Tänä vuonna kirkkomme viettää kanonisen asemamme 100-vuotisjuhlavuotta Ekumeenisen patriarkaatin vuonna 1923 antaman Tomos-asiakirjan muistoksi. Juhlavuoden alkuun 14.1.
Teologian tohtori Juha Riikonen esitelmöi aiheesta "Suomen ortodoksisen kirkon kanoninen asema osana Konstantinopolin patriarkaattia" 14. tammikuuta järjestetyssä seminaarissa, joka juhlisti Suomen ja Viron ortodoksisten kirkkojen satavuotista autonomiaa.
Sunnuntai 15. tammikuuta 2023.
Vuoden 2022 väestötilastoja tarkasteltaessa on hyvä tiedostaa, että ne eivät kerro koko totuutta ortodoksien määrästä Suomessa.
Oikea kultakaivos kaikille ikonimaalareille on tämä kaksikielinen kultausopas. Tällaista käytännön käsikirjaa on kaivattu. Siitä voivat ammentaa ideoita sekä edistyneet että aloittelevat maalarit. Samalla se ihastuttaa kauniilla ulkoasullaan ja runsaalla kuvituksellaan.
Isä Marko Mäkisen laatimissa minisaarnoissa on ensin kunkin sunnuntain tai juhlan evankeliumitekstin tiivistelmä. Sunnuntaina 8. tammikuuta 2023.
Isä Marko Mäkisen laatimissa minisaarnoissa on ensin kunkin sunnuntain tai juhlan evankeliumitekstin tiivistelmä. Perjantaina 6. tammikuuta 2023.
Emerituspaavi Benedictus XVI kuoli vuoden 2022 viimeisenä päivänä 95 vuoden iässä.
Teologista sisältöä voi käsitellä myös kansantajuisesti. Pyhien äitien opetuksen kohdalla ongelmana on tekstien puute.
Isä Marko Mäkisen laatimissa minisaarnoissa on ensin kunkin sunnuntain evankeliumitekstin tiivistelmä. Sunnuntaina 1. tammikuuta 2023.
Kirkossa vietetään kanonisen asemamme 100-vuotisjuhlaa. Alkavan vuoden päätapahtuma on Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen vierailu Suomessa.
Pyhää mirhaa käytetään mirhavoitellun sakramentissa, kirkkojen vihkimisessä ja antiminssien siunauksissa. Lisäksi piispa siunaa ikonin mirhavoiteella. Hallitsijat on perinteisesti voideltu tehtäväänsä mirhalla. Mutta tiesitkö, että Suomen ortodoksisessa kirkossa riittää yhä Viipurissa sata vuotta
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Oulun metropoliitta Elia ja Haminan piispa Sergei julkaisivat yhteisen joulutervehdyksensä.
"Koskaan ihmiskunnan historiassa ei kansojen välinen rauha ole ollut itsestäänselvyys. Rauha on ollut sitä vastoin monien innoittuneiden, rohkeiden ja itsensä uhraavien toimien tulosta, se on syntynyt väkivallan vastustamisesta ja sodan torjumisesta erimielisyyksien ratkaisun välineenä. Se on
Ukrainan sodan julmuus merkitsee Lvivissä asuvalle kuvataiteilija Yaryna Movchanille tuhoa, jota hän ei kykene ymmärtämään. Suljetut silmät hänen taiteessaan viittaavat sisäisyyteen ja pyhyyden kokemisen iloon.
Samalla löytyi kosketus omaan perhehistoriaan aivan uudella tavalla.
Näissä lahjaideoissa on mukana myös ortodoksista ulottuvuutta.
Muusikko Muska Babitzinin elämäkerta valottaa emigranttiperheen taustoja.
Joulukuussa teologian tohtoriksi väittelevän Harri Huovisen väitöskirjaprojekti ajautui toistuvasti umpikujiin, kunnes hän ymmärsi olevansa paitsi akateemisella, myös hengellisellä polulla.
Sodan kauhuista huolimatta kiovalainen isä Sergiy Berezhnoy painottaa, että viha ei ole ratkaisu. Hänen mukaansa tulevaisuus voi rakentua aikanaan vain anteeksiantamisen kautta.
Helsingin Unioninkadulla sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden kirkko täytti elokuussa 2022 195 vuotta. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko on Helsingin ortodoksisen seurakunnan vanhin temppeli, jonka syntyvaiheet liittyvät kiinteästi Helsingin pääkaupunkiaseman muotoutumiseen ja
Valamon luostarissa keskiviikkona päättynyt Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous satsasi lisää rahaa, jotta Aamun Koitto ilmestyisi viisi kertaa ensi vuonna. Lukijoille printtilehti on tärkeä, ja se halutaan kotiin jaeltuna.
Maria Hattunen toimii päätyönsä ohella myös Aamun Koiton toimitussihteerinä ja katekumeeniopettajana.
Filantropia, ONL ry. ja Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov tekivät yhdessä soittokierroksen seurakuntiin kuullakseen kokemuksia ukrainalaisten kohtaamisista. Keskusteluissa selvisi, että ne vaihtelivat jonkin verran eri hiippakuntien alueilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on torstaina päättänyt, että Karjalan Kielen Seuralta peritään takaisin valtionavustuksia vuosilta 2017–2019. Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajana on toiminut arkkipiispa Leo. Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus korostaa, että Suomen ortodoksinen kirkko ei
Valamon luostarin kirjaston kirjastonhoitaja Virva Suvitie on Suomen erikoiskirjastojen neuvoston edustajana Kansalliskirjaston johtokunnassa 31. maaliskuuta 2026 asti.
Metropoliitta Panteleimon aikoo ensi vuoden lopulla päättää rakastetun Koskijärvi-sarjan ja päästää tomeran poliisinlesken Elisabeth Urhosen lepäämään. Mutta ei hätää. Isä esipaimen ei lopeta dekkareiden kirjoittamista. Jatkossa hän kuitenkin pyrkii syventämään kerrontaansa. Mukaan on tulossa myös
Metsä on juuri nyt päivänpolttava puheenaihe. Valamon luostarilla on takanaan vuosisatainen yhteinen historia paitsi oman metsän, myös erityisesti visakoivun kanssa, jonka kuutiohinta voi nousta huimasti tavalliseen koivuun nähden.
Viron valtion ja Viron Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksisen kirkon rajankäynti nostattaa esiin useita kiperiä kysymyksiä.
Haminan piispa Sergei Uspenskin katedraalissa pitämä opetuspuhe on paitsi ajankohtainen, myös lohdullinen. "Lopulta hyvyys voittaa pahuuden, ja Kristus on voittaja. Kaikki sodat loppuvat aikanaan", isä esipaimen korostaa.
Näin arkkipiispa Leo puhui Kotkassa 30. lokakuuta 2022.
Kulttuurikeskus Sofiassa on pian mahdollisuus nauttia sekä silosäkeistä että itkuvirsistä, kun 16 vuoden takainen Rautamuurahaisten sukua palaa näyttämölle.
Väitöskirjaansa valmisteleva kanttori Riikka Patrikainen kertoo osallistumisestaan maailmanlaajuiseen GETI-koulutusohjelmaan.
Vuoden 2022 neljäs ja samalla kuluvan vuoden viimeinen Aamun Koitto on nyt luettavissa näköislehtenä.
Lokakuussa Dimitrin lauantai kutsuu meitä jälleen pysähtymään kuoleman, luopumisen ja surun äärelle – mutta samalla myös uskon, toivon ja rakkauden äärelle.
Runokokoelman teemoja ovat muun muassa ympäristökysymykset ja elämänfilosofiset pohdinnat. Läsnä ovat myös usko, toivo ja rakkaus.
Metropoliitta Panteleimon listasi Aamun Koiton lukijoille ne hengelliset teokset, jotka ovat hänelle erityisen tärkeitä – jos Raamattua ei lasketa. "Sen paikka on luonnollisesti jokaisessa kristityssä kodissa ja myös kunniapaikalla", isä esipaimen kirjoittaa.
Maria Hattunen toimii paitsi Suomen ortodoksisen kirkon vastaavana tiedottajana, myös Aamun Koitto -lehden toimitussihteerinä ja katekumeeniopettajana.
Kirkkomme muistaa Helsingin piispa Aleksanterin kuolinpäivää 13. lokakuuta.
Iäti muistettavan ja suuresti rakastetun hengellisen opettajan äiti Kristodulin ääni kuuluu jälleen. Lintulan luostari julkaisee lähiaikoina 415-sivuisen sivun paketin hänen päiväkirjamerkintöjään, jotka kattavat hänen nuoruutensa ja Kreikan luostarivuodet.