Ajassa

Ortodoksiset suomi-ukraina kuvakortit auttavat pakolaisia ilmaisemaan hengellisiä tarpeitaan

Lisäksi kuvakortteja on käännetty muun muassa terveydenhuollon tilanteiden tueksi sekä koulua ja varhaiskasvatusta varten.
| Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Kirsi Vuomajoki
Suomi-ukraina kuvakorttiin piirroksena kuvattu ortodoksinen kirkko

Suomen ortodoksisen kirkon toimijat ovat valmistelleet ortodoksisia kuvakortteja, jotka on suunniteltu auttamaan kommunikoinnissa ukrainalaispakolaisten kanssa. Korttien kuvat on pääosin piirtänyt Kirsi Vuomajoki, ja sanat on kääntänyt Zinayida Bezvenyuk.

Osan korteista ovat kuvittaneet Anni Repo ja Jonna Suvanto. Yhteistyössä ovat mukana Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry., Ortoboxi ja Ortodoksisto. Kortit löytyvät sähköisessä muodossa keskiviikosta 23.3.2022 lähtien muun muassa Ortodoksistosta ja ONL ry:n verkkosivuilta.

– Idea ortodoksisiin kuvakortteihin lähti siitä, että Silja Saarento-Zaprudin oli kääntänyt terveydentilaan ja avun pyytämiseen liittyviä ukrainankielisiä kuvakortteja suomeksi, ja samaan aikaan Suomeenkin alkoi saapua pakolaisia Ukrainasta. Kun vielä kuulimme muutamilta opettajilta toiveita saada materiaalia myös ortodoksisuuteen liittyen, niin päätimme tehdä viitisenkymmentä yleistä ortodoksista sanaa tai tärkeää lausetta korteiksi, kertoo ONL ry:n toiminnanjohtaja Maria Kauppila.

Ortodoksiseen suomi-ukraina -kuvakorttiin piirroksena kuvattu ortodoksipappi
Ortodoksisiin suomi-ukraina -kuvakortteihin valikoidut sanat kuuluvat ortodoksisuuden perussanastoon. Piirros: Kirsi Vuomajoki

Korttien aihevalinnat tehtiin siten, että ONL ry. ja Ortoboxi keräsivät ensin laajahkon sanalistan, jota tiivistettiin muun muassa kirkon palvelukeskuksesta ja uskonnonopettajilta saatujen kommenttien pohjalta.

– Kriteereinä olivat kirkollisten esineiden tuttuus ja lauseiden tärkeys (esim.” Tahdon tavata papin”). Valikoidut sanat ovat valtaosin sellaisia, että ne ovat mukana jo kirkon varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa, eli kyse on ortodoksisuuden perussanastosta.

Ortodoksisten kuvakorttien merkitys ukrainalaispakolaisille jää vielä nähtäväksi.

– Paljon on kiinni siitä, missä määrin kirkko saa ja pystyy olemaan kontaktissa esimerkiksi pakolaiskeskuksissa oleviin ortodoksisiin ukrainalaispakolaisiin tai missä määrin kouluissa Ukrainasta tulleet oppilaat saavat osallistua uskonnonopetukseen. Uskonnonopetus voi toteutuessaan olla merkittävä osa kotoutumista ja lisätä turvallisuuden tunnetta, Kauppila toteaa.

– Kortteja voi käyttää myös tavallisten suomenkielisten kirkon jäsenten ja pakolaisten väliseen kommunikointiin. Kortit tehdään samalla myös venäjäksi, ruotsiksi ja englanniksi, joten niille on joka tapauksessa käyttöä uskonnonopetuksessa.

Tutkija-psykologi Silja Saarento-Zaprudin kuvattuna profiilista
Tutkija-psykologi Silja Saarento-Zaprudin käänsi kuvakortit ensin arkisten perustarpeiden ilmaisun sekä terveydenhuollon tilanteiden tueksi. Sitten valmistuivat erityisesti kouluun ja varhaiskasvatukseen tarkoitetut kortit. Kuva: Silja Saarento-Zaprudinin perhealbumi

Idea tuli Facebook-ryhmästä

Tavallisen arjen kommunikointiin tarkoitettujen suomi-ukraina kuvakorttien kääntäjällä, tutkija-psykologi Silja Saarento-Zaprudinilla ei itsellään ole läheisiä Ukrainassa, mutta kosketus pakolaisuuteen löytyy omien isovanhempien kautta, jotka ovat Karjalan evakkoja.

– Sain ajatuksen suomi-ukraina -kuvakorteista ukrainalaisten auttamiseksi perustetusta kansainvälisestä Facebook-ryhmästä. Siellä silmääni sattui idean äidin, puolalaisen Weronika Firlejczykin, julkaisu kaksikielisistä kuvakorteista.

Firlejczyk oli tehnyt kuvakortteja ensin Puolan akuuttiin tarpeeseen, minkä jälkeen vapaaehtoiset olivat kääntäneet niitä muutamalle muulle kielelle.

– Otin yhteyttä Weronikaan, ja ilokseni sain kääntää kortit suomeksi. Itse rakastan kieliä, ja psykologina usein puhun täydentävien ja vaihtoehtoisten kommunikaatio- ja oppimiskeinojen kuten kuvien käytön puolesta. Ne sopivat moniin tarkoituksiin ja kaiken ikäisille.

Arjen kommunikointiin tarkoitettujen kuvakorttien aihevalinnan teki Weronika Firlejczyk.

– Ensin tehtiin kortteja arkisten perustarpeiden ilmaisun sekä terveydenhuollon tilanteiden tueksi. Sitten valmistuivat erityisesti kouluun ja varhaiskasvatukseen tarkoitetut kortit.

Suomi-ukraina kuvakorttiin piirroksena kuvattu ikoni
Piirros: Kirsi Vuomajoki

Korteilla on suurempikin merkitys kuin jokapäiväisen kommunikaation helpottaminen.

– Ymmärretyksi tuleminen, ja kokemus että sinua halutaan ymmärtää, on tärkeää paitsi yhteisen arjen sujumiseksi, myös turvallisuuden tunteen kannalta. Mielestäni aihevalinnat muistuttavat myös siitä, että vaikeissakin olosuhteissa lapsilla on oikeus ja tarve leikkiin ja luovuuteen, jotka ovat myös heidän tapansa käsitellä kokemuksiaan.

Saarento-Zaprudin on kaavaillut yhdessä Firlejczykin kanssa myös tunnekortteja, joita voidaan käyttää tunnekokemusten ilmaisemisen tueksi. Saarento-Zaprudinin mukaan Puolassa tällaiset kortit ovat jo valmisteilla, ja hän odottelee niitä suomen kielelle käännettäväksi. 

– On ollut hämmästyttävää, kuinka nopeasti ja laajalle tieto kuvakorteista lähti leviämään. Niitä on otettu käyttöön monella taholla. Mielestäni tämäkin kertoo suomalaisten halusta tehdä voitavansa sotaa pakenevien kanssaihmisten auttamiseksi ja tervetulleiksi toivottamiseksi. 

Ortodoksisiin suomi-ukraina -kuvakortteihin piirroksina kuvattuua ortodoksista perussanastoa
Piirrokset: Kirsi Vuomajoki