Ajassa

Kirkkomme aarteita: Risti-ikoni julistaa voittoa kuolemasta

Risti on kristittyjen tunnusmerkki ja vertauskuvallisesti kuoleman voittamisen merkki. RIISAn kokoelmiin kuuluvassa kahdeksanpäätteisessä metalliristissä on kuvattu ristiinnaulittu Kristus.
| Teksti: Katariina Husso | Kuva: Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA/Marika Minkkinen
Koristeellinen metallinen ortodoksiristi, jossa Vapahtaja on ristiinnaulittuna

Ristin yläosassa on Ei käsin tehty Kristus -ikoni, jossa Kristuksen kasvot on kuvattu liinaan. Ylimmän poikkipuun päissä on kaksi Herran enkeliä, jotka ovat peittäneet kätensä liinalla kunnioituksen merkkinä. Enkelien alla on kirkkoslaavinkielinen kirjoitus ЦРЬ СЛВЫ. Suomeksi se on Kunnian Kuningas. Ristin yläosassa on taulu (Joh. 19:19). Tekstinä siinä ei kuitenkaan ole Pilatuksen sanelema ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas”, vaan tässä ristissä siihen on merkitty kirjaimet IC XC, jotka viittaavat ristiinnaulitun nimeen ”Jeesus Kristus”. Kristuksen nimen alla on kirjaimet СНЬ БЖІЙ, suomeksi Jumalan poika.

Koristeellinen metallinen risti, jolla Vapahtajamme on ristiinnaulittuna
Emalikoristeinen risti-ikoni on ajoitettu 1900-luvun alkuun.

Keskimmäisen poikkipuun päihin on kuvattu aurinko ja kuu. Poikkipuun alareunassa kulkee ylistysveisun sanat ”Sinun ristillesi me kumarramme, Valtias, ja Sinun pyhää ylösnousemistasi ylistämme”.  Kristuksen jalat lepäävät vinopuulla. Sen ylöspäin osoittava sakara viittaa katuvaan ryöväriin, joka ristiinnaulittiin samanaikaisesti Kristuksen kanssa ja jolle Kristus lupasi: ”Totisesti, jo tänään olet minun kanssani paratiisissa” (Luuk. 23:43).

Pystypuuhun on kuvattu keihäs (K) ja iisoppiruoko (T). Ne liittyvät Kristuksen kärsimyshistoriaan: ristiinnaulitsemisen jälkeen hänen kylkensä lävistettiin keihäällä ja hänelle tarjottiin juotavaa ruokokepin avulla.

Ristin alaosassa on Jerusalemin kaupunki, ja Kristuksen jalkoja tukevan vinon poikkipuun yllä voittoa merkitsevät kirjaimet НИКА. Ristin alla on pääkallo. Se viittaa sekä pääkallonpaikkaan Golgataan että Aadamiin, koska perimätiedon mukaan Golgata on ensimmäisen ihmisen, Aadamin hautapaikka. Aadamin pääkallon yllä olevat kirjaimet МЛРБ tarkoittavat ”Pääkallon paikka oli paratiisi”.

Vanhauskoisten ja ortodoksien kirkkotaidetta

Kupariseoksesta valettuja ristejä ja ikoneita on valmistettu nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueella 1100-luvulta lähtien. Valutuotanto keskittyi 1700-luvun alusta 1800-luvun puoliväliin saakka Vienanmerellä sijaitsevalle Pomorin rannikolle ja erityisesti Uikujoen luostariin, joka oli Venäjän vanhauskoisuuden merkittävä keskus.

1800-luvun kuluessa metallivalosten kysyntä kasvoi ja niitä alettiin valmistaa muun muassa Moskovassa, Uralilla, Kostroman alueella ja Baltiassa. Suuren suosion syynä oli huokea hinta, helppo saatavuus ja materiaalin kestävyys. Valmistus loppui pian lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917, mutta käynnistyi uudelleen 1990-luvulla.

Metalliristejä ja -ikoneita käytetään sekä ortodoksisessa kirkossa että vanhauskoisten keskuudessa riipuksina, koti- ja matkaikoneina sekä kiinnitettynä hautaristeihin.