Lappeenrannan ortodoksinen kirkko sai voimakasluonteisen kirkkoherran 2. huhtikuuta 1900, jolloin Viipurin ja Suomen arkkipiispa Nikolai määräsi pastori Ioann Varfolomejevin papiksi Lappeenrantaan.
Ioann Varfolomejev sai koulutuksensa Arkangelin hengellisessä seminaarissa, jonka hän päätti ylioppilaan arvolla vuonna 1873. Jo samana vuonna hänet määrättiin opettajaksi Sortavalaan. Papiksi Ioann Varfolomejev vihittiin 29.6.1878, ja samalla hänet määrättiin Korpiselän ortodoksisen seurakunnan papiksi. Vuonna 1884 isä Ioann siirrettiin Salmiin, ja sieltä edelleen Savonlinnaan vuonna 1890. Kymmenen vuotta myöhemmin oli edessä muutto Lappeenrantaan.
Kirkkoherra Varfolomejevin aikaan sijoittuu Lappeenrannan linnoituksen kirkon laajennustyö vuonna 1901. Hän sai myös rovastin arvonimen samana vuonna.
Rovasti Ioann Varfolomejevilla oli kolme lasta: Rufina, Hristofor ja Nikolai. Rufina työskenteli Lappeenrannan postikonttorissa ja solmi myöhemmin avioliiton Pietarin hengellisestä akatemiasta valmistuneen montenegrolaissyntyisen Mihail Vujsičin kanssa.
Isä Mihailista tuli rovasti Varfolomejevin kuoleman jälkeen uusi Lappeenrannan kirkkoherra vuoteen 1921 saakka, jolloin Vujsičin perhe muutti Lappeenrannasta Montenegroon.
Hristofor Varfolomejev oli syntynyt perheen asuessa Korpiselässä 27.10.1883. Hän suoritti Pietarissa pappien lasten tapaan Aleksanteri Nevskin hengellisen koulun ja päätti vuonna 1903 Pietarin hengellisen seminaarin sekä suoritti lainopillisen tutkinnon Pietarin yliopiston juridisessa tiedekunnassa. Vapaa- ja loma-ajat Hristofor Varfolomejev vietti kotipappilassaan Lappeenrannassa.
Työuransa Hristofor Varfolomejev aloitti siviilitehtävissä toimien vuosina 1909–1917 Helsingissä Suomen kenraalikuvernöörin kansliassa ja Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin juristina. Avioliiton Hristofor Varfolomejev solmi vuonna 1910 Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran Ioann Anninskin tyttären, Aleksandra Ivanovnan kanssa.
Vallankumouksen myötä juristina toimineen Hristofor Varfolomejevin elämän suunta muuttui täysin. Pappilan perheessä kasvaneena ja teologisen koulutuksen saaneena hän siirtyi palvelemaan ortodoksista kirkkoa. Hän erosi valtion palveluksesta maaliskuussa 1917 ja osallistui Pyhän Synodin päätöksellä Petrogradissa Aleksanteri Nevskin Lavran tarkastukseen.
Tämän jälkeen hänet valittiin maallikkoedustajana Suomen ortodoksisesta hiippakunnasta yleisvenäläisen paikallisen kirkolliskokouksen jäseneksi. Suuri kirkolliskokous kokoontui Moskovassa vuosina 1917–1918. Joulukuussa 1917 Hristofor palasi kokoustauolla Suomeen perheensä luo, muttei voinut enää palata kirkolliskokoukseen rajojen sulkeuduttua Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Vuosina 1918-1919 Hristoforin perhe asui Käkisalmessa, missä Hristofor työskenteli kanttorin tehtävässä kaupungin ortodoksisissa kirkoissa. Keväällä 1919 hän liittyi kenraali Judeničin johtamaan valkoiseen armeijaan, jonka tehtävänä oli vapauttaa Petrograd bolševikkien vallasta. Sairastuttuaan Hristofor lähettiin Murmanskiin, missä hän työskenteli rautateillä sihteerinä.
Hristofor Varfolomejev vihittiin isänsä ja veljensä Nikolain tapaan papiksi. Vuosina 1921–1934 hän toimi pappina eri kirkoissa Petrogradista Leningradiksi muuttuneessa entisessä keisarillisen Venäjän pääkaupungissa perheen ollessa Suomessa. Varfolomejev ei voinut tavata perhettään, mutta vuonna 1925 neuvostoviranomaiset antoivat mahdollisuuden käydä Käkisalmessa. Neuvostoviranomaiset ottivat kaksi Varfolomejevin seurakuntalaista panttivangeiksi ja uhkasivat teloittaa heidät, mikäli Varfolomejevin paluu viivästyy, tai mikäli hän jättää palaamatta takaisin Neuvostoliittoon.
Rovastin arvon saanut Hristofor Varfolomejev pysyi uskollisena viralliselle ortodoksiselle kirkolle, jota uhkasivat hajaannus ja vallankumouksen jälkeiset sisäiset ristiriidat. Hän tuki aktiivisesti Aleksanteri Nevskin Veljestöä, joka pyrki ylläpitämään kirkon elämää muuttuneissa olosuhteissa. Vuonna 1930 Varfolomejevin kirkko suljettiin, jolloin hän siirtyi palvelemaan toiseen kirkkoon, ja vuonna 1932 Kristuksen Kirkastumisen katedraaliin.
Rovasti Hristofor Varfolomejev pidätettiin kotonaan 17.1.1934, ja häntä syytettiin osallistumisesta "vastavallankumoukselliseen, monarkistiseen järjestöön", Pyhien Sergei ja Herman Valamolaisten veljeskuntaan.
Rovasti Varfolomejev joutui ankarien kuulustelujen kohteeksi, ja häntä yritettiin saada antamaan vääriä ilmiantoja väkivalloin. Hän pysyi tiukasti totuudessa ja antoi lausuntonaan: ”Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan toiminnasta Neuvostoliiton alueella ja ulkomailla, kuin myös veljeni roolista siinä, en anna näyttöä viranomaisille, ja minulle ehdotetun pöytäkirjan näytöistä kieltäydyn kategorisesti, minkä myös allekirjoitan.”
Hristofor Varfolomejevin Savonlinnassa 5.10.1890 syntynyt veli Nikolai Varfolomejev (vuodesta 1933 eteenpäin Nikolai Valmo) suoritti teologian kandidaatin tutkinnon Pietarin hengellisessä akatemiassa vuonna 1914. Hänet vihittiin papiksi samana vuonna. Hän työskenteli uskonnonopettajana 1914–1918, Kyyrölän seurakunnan pappina 1918–1925 ja Sortavalan pappisseminaarin opettajana vuodesta 1925, myöhemmin myös rehtorina. Hän toimi aktiivisesti Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnassa Suomessa ja osallistui Aamun Koiton aineiston tuottamiseen. Veljeskunnalla ei ollut koskaan mitään toimintaa Suomen rajojen ulkopuolella.
Rovasti Hristofor Varfolomejev tuomittiin 25.2.1934 vankeuteen leirille viideksi vuodeksi. Tuomion alun hän kärsi Vladivostokin Sevvostoklagissa, sittemmin Magadanin alueella Kolymassa. Hän kuoli leirin vankilassa 8.9.1938, mutta hänen hautapaikkansa on jäänyt tuntemattomaksi.
Rovasti Hristofor Varfolomejev rehabilitoitiin Neuvostoliitossa 16.1.1989. Venäjän ortodoksisen kirkon Pyhä Synodi teki 28.12.2017 päätöksen kanonisoida hänet, ja lukea hänet Venäjän kirkon uusmarttyyrien ja tunnustajien joukkoon.
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous päätti 13.10.2021 hyväksyä kirkkoherra Timo Tynkkysen kääntämät pappismarttyri Hristoforin kunniaksi kirjoitetut jumalanpalvelustekstit, ja että pappismarttyyrin nimen kirjoitustapa on ”Pappismarttyyri Hristofor”, ja että hänen muistopäivänsä siirretään vietettäväksi 26.8., joka on Lappeenrannassa sijaitsevan Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkon vihkimispäivä.
Pääkuva ylhäällä: Rovasti Hristofor Varfolomejev vangittuna Leningradissa.
Juttua muokattu 28.8.2023 klo 13:11, lisäämällä ingressiin: "Monipolviseen tarinaan liittyy pappismarttyyri Hristofor Varfolomejev, jonka muistopäivää vietetään 26.elokuuta." samoin kuin klo 13:46 on lisätty tarkennus jutun loppuun muistopäivää koskien.
Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2021, mutta se sopii luettavaksi myös myöhemmin, etenkin pappismarttyyri Hristoforin muistopäivän aikoihin 26. elokuuta.