Freskoon on kuvattu Pyhän Hengen vuodatus apostolien ja Neitsyt Marian päälle
Ajassa

Helluntaina syntyi Kristuksen kirkko ja apostolien työ sai alkunsa: "Te olette minun todistajani"

Pyhän Hengen vuodattaminen oli kertaluonteinen tapahtuma, mutta Kirkon siinä saama lahja, Jumalan yhteys, on pysyvä.
02.06.2022 - 10:57 | Teksti: Vladimir Sokratilin | Kuva: sedmak/iStock
Freskoon on kuvattu Pyhän Hengen vuodatus apostolien ja Neitsyt Marian päälle

Helluntaipäivää eli Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle vietetään 50. päivänä Kristuksen ylösnousemuksen juhlasta. Raamatussa juhlan sanoma on vaihtunut ainakin kolmesti. Aluksi kyseessä oli maanviljelysjuhla, joka myöhemmin sai Vanhan liiton perustamisen muistojuhlan merkityksen. Uudessa testamentissa kerrotaan, että Kristus lähetti lupauksensa mukaisesti Isältään Pyhän Hengen korvaamaan Hänen läsnäolonsa opetuslasten ja uskovien yhteisössä. Tämä tapahtui 50. päivänä ylösnousemuksesta.

Vanhassa testamentissa on säädetty kolme pyhiinvaellusjuhlaa, jolloin kaikkien uskovien tuli vaeltaa Jerusalemin temppeliin – eli kokoontua paikkaan, jonka Hän valitsi asumuksekseen. Vanhan liiton aikana 50. päivänä pääsiäisen jälkeen vietettiin Šavuot -juhlaa, jota sanottiin leikkuujuhlaksi tai ensihedelmien juhlaksi. Kyseinen juhla päätti juutalaisen pääsiäiskauden. Nykyisen helluntain aikaan vietettiin tuolloin riemun ja kiitoksen juhlaa Jumalan kunniaksi.

Juhlalle uusi merkitys

100-luvulta ennen Kristuksen syntymää sama juhla sai uuden merkityksen. Tuolloin sitä vietettiin lain Moosekselle antamisen ja kymmenen käskyn vastaanottamisen – eli Vanhan liiton perustamisen – muistoksi.

Apostolien teoissa Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle kuvaillaan käyttäen vanhatestamentillisista Jumalan ilmestyksistä tuttuja elementtejä, kuten tuuli ja tuli. Tapahtuman merkitys korostuu kielillä puhumisen ihmeellä. Apostolit ”näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” (Ap.teot. 2:3-4), Tuolloin kukin paikalla ollut tunnisti oman kielensä, mikä korostaa kirkon universaalisuutta.

Apostolien teoissa Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle kuvaillaan käyttäen vanhatestamentillisista Jumalan ilmestyksistä tuttuja elementtejä, kuten tuuli ja tuli. Tapahtuman merkitys korostuu kielillä puhumisen ihmeellä.

Tapahtumahetkellä apostoli Pietari toteaa, että Joelin profetia Jumalan hengen vuodattamisesta kaikkiin ihmisiin on juuri toteutumassa (Joel 2:28). Myös Hesekiel ennusti, että viimeisinä päivinä Jumala antaa henkensä ihmisten sisimpään ja ohjaa heidät seuraamaan säädöksiään (Hesek.36:27). Johannes Edelläkävijä todisti, että hän, joka ”kastaa teidät Pyhällä Hengellä”, on jo tullut. Lopulta itse Jeesus Kristus lupasi: ”Teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää.” (Ap.teot 1:5)

Kristuksen pääsiäinen saatetaan loppuun

Ensimmäisen uskontunnustuksen mukaan (Ap.teot 2.23-33) kuollut, ylösnoussut, taivaaseen ja Isänsä oikealle puolelle korotettu ja Isänsä lupaaman Pyhän Hengen lahjan vastaanottanut Kristus saattaa tehtävänsä päätökseen vuodattamalla Pyhän Hengen opetuslastensa yhteisön päälle.

Profeetat ovat ennustaneet, että viimeisinä aikoina ”hajautuneet” kokoontuvat jälleen Siionin vuorelle, ja näin Israel jälleen kokoontuu Jumalan ympärille. Helluntaina siis toteutuu juutalaisten ja kaikista kansoista kääntyneiden hengellinen yhdistyminen Pyhässä Hengessä, apostolisessa todistuksessa ja eukaristiassa.

Pyhä Henki vuodatetaan uskon todistamista varten, jonka pitää ulottua maan ääriin saakka (Ap.teot. 1:8). Kielillä puhumisen ja puhutun ymmärtämisen ihme osoittaa, että messiaaninen yhteisö sulkee itseensä kaikki kansat: ”Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa.” (Ap.teot. 10:44)

Näin Babylonian tornin rakentamisen aikana tapahtunut hajaannus päättyy helluntaipäivänä: ”Kun Kaikkeinkorkein tultuaan alas sekoitti kielet, hän hajotti kansat. Mutta kun hän jakoi tuliset kielet, hän kutsui kaikki yhteyteen. Ja niin me yksin mielin ylistämme kaikkein Pyhintä Henkeä.” (Helluntain kontakki).

Kirkko syntyy ja sen missio alkaa

Kun Pyhä Henki vuodatettiin, Herran opetuslasten ja uskovien joukosta tuli Kristuksen kirkko, ja opetuslapsista tuli apostoleista. Siinä, missä apostoli Pietari astui esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan (Ap.teot 2:14), Kristuksen lupaus täyttyi ja apostolinen työ sai alkunsa: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” (Ap.teot 1:8)

Kirkon perinteessä Pyhän Hengen vuodattamista apostolien päälle kirkon synnyn ja sen toiminnan alkamisen alkusysäyksenä on verrattu Kristuksen kasteeseen teofaniana. Teofaniassa paljastui toisaalta Hänen jumaluutensa, mutta samalla aloitti Kristuksen työn maan päällä.

Pyhän Hengen vuodattaminen oli kertaluonteinen tapahtuma, mutta Kirkon siinä saama lahja, Jumalan yhteys, on pysyvä. Siitä hetkestä lähtien kohti Jumalan valtakunnan täyteyttä vaeltava kirkko toimii Pyhässä Hengessä. Pyhä Henki kokoaa kirkon uskossa ja rakkaudessa sekä pyhittää, eheyttää ja tukee sitä toiminnassa. Pyhän Hengen vuodattaminen käynnisti lähtölaskennan viimeisiin aikoihin.

Pääkuva ylhäällä: Freskoon on kuvattu Pyhän hengen vuodatus. Pyhän Kolminaisuuden katedraali, Jerusalem