Kristuksen kaste. Leonardo Da Vincin maalaus vuodelta 1475. Galleria degli Uffizi, Firenze
Ajassa

Johannes Kastaja raivasi tietä Kristukselle, mutta kuoli juonittelun uhrina

Juhannus, keskikesän juhla, lainaa nimensä Johannekselta: kesän kauneimpaan aikaan 24. kesäkuuta muistellaan Johannes Kastajaa eli Johannes Edelläkävijää. Hän on näkyvä hahmo ikoneissa ja taiteessa muutenkin. Johanneksen lisäksi monen mielikuvitusta on kiehtonut Salome, jonka tanssi sai aikaan Johanneksen kuoleman.
| Teksti: Ulla Tervahauta                          | Kuva: History & Art Collection / Alamy Stock Photo
Kristuksen kaste. Leonardo Da Vincin maalaus vuodelta 1475. Galleria degli Uffizi, Firenze

Varhaisin kirjoitus Jeesuksen elämästä ja kuolemasta, Markuksen evankeliumi, alkaa kuvauksella Johanneksesta, ei Jeesuksesta. Evankeliumi aukeaa pyhien kirjoitusten lainauksella, joka kertoo enkelistä tai sanansaattajasta, joka valmistaa tietä Herralle ja on huutava ääni erämaassa. Lainausta seuraa kuvaus Johanneksen toiminnasta: kamelinkarvaan ja nahkavyöhön pukeutunut Johannes julistaa sanomaansa asumattomalla seudulla. Ihmiset Juudeasta ja Jerusalemista tulevat hänen luokseen, ja hän kastaa heitä Jordan-joessa. Ravinnokseen Johannes syö heinäsirkkoja ja hunajaa.

Markus toisin sanoen kuvaa Johanneksen profeetaksi, jolla oli paljon seuraajia. Hän julisti katumusta ja kastoi, ja Jeesuskin tuli hänen kastettavakseen. Muutkin Uuden testamentin evankeliumit kertovat Johanneksesta. Evankeliumien ohella Johanneksen mainitsee ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen historioitsija Flavius Josefus. Myös Apostolien teoissa viitataan Johannekseen ja joihinkin hänen seuraajiinsa.

Maan päälle odotettiin Messiasta

Vaikka kasteesta sittemmin tuli kristityille keskeinen mysteeri, on Johanneksen kastetta syytä tarkastella ajanlaskun alun juutalaisuuden valossa. Juutalaiset harjoittivat rituaalisia upottautumisia, joilla puhdistauduttiin epäpuhtauden tilasta. Johanneksen kastetoiminnalla on yhteyksiä näihin käytäntöihin.

Suhteessa aiempaan Johanneksen toiminnassa on nähty innovatiivisia ja uusia piirteitä. Johannes kastoi ihmisiä, kun taas upottautumiset tehtiin itse. Rituaaliset kylvyt eivät olleet yksittäisiä tapahtumia, vaan niitä toistettiin tarpeen mukaan. Johanneksen kastetta on pidetty ainutkertaisena tapahtumana, vaikka se ei ole aivan selvää lähteiden valossa. Kaikkien lähteiden mukaan Johanneksen toiminnassa oli olennaista myös julistus.

Markuksen mukaan se koski katumusta ja syntien anteeksi antamista, kun taas Josefus puhuu hyveeseen ja oikeudenmukaisuuteen kehottamisesta. Kaste ei Johanneksen mukaan tuonut anteeksiantoa tai puhtautta, vaan kastetta tuli edeltää elämänmuutos.

Johanneksen julistuksessa korostuivat myös tulevaa tuomiota koskevat varoitukset ja viittaukset tulevaan hahmoon. Ilmeisesti hän odotti Messiasta ja ajatteli olevansa tämän edelläkävijä. Monet ajattelivat Johanneksen olevan profeetta Elia, jonka odotettiin palaavan maan päälle ennen Messiaan tuloa.

Ikoniin kuvattuna Johannes Kastajan pää vadilla
1800-luvun ikoniin on kuvattu Johannes Kastajan pää vadilla. Kuva: /Wikimedia Commons

Tanssi maksoi profeetan hengen

Antiikin maailmassa profeetat olivat yhteiskunnallisia toimijoita – ja usein hallitsijoiden kriitikoita. Varsinkin Josefuksen kuvauksessa korostuu Johanneksen toiminnan poliittinen ulottuvuus: hallitsija Herodes Antipas piti Johannesta uhkana ja päätti vangita ja lopulta teloittaa hänet. Josefuksen mukaan mestaus tapahtui Makhairoksen linnoituksessa Kuolleenmeren itäpuolella.

Myös evankelistat mainitsevat Johanneksen vankeuden ja mestaamisen. Markus ja Matteus selittävät tapahtumat toisin kuin Josefus: Johannes joutui vankilaan, koska oli arvostellut Antipasta veljensä vaimon Herodiaan naimisesta. Markuksen mukaan vastuussa profeetan kuolemasta ei ollut Herodes, joka kuunteli mielellään Johanneksen opetuksia, vaan Herodias, joka juonitteli raivatakseen profeetan tieltään.

Otollinen hetki koitti, kun Herodes järjesti pidot Galilean johtaville miehille. Herodias lähetti tyttärensä (toim. huom. Salome-nimen mainitsee historioitsija Josefus tanssimaan miesjoukolle, ja näkemästään ihastunut Herodes lupasi tytölle mitä vain tämä tahtoo. Tyttö meni kysymään neuvoa äidiltään ja vastasi äitinsä neuvon mukaan: ”Haluan, että annat minulle heti Johannes Kastajan pään vadilla”.

Herodes ei voinut perääntyä vaan toimitti tytölle, mitä tämä pyysi, ja tyttö vei Johanneksen pään äidilleen. Dramaattinen kertomus siirtää vastuun pahoille naisille ja kuvaa Herodeksen heikkona hallitsijana, joka sitoo itsensä ajattelemattomasti annettuun lupaukseen.

Markuksen mukaan vastuussa profeetan kuolemasta ei ollut Herodes, joka kuunteli mielellään Johanneksen opetuksia, vaan Herodias, joka juonitteli raivatakseen profeetan tieltään.

Tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että Johannes oli Jeesuksen aikalainen ja todennäköisesti häntä joitakin vuosia vanhempi. Vaikutelma syntyy evankeliumien perusteella, sillä niissä Jeesuksen toiminta alkaa Johanneksen vangitsemisen jälkeen.

Johanneksen perheestä kertoo Luukkaan evankeliumi. Ennen Jeesuksen syntymäkertomusta Luukas kertoo Johanneksen vanhemmista, pappi Sakariaasta ja Elisabetista. Sakariaan ja Elisabetin tarina rinnastuu Marian ja Joosefin tarinaan: niin Johanneksen kuin Jeesuksen syntymää edeltävät enkeli Gabrielin vierailu ja erilaiset ihmeet.

Sakariaan papillinen tausta ja Johanneksen toiminnan piirteet ovat saaneet jotkut tutkijat ehdottamaan, että Johannes olisi ennen omaa toimintaansa elänyt Qumranin yhteisössä. Qumranin yhteisön taustaa on pidetty papillisena ja yhteisön teologiassa ja käytännöissä on nähty yhtäläisyyksiä Johanneksen ajatteluun ja toimintaan. Ajatus on mielenkiintoinen, vaikkakaan ei yleisesti hyväksytty.

Jeesuksen ja Johanneksen suhteesta monia kuvauksia

Ei ole epäilystä siitä, etteikö Johanneksen ja Jeesuksen suhde ollut läheinen. Tämä läheisyys oli ensimmäisille kristityille jossain määrin arka paikka. Markuksen jälkeen kirjoittaneet evankelistat sivuuttavat kastekuvauksen yksityiskohtia: Matteus ei mainitse syntien anteeksiantamista ja kuvaa Johanneksen, joka on haluton kastamaan Jeesusta.

Luukas piilottaa maininnan Jeesuksen kasteesta sivulauseeseen. Johanneksen evankeliumissa ilmaistaan hyvin suoraan, että Johannes ei ole Messias, ei edes Elia tai muu profeetta. Kun Matteus julistaa Johanneksen suurimmaksi koskaan eläneeksi ihmiseksi, hän väittää heti perään, että pienin taivasten valtakunnassa on Johannesta suurempi.

Evankeliumeissa Johanneksen seuraajat mainitaan joitakin kertoja. He paastosivat toisin kuin Jeesuksen seuraajat, ja vankilassa viruvan Johanneksen kerrotaan lähettäneen oppilaitaan Jeesuksen luo kysymään, onko Jeesus se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö odottaa toista.

Johanneksen oppilaat eivät kadonneet Johanneksen kuoltua, eikä heidän vaikutuksensa rajautunut Palestiinaan. Jeesuksen kuoleman jälkeiseen aikaan sijoittuva Apostolien teot mainitsee Aleksandriasta kotoisin olleen Apolloksen, juutalaisen, joka tunsi kirjoitukset ja Jeesuksen elämän, mutta ainoastaan Johanneksen kasteen. Paavalin kerrotaan tavanneen Efesoksessa oppilaita, jotka tunsivat vain Johanneksen kasteen. Apostolien tekojen mukaan nämä Johanneksen seuraajat siirtyivät Jeesuksen seuraajien joukkoon.

Oletettavasti jotkut Johanneksen seuraajat tekivätkin näin, mikä tarjoaisi ainakin osittaisen selityksen sille, miksi Johanneksella on niin suuri rooli kristittyjen kirjoituksissa. On jopa esitetty, että jotkut evankeliumikirjoittajien käyttämät lähteet olisivat alun perin Johanneksen seuraajien laatimia Johanneksen elämää kuvaavia kirjoituksia. Esimerkkeinä voi mainita Sakarias-kertomuksen Luukkaan evankeliumin alussa ja jopa kadonneen Jeesuksen sanojen kokoelman.

Sekä Raamatun että historian Johannes

Ortodoksinen perinne viittaa Johannekseen nimillä Johannes Kastaja ja Johannes Edelläkävijä. Nimi kiteyttää kristittyjen tulkinnan Johanneksesta ja hänen elämästään: Johannes oli Jeesuksen edelläkävijä. Historian Johannes oli paljon muutakin: hän oli suosittu opettaja ja profeetta; Kastaja, jonka luo myös Jeesus tuli. Johanneksen elämä oli merkittävä, ja hänen kuolemansa muodosti alkupisteen Jeesuksen toiminnalle.

Lisäksi Johanneksen kaste vaikutti kristittyjen kastekäytäntöjen muotoutumiseen. Johanneksen ja Jeesuksen seuraajat vaikuttavan olleen kaksi erillistä ryhmää, jotka kommunikoivat, ehkä kilpailivatkin toistensa kanssa: joissakin tapauksissa Johanneksen oppilaita siirtyi Jeesuksen seuraajiksi.

Huom. Jutussa Johannes Kastajan elämää on tarkasteltu paitsi Raamatun kertomusten, myös historiallisten lähteiden kautta.

Pääkuva ylhäällä: Kristuksen kaste. Leonardo Da Vincin maalaus vuodelta 1475. Galleria degli Uffizi, Firenze.

Lähteet ja kirjallisuus:
Markuksen evankeliumi, luvut 1–2, 6, 9 ja 11
Matteuksen evankeliumi, luvut 3, 11, 14, 17 ja 21
Luukkaan evankeliumi, luvut 1, 3, 5, 7, 9, 11, 16 ja 20
Johanneksen evankeliumi, luvut 1, 3 ja 4
Apostolien teot, 18 ja 19 luku
Flavius Josefus, Juutalaisten historia 18.116–119
Marcus, Joel. John the Baptist in History and Theology. Columbia, SC: The University of South Carolina Press, 2018
Rothschild, Clare. Baptist Traditions and Q. Tübingen: Mohr Siebeck, 2005
Taylor, Joan. The Immerser: John the Baptist within Second Temple Judaism. Grand Rapids: Eerdmans 1997
Uro, Risto. Ritual and Christian Beginnings: a Socio-Cognitive Analysis. Oxford: Oxford University Press, 2016.