Kirkon_koristeellinen_kattoholvi
Kulttuuri

Musiikki johdattaa rukoukseen ja pääsiäisen pyhyyteen

Pandemian kurimuksessa monet kirkot ovat olleet kiinni ja siksi seurakuntalaisten kirkkomusiikin nälkä on suuri. Kirkkomme musiikki on rukousta ja rukous musiikkia.
24.03.2021 - 07:20 | Teksti: Risto Nordell | Kuva: Makalu/Pixabay ja Peter H/Pixabay

Pandemian kurimuksessa monet kirkot ovat olleet kiinni ja siksi seurakuntalaisten kirkkomusiikin nälkä on suuri. Kirkkomme musiikki on rukousta ja rukous musiikkia, sillä onhan musiikki perinteessämme ennen kaikkea säveliin puettua opetusta, evankeliumin ja psalmien totuuksien ylistämistä.  Levyltä soiva ortodoksinen musiikki on kelpo korvike elävälle musiikille.  Hiljaa soiva rukouslaulu, lampukan liekki ja tuoksuva tuohus kodin ikoninurkassa hiljentävät rukoushetkeen kiivastahtisen arjen keskellä.

Onneksi ortodoksiset kuorot ovat viime vuosina tehneet runsaasti levyjä, jotka korvaavat osaltaan elävän musiikillisen rukouksen. Kuorojen taso on nousussa, sillä asialle omistautuneita nuoria kanttoreita ja kuoronjohtajia valmistuu koko ajan lisää.   Vuoden 692 Trullon synodin ohjeet toteutuvat jo monella levyllä: 

“Haluamme, että ne, jotka ovat tulleet laulajiksi kirkkoihin, eivät käytä kuritonta huutoa eivätkä pakota luontoa kiljuntaan eivätkä lisää mitään siihen, mikä kirkkoon sopii ja kuuluu, vaan kantakoot suurella huolellisuudella ja hartaudella veisut salaisuuksien näkijälle, Jumalalle.”

Aamun Koitto listasi muutaman viime vuosina julkaistun levyn, josta ammentaa paastonajan, pääsiäisen ja ylimalkaan kaikkien kirkkovuoden aikojen kotihartauksiin.

Mikko Sidoroffin johtaman kamarikuoro Krysostomoksen levy Suuri paasto soi (Alba NCD 51) vie kuulijansa keskelle suuren paaston surumielistä kirkkautta. Sidoroffin säveltämä Suuri paasto on sävellyskokonaisuus, joka perustuu tutuille suuren paaston teksteille ja rukouksille.

Teos on täynnä viipyilevää rauhaa.  Sidoroffille tärkeä asia on tekstin ja musiikin rikkumaton yhteys. Tässä hän onnistunut yhtä erinomaisesti kuin suositussa Panihidassaan (Alba NCD 30). Krystomoksen äänenmuodostus on solakka ja kirkas kuin Suuren viikon jälkeen koittava pääsiäisaamu. Muutama mustanmullan basso saattaisi tuoda sointiin muhevuutta, mutta silloin saattaisi olla vaarassa Krystomokselle ominainen silkin kevyt kamarikuorosointi.

Turun ortodoksisessa kirkkolaulussa nimi Torhamo on ollut laadun tae jo vuosikymmenien ajan. Monet muistavat nyt jo edesmenneen Pekka Torhamon, joka yli kolmen vuosikymmenen ajan johti Turun ortodoksisen seurakunnan kuoroa.  Hänen poikansa Pasi – neljännen polven ortodoksinen kirkkomuusikko – on hänkin johtanut Turun kuoroa jo liki 20 vuotta.

Pasi Torhamon johtaman levy Älä itke minua, äitini – pääsiäinen (TOKK9CD) julistaa riemukkaasti pääsiäisen ja tyhjän haudan ihmettä. Levyn 22 sävelmää soivat tasapainoisesti, ja kuoron esityksistä huokuu varmuus ja laulamisen rohkeus.  Turun ortodoksisen kirkon on levyttänyt myös paaston ajan tuttuja sävelmiä Pekka Torhamon  kanssa levyllä Älä itke minua, äitini – tie pääsiäiseen (TOKK8CD).

Tuohukset_palavat_etualalla_ja_taustalla_risti

Vilpittömyys koskettaa

Laurànan (Laura Huttu, nyk. Aho, s. 1978) Tulkaa, ottakaa valo!  - levy (TRO-2) sisältää bysanttilaisen sävelmistön mukaisesti lauletun pääsiäisen aamupalveluksen kokonaisuudessaan, aina Pyhän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarnaa myöten, joka luetaan lapsen äänellä (lukijana Aadam Aho).  Levyn parasta antia ovat tekstien selkeys ja Laurànan konstailematon ja oman persoonansa taustalle tyylikkäästi jättävä laulutapa. Pääsiäisen sanoma ja pääsiäiskanonin riemullisuus välittyvät hillitysti ja turhaa riehakkuutta välttäen. 

Kontakion-kvartetin (Leena Lomu, Johanna Haapala, Jyrki Ivars ja Heikki HonkamäkiAkatistos-levyllä soi Akatistos Kaikkien Pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle. Suurin osa laulajista on Hämeenlinnan seurakunnan entisiä kanttoreita. Kvartetti soi hyvin yhteen, ja laulu on pääosin puhdasta. Ennen kaikkea siitä välittyy rukouksen ja laulun vilpittömyys. Levy on täynnä juuri sellaista hengellistä riemua ja lohtua, jota moni meistä kaipaa näinä vaikeina aikoina. Pääsiäisen sanoma ja pääsiäiskanonin riemullisuus välittyvät hillitysti ja turhaa riehakkuutta välttäen.

Vaikka Sergei Rachmaninovin Vigilia onkin enemmän konsertoivaa ortodoksista musiikkia kuin varsinaista jumalanpalvelusmusiikkia, noudattavat sen tekstin uskollisesti vigiliapalveluksen tekstejä.
Latvian radiokuoro teki vuonna 2012 tästä ikisuositusta teoksesta erinomainen levytyksen Sigvards Klavan johdolla (Ondine ODE 1206-5). Kuoron yksittäisten laulajien taso on ammattilaulajien luokkaa. Tämä ei kuitenkaan johda sooloiluun tai epäyhtenäiseen sointiin. Päinvastoin, tekniikkansa turvin laulajat kykenevät yhtenäiseen äänenmuodostukseen ja vibraton hallittuun käyttöön.