Ajassa

Professori Pekka Metso peruuntuneista vaaleista Helsingissä: Kyse on vallanjaosta eri alueiden kesken – ja kiistat vaikuttavat haluun osallistua

Käytännöllisen teologian professori Pekka Metson mukaan Helsingin ortodoksisen seurakunnan tilanteessa on viime kädessä kyse siitä, miten valtaa jaetaan seurakunnan toimialueitten kesken. Vaarana suuria yksiköitä suosivassa hallinnossa on, että seurakunnat jakaantuvat nykyistä selkeämmin ydinalueisiin ja periferioihin.
| Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Talvikki Ahonen
Professori Pekka Metso vaakakuva ulkona

Marraskuussa pidettävät valtuustovaalit siirtyvät myöhempään ajankohtaan Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa. Vaalialuejakoa koskeva päätös on kumottu, ja seurakunnanneuvosto käynnistää valtuustovaalien valmistelutoimet uudelleen.
– On tietenkin surkeaa, että on päädytty tilanteeseen, jossa valtuustovaalit täytyy keskeyttää. Aluejakoa koskeva erimielisyys tuo päivänvaloon millaisia vaikutuksia kirkon hallinnonuudistuksella on alueellisesti aiempaa suurempien seurakuntien hallinnossa. Helsingin seurakunnan tilanteen ytimessä on kysymys siitä, miten valtaa jaetaan seurakunnan toimialueitten kesken, sanoo käytännöllisen teologian professori Pekka Metso.
Hänen mukaansa taustalla vaikuttavat viime vuosien seurakuntaliitokset.

– Niiden seurauksena väkimääriltään pienemmissä toimintakeskuksissa koetaan huolta vaikutusmahdollisuuksista osana isoa seurakuntaa. Pohdintaa keskuksen ja reuna-alueitten yhteydestä ja keskinäisestä solidaarisuudesta esiintyy monissa liitoksia toteuttaneissa seurakunnissa. Kyse on päätöksenteon ja edustuksellisuuden etiikasta: millä tavalla väkimäärältään epätasaisesti jakaantuneessa ja maantieteellisesti laajassa seurakunnassa huomioidaan seurakunnan sisäinen moninaisuus? 

Vaarana jako keskukseen ja periferiaan

Vaarana suuria yksiköitä suosivassa hallinnossa on, että seurakunnat jakaantuvat nykyistäkin selkeämmin ydinalueisiin ja periferioihin.

– Mikäli seurakunnan hallintoa jyvitetään pelkästään määräenemmistöperiaatteella, jatkossa haasteen muodostaa jäsenmäärältään pienempien alueiden kokemus osallisuudesta ja mahdollisuudesta olla mukana niitä koskevassa päätöksenteossa.

– Nähdäkseni kirkkolainsäädäntö ei edellytä, että väkimäärän jakautuminen olisi luovuttamaton periaate vaalialueita jaettaessa. Yhdistymisiä läpikäyneiden seurakuntien sisällä voisi olla tarpeen miettiä, millä tavalla vaalialueet voitaisiin muodostaa siten, että ne vahvistavat seurakuntayhteyttä ja kaikkien alueiden osallisuutta yhteisessä hallinnossa. Kysymys reuna-alueiden oikeuksista on esillä yhteiskunnassamme laajemminkin, esimerkiksi koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden palvelujen osalta.
Metso huomauttaa, että varsinaisen kiistan kohteena olevan asian lisäksi hänen huomionsa kiinnittyy muuhunkin:

– Helsingin seurakunnassa ollaan jälleen tilanteessa, jossa kirkollishallitus puuttuu seurakunnan hallintoelimessä tehtyyn päätökseen. Vastaavia tilanteita on ollut viime vuosina useita. Toistuvat valitusprosessit kielivät vakavista kiistoista seurakunnan hallintoelinten sisällä ja kesken. Vaalialueita koskeva riita osoittaa, miten vaikeassa tilanteessa Helsingin seurakunnan hallinto on tällä hetkellä. Pelkään, että kiistoilla on vaikutusta seurakuntalaisten halukkuuteen lähteä ehdolle seurakunnan päätöksentekoon tai jopa laajemminkin haluun osallistua seurakunnan toimintaan, Metso sanoo.

Taustalla kiista vaalialuejaosta

Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuusto päätti 11.5. jakaa seurakunnan vaalialueisiin, jotka noudattaisivat maakuntarajoja, ja valtuutettujen määrän osalta kyseisen alueen jäsenmäärää. Valtuuston enemmistö katsoi uuden vaalialuejaon noudattavan kirkollishallituksen antamaa ohjeistusta siitä, että vaalialueet noudattaisivat kirkon jäsenmäärää.
Valtuusto ei näin ollen tehnyt päätöstä vaalilautakunnan antaman esityksen mukaan, vaan valtuuston puheenjohtajan vastaesityksestä. Päätös ei syntynyt yksimielisesti, vaan asiasta äänestettiin, ja äänimäärät jakautuivat lähes tasan. 
Kirkollishallitus sai asiassa oikaisuvaatimuksen, jossa vaadittiin valtuuston vaalialuejakoa koskevan päätöksen kumoamista. Kirkollishallitus pyysi asiassa lausunnon Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvostolta.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvosto vaati valtuustoa kumoamaan vaalialuejakoa koskevan päätöksensä ja noudattamaan vaalilautakunnan esitystä vaalialuejaosta, joka oli käytössä myös edellisissä vuoden 2020 vaaleissa. Neuvosto on pitänyt seurakuntien yhdistymissopimusta luottamuselimiä sitovana ja vaatinut myös valtuustoa noudattamaan sitä. 
Vaalialuejakoa koskeva valtuuston päätös otettiin kirkollishallituksessa käsittelyyn 20. syyskuuta. Kirkollishallitus kumosi valtuuston 11.5. vaalialuejakoa koskevan päätöksen ja keskeytti siten vaalit Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa. Asia palautuu seurakunnanneuvostolle, jonka seuraava kokous pidetään 19. lokakuuta 2023.

Lähteet: Suomen ortodoksinen kirkko, Helsingin ortodoksinen seurakunta