Tapa juhlistaa ortodoksien suurinta juhlaa pääsiäismunin sisältää ylösnousemisen symboliikkaa; kuten munan kuollut kuori kätkee sisäänsä uuden elämän, myös Kristuksen hauta kätki sisäänsä ylösnousemisen ihmeen.
Koriste-esineiksi valmistettujen pääsiäismunien tekniikoilla ja käytettyjen materiaalien kirjolla ei ole rajaa. Munia valmistetaan mm. kivestä, posliinista, lasista, puusta, muovista ja tekstiileistä. Niitä koristellaan maalaamalla, värjäämällä, kirjomalla, kaivertamalla ja liimaamalla. Koristeaiheiksi ovat vakiintuneet kasviaiheet, ornamenttikuviot, ikonit ja pyhäköt. Perinteisesti pääsiäismuna koristetaan kreikan tai venäjän kirjaimilla XA tai XB, joihin on kiteytetty ortodoksinen pääsiäistervehdys: Kristus nousi kuolleista!
Ensimmäistä kertaa RIISAssa esillä oleva pääsiäismunanäyttely on koottu lähivuosina karttuneista kokoelmista: kirkkomuseon, arkkipiispa Leon, sisar Teresa Jezl’n ja keräilijä Risto Vilhusen kokoelmasta.
Ikonin kaunistajat -näyttely avautuu
Pyhät kuvat eli ikonit ovat keskeinen osa ortodoksista kirkkotaidetta. Ne ovat löytäneet tiensä kirkoista ja kodeista myös museoihin ja näyttelyihin. Jälkimmäisissä on harvemmin nähty ikonia suojaavia ja koristavia riisoja ja tekstiilejä. Kuitenkin aina 1900-luvun alkupuolelle ne kuuluivat oleellisesti ortodoksiseen esineelliseen kulttuuriperintöön. Ikonit puettiin arvokkaisiin metalleihin ja tekstiileihin: riisa oli ikään kuin ikonin arvokas vaate.
RIISAn näyttely Ikonin kaunistajat (8.4.2022 - 7.1.2023) nostaa esiin ikoneihin liittyvää kulttuuriperintöä, joka kertoo monipuolisesta taideteollisuudesta ja käsityötaidosta. Käsityöläismestarien verstaissa valmistetut hopeavaipat on koristeltu taidokkain kuvioin, jalo- ja korukivin sekä helmin. Käspaikat ja ikoniliinat puolestaan kuvaavat edelleen elinvoimaista tekstiilitraditiota, joka tunnetaan niin Suomessa kuin Itä-Euroopassa, Ukrainassa ja Venäjällä.
Esillä olevat riisat, ikoniliinat ja käspaikat ovat RIISAn kokoelmista. Kaikki riisat ja ikoniliinat on pelastettu talvi- ja jatkosodan aikana Karjalan ja Petsamon seurakunnista ja luostareista. Museon käspaikkakokoelmaan kuuluu vanhoja ja uusia tekstiilejä Suomesta ja eri puolilta Eurooppaa. Ukrainalaiset käspaikat ovat näyttelyssä oma kokonaisuutensa.
Pääkuva ylhäällä: Ikoniaiheet, kuten Kristus, Jumalansynnyttäjä ja enkelit, tulivat kuvakerrontaan 1800-luvun puolivälissä. Toisinto pyhittäjä Andrei Rublevin ikonista Pyhästä Kolminaisuus tai Abrahamin vieraanvaraisuus. Kuva: Harri Peiponen.