Heinävedellä sijaitseva Lintulan ortodoksinen nunnaluostari sai kesäkuussa metsilleen FSC-sertifioinnin. Päätöksen ratkaisivat ennen muuta metsänhoitoon liittyvät arvot.
– Meillä metsäpalstat ovat pieniä, eli rahallinen tulo ei ole näytellyt luostarille niin suurta osaa kuin vastuullisen metsänhoidon periaate, kertoo luostarin johtaja, igumenia Ksenia.
Luostarin omistuksessa ja hoidossa on metsäkiinteistöjä, joiden yhteispinta-ala on 54 hehtaaria. Varsinaista metsää on 35 hehtaaria. Etupäässä metsä on kuusivaltaista sekametsää.
Metsänhoito on ollut pitkäjänteistä toimintaa vuosikymmenten ajan. Käytännössä Lintulan metsänhoito on täyttänyt jo pitkään FSC-vaatimukset, joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Luostarin metsät sijaitsevat kokonaan luostariympäristössä.
Puukaupat voi kilpailuttaa
Sisaristo haki luostarin metsille FSC-sertifikaattia ilmaistakseen, että luostarin metsänhoito on vastuullista ja tarkoin harkittua.
Igumenia Ksenia ja äiti Johanna perehtyivät sertifioinnin vaatimuksiin ja pohtivat asiaa. Päätökseen vaikutti myös se, että läheisessä Valamon luostarissa on hyviä kokemuksia FSC-sertifioinnista. Asia kypsyi konkreettiseksi toiminnaksi keväällä 2025, kun luostarin metsäsuunnitelma piti päivittää.
Valamon ja Lintulan luostarien metsäsuunnitelmasta vastaa CareliaForest Oy. Yritys pitää yllä Metsäomistajan Sertifiointiryhmää. Ryhmällä on riippumaton FSC-sertifikaatti, mikä oli sisaristolle tärkeää.
CareliaForestin toimitusjohtaja Raimo Asikainen näkee riippumattomuuden Metsänomistajan sertifiointiryhmän valttina. Jäsenet voivat aidosti tilata metsänhoitotyöt mistä tahansa ja myydä puut minne haluavat.
FSC-sertifikaattia valvoo toinen, riippumaton ja akkreditoitu auditointiyritys, joka tarkastaa ja valvoo, että kaikki FSC:n vaatimukset täyttyvät. Lintulan luostari voi siis luottaa vastuullisuuden toteutumiseen ilman, että metsien hoidon yksityiskohtia tarvitsee käydä yksityiskohtaisesti läpi eri asiayhteyksissä.
– Sertifioinnista ei ole vaivaa eikä ylimääräistä työtä, jos sen toteuttajana on hyvä yhteistyökumppani, igumenia Ksenia sanoo.
FSC-kriteerit täyttyivät helposti
Lintulan metsäsuunnittelutyössä tehtiin tarvittavat luontoselvitykset, joissa suojelualueita ja erityismetsänhoitokohteita kertyi yli FSC-sertifioinnin vaatimusten. FSC-vaatimusten mukaan viisi prosenttia metsäpinta-alasta tulee jättää metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Lisäksi toinen viisi prosenttia varataan erityismetsänhoitokohteiksi, kuten virkistyskäyttöön tai maiseman- ja riistanhoitoon.
Myös Lintulan sisariston pohdinnassa FSC:n kustannusvaikutukset nousivat esille. Kustannusten vastapainoksi metsäteollisuus maksaa usein kuitenkin FSC-sertifioidulle puutavaralle lisähintaa verrattuna muista lähteistä tuleviin puutavaraeriin. Metsänomistajat saavat siis puutavaralleen paremman tuoton. Hinta määräytyy puukaupan volyymin mukaan. Ylimääräisellä tuotolla sisaristo kattaa sertifioinnin kustannukset.
Luostari toteuttaa metsien hoitoa kymmenvuotissuunnitelman pohjalta. Metsiä hoidetaan harvennus- ja päätehakkuin. Virkistykselle osoitetuilla alueilla tehdään pääsääntöisesti vain harvennus- ja poimintahakkuita.
– Siellä, missä päätavoite on talouskäyttö, tehdään myös päätehakkuita siinä vaiheessa, kun metsän kasvu hidastuu tai kääntyy jopa negatiiviseksi eli puutavaran arvo laskee enemmän kuin kasvu tuottaa. Puuvaranto voidaan siirtää esimerkiksi sahatavaraksi ja metsä uudistaa kasvavaksi nuoreksi metsäksi, CareliaForestin Raimo Asikainen sanoo.
Luostarin metsät tuottavat puutavaraa ja kauppaa tehdään, vaikka varsinaiset taloudelliset tavoitteet ovat vähäiset. FSC-sertifiointi varmistaa puutavaran menekin myös laskusuhdanteen aikana.
Suomalaiset institutionaaliset toimijat, kuten seurakunnat, ovat vasta heräämässä FSC-sertifioinnin hyötyihin. Lintulan luostari onkin tässä suhteessa etujoukoissa.
Lopuksi igumenia Ksenia halua lähettää terveisiä seurakunnille.
– Toivoisin, että seurakunnat lähtisivät FSC:hen mukaan, kun nykyään kirkon tasollakin tuodaan vastuullisuusasioita esille.
Pääkuva ylhäällä: Lintulan luostarin igumenia Ksenia.