vuosikymmeninä esiintynyt Konstantinopolin patriarkaatti ja patriarkka Bartolomeos. Toukokuussa 2025 ykkösketjun kreikkalaiset ja amerikkalaiset ortodoksiteologit antoivat julkilausuman, jossa he ilmaisivat vahvan tukensa naisten vihkimiselle diakonaattiin.
Niinpä on vain ajan kysymys, missä kirkossa ensimmäisenä diakonius avataan uudestaan naisille. Tärkeää on huomata, että nyt tiennäyttäjänä on Aleksandrian patriarkaatti. Tämä ortodoksinen kirkko on muutoinkin etujoukoissa, kun katsomme sitä valtavaa kristillistä missiota ja todistusta, jonka se koko Afrikan mantereella on kohdannut, ja jota se aktiivisesti pyrkii toteuttamaan.
Tänään naisten vihkiminen kirkon palvelustehtävään kertoo – paitsi kirkon avoimuudesta ja inklusiivisuudesta – myös siitä, että se elää nykyajassa. Tässä Suomen ortodoksisen kirkon tulisi näyttää esimerkkiä.
Johannes Edelläkävijän ja Kastajan syntymäpäivänä 2025.
Emeritus metropoliitta Ambrosiuksen käsillä oleva blogiteksti julkaistiin ensimmäisenä Kulttuurikeskus Sofian verkkosivuilla, mistä löytyy myös paljon muita hänen kirjoituksiaan.