Virpi Mäkisen ja Elina Vuolan toimittama Naiset pyhyyden tulkkeina -teos tarjoaa lähes ajanlaskumme alkuun ulottuvan ikkunan naisten uskonnollisiin kokemuksiin heidän itsensä sanoittamina.
Kirjan rungon muodostavat eri aikakausina eläneiden, useita uskonnollisia suuntauksia edustaneiden naisten kirjoitukset. Vähemmän tunnettu kokemusmaailma avautuu ansiokkaasti muun muassa runojen, kirjeiden, pyhiinvaelluskertomusten ja profetioiden kautta – löytyypä joukosta yksi kanonikin. Käsiteltävät tekstit liittyvät uskonnolliseen kontekstiin, vaikka maallisemminkin painottuneita teoksesta löytyy.
Kirjoitukset käsittelevät uskontoa, sukupuolta ja elämää antiikista aina uudelle ajalle saakka. Varhaisimmista kirjoituksista mukana on Afrikan tunnetuimpiin marttyyreihin kuuluvien Perpetuan ja Felicitaksen marttyyrikertomus Karthagosta vuodelta 203. Lukija pääsee myös Egerian mukaan pyhiinvaellukselle Siinan ja Horebin vuorille sekä tutustumaan Jerusalemin liturgiseen elämään 380-luvulla.
Tekijät tuovat esille, että kristillisessä perinteessä naisilla on ollut luostarilaitoksen ansiosta enemmän mahdollisuuksia kirjalliseen tuotantoon. Vastaavan instituution puuttuminen juutalaisesta ja islamilaisesta perinteestä on vaikuttanut tekstien vähäiseen määrään. Teosta rikastuttavat onneksi muutamat näiden perinteiden puolelta tulevat osiot.
Mielenkiintoisena esimerkkinä keskiajan juutalaisten naisten kokemusmaailmasta esitellään kairolaisesta Ben Ezran synagoogasta löytyneitä tekstejä. Synagoogan varastoon lähes tuhannen vuoden aikana kertynyt kirjallinen materiaali on lähes ainoa aineisto, jossa ajan juutalaiset naiset pääsevät ääneen. Keskiaikaa edustavat myös useita arabiankielisiä teoksia kirjoittaneen suufilaisen ‘A’iša al-Ba‘uniyyan runot.
Tulkkien merkitystä teoksen synnyssä ei voi vähätellä. Ilman heidän asiantuntemustaan näiden varhaisten kirjoittavien naisten ääni olisi edelleen jäänyt kuulematta. Tekstejä on suomennettu muun muassa latinasta, kreikasta, muinaisoksitaanista, hepreasta, arabiasta ja saksasta. Suuri osa teksteistä ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa suomeksi.
Tekstien kirjoitusajankohtaa, yhteiskunnallista tilannetta sekä naisten asemaa avataan lukujen johdannossa. Tämä onkin tarpeen, sillä vaikka tekstit sinällään ovat kirjan mielenkiintoisinta antia, ei niiden vivahteisiin ja merkityksiin pääse kiinni ilman onnistunutta kehystystä. Tämän kirjoittamisesta huolehtii laaja asiantuntijakaarti. Ortodoksiseen perinteeseen liittyvää aineistoa on avaamassa pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen, joka työskentelee systemaattisen teologian yliopistolehtorina Itä-Suomen yliopistossa.
Teos onnistuu laajasta aikaskaalasta, suuresta tekijäkaartista ja hyvin erityyppisistä analysoitavista teksteistä huolimatta melko hyvin välttämään sisällöllisen epätasaisuuden. Kirja onnistuu myös tavoitteessaan antaa ääni eri aikoina vaikuttaneille historiallisille naisille. Maailmassa, jossa historiankirjoitus ja historialliset tekstit ovat pääosin miesten kirjoittamia, tämä ei ole vähäteltävä saavutus.
Virpi Mäkinen, dosentti, toimii teologisen etiikan ja sosiaalietiikan vanhempana yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
Elina Vuola, TT, on globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
Virpi Mäkinen ja Elina Vuola (toim.): Naiset pyhyyden tulkkeina. Gaudeamus 2023. 480 s.