Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia edustaa Suomen ortodoksista kirkkoa tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla 6. joulukuuta 2025. Kerta on hänelle toinen kirkkomme päämiehenä, mutta muutoin hän muistelee olleensa vieraana Linnan juhlissa ehkä kuusi tai seitsemän kertaa.
Ennen illan juhlallisuuksia arkkipiispa osallistuu kello 12 perinteiseen itsenäisyyspäivän ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa.
Tasavallan presidentin juhlavastaanotolla isä esipaimenen asuun kuuluu piispallisena tunnusmerkkinä panagia eli Jumalanäidin ikoni – ja juuri tämän panagian on hänelle lahjoittanut Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifani.
Panagian lisäksi isä esipaimen kantaa kahta kunniamerkkiä, joista toinen on niin ikään peräisin Ukrainasta.
Pyhän Karitsan ritarikunnan suurmestarina arkkipiispan juhla-asuun kuuluu Pyhän Karitsan ritarikunnan suurristi, joka on valmistettu vaaleansinisestä emalista valettuna kultaiseen kehykseen. Ristin keskustaan on kuvattu valkoiselle pohjalle Pyhän Karitsan kullattu vertauskuva ja ristin aukeamiin kullatut kuusisiipiset serafit.
Toinen kunniamerkki on Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifanin antama Pyhän Volodimirin kunniamerkki, joka on peräisin Ukrainan-vierailulta lokakuun alussa 2025.
Tuolloin arkkipiispa Elia delegaatioineen osallistui muun muassa Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhlaliturgiaan Pyhän Mikaelin luostarissa Kiovassa. Jumalanpalveluksen jälkeen metropoliitta Epifani luovutti arkkipiispa Elialle myöntämänsä Ukrainan ortodoksisen kirkon korkeimman huomionosoituksen.
– Kannan kunniamerkkiä ylpeänä. Suomen ja Ukrainan historiassa on yhtäläisyyksiä, kuten sota ja se, että meillä on sama itänaapuri ja sama uhka. Ukrainalaiset arvostavat kovasti Suomen ponnistuksia talvisodassa, arkkipiispa Elia sanoo.
On siis luontevaa yhdistää Suomen suureen juhlapäivään myös Ukrainan muistaminen.
– Ukrainan asia on minulle rakas ja tärkeä myös henkilökohtaisella tasolla – ja aivan erityisesti lokakuisen Ukrainan-vierailuni jälkeen. Näimme järkyttäviä asioita: psyykkisesti ja fyysisesti vammautuneita ihmisiä – ei sellaista nähtyään voi pysyä neutraalina. Sota on järkyttävää.
Ukrainan-vierailunsa aikana arkkipiispa Elia ja metropoliitta Epifani muun muassa kunnioittivat yhdessä Ukrainan kaatuneiden puolustajien muistoa, minkä lisäksi arkkipiispa vieraili Butšassa. Matkalla oli myös muiden Pohjoismaiden kirkkojen johtajia.
Pohjoismainen delegaatio toimitti Butšassa ekumeenisen rukoushetken. Arkkipiispa Elia puhui tilaisuudessa lyhyesti.
– Kyyneleiltä ei voi välttyä. Sanoin eilen Kiovassa, että iloitsemme teidän kanssanne, itkemme teidän kanssanne ja jaamme tuskanne teidän kanssanne. Juuri nyt katsomme näkyä savupatsaasta, jonka aiheutti lähistölle pudonnut drooni. Herra armahda! Ukrainan kansa ei ansaitse tätä. Rauha Ukrainaan nyt, sanoi arkkipiispa Elia.
Suomen ortodoksinen kirkko asettui tukemaan Ukrainaa ja tuomitsemaan Venäjän hyökkäyssodan pian sen alettua tuolloin toimessa olleen ja sittemmin eläköityneen arkkipiispa Leon johdolla.
Arkkipiispa Elia on jatkanut vakaasti Ukrainan tukemista kirkkomme päämiehenä, jona hän on toiminut itsenäisyyspäivän 2025 koittaessa noin vuoden verran.
Arkkipiispa Elia asetettiin toimeensa Uspenskin katedraalissa 15.joulukuuta 2024, mutta arkkipiispuus siirtyi hänelle jo aiemmin Ekumeenisen patriarkaatin Pyhän Synodin toimittaman vaalin ja kanonisen vahvistuksen myötä 1. joulukuuta 2024.
Käytännöt Suomen ortodoksisen kirkon piispojen Linnaan kutsumisen suhteen ovat vaihdelleet eri vuosina: takavuosina kutsun ovat saaneet kaikki Suomen ortodoksisen kirkon piispat, mutta aikojen saatossa käytäntö on vaihdellut.
Tänä vuonna tasavallan presidentti Aleksander Stubb huomioi itsenäisyyspäivänä muun muassa kirkkomme eläkkeellä olevaa metropoliitta Ambrosiusta, 80, myöntämällä hänelle Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin. Metropoliitta Ambrosiuksen kanssa saman tunnustuksen saavat seitsemän muuta henkilöä.
– Toki täytyy olla hyvin kiitollisella mielellä, että valtiovalta on myöntänyt minulle tämän tunnustuksen. Kuitenkin täytyy sanoa, että oman kotipitäjäni Tohmajärven kunnianosoitus tuntuu ehkä vieläkin läheisemmältä: sain sinne nimeäni kantavan tien, sanoi emeritus metropoliitta Ambrosius kuultuaan tunnustuksen myöntämisestä 3. joulukuuta 2025.
Isä esipaimenella ei ole tarkkaa tietoa Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin myöntämisen täsmällisistä perusteista omalla kohdallaan. Yleensä vastaavia kunniamerkkejä myönnetään yhteiskunnallisista ansioista. Metropoliitta Ambrosius arveli kuitenkin, että hänen kohdallaan lienee huomioitu esimerkiksi rakentamistyö Heinäveden Valamossa ja Kulttuurikeskus Sofiassa ja toiminta kansainvälisissä ortodoksisissa yhteyksissä.
Kuvituskuva ylhäällä: Arkkipiispa Elia tunnetaan ahkerana somettajana. Tämä yhteiskuva hänestä ja tasavallan presidentistä Alexander Stubbista nähtiin hänen Facebook-tilillään itsenäisyyspäivänä 2024, ja Aamun Koitto julkaisee sen isä esipaimenen luvalla. Kuva: Arkkipiispa Elian oma albumi