Joh. 19:6–11, 13–20, 25–35
Evankeliumissa ylipapit ja kansanjoukko alkavat vaatimaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista väittäen, että hän ansainnut kuoleman sanoessaan olevansa Jumalan Poika. Jeesus ei suostu kertomaan Pilatukselle, mistä hän on lähtöisin, vaikka voisi päästä vapaaksi. Jeesus tuomitaan ja hän kantaa itse ristinsä Golgatalle, jossa siihen laitetaan päällekirjoitus. Äitinsä Jeesus jättää rakkaimman opetuslapsensa huomaan. Kun Jeesuksen kylki lävistetään, siitä vuotaa verta ja vettä. Tämä on kirjoitettu, evankelista Johannes toteaa, että tekin uskoisitte.
***
Ristin ylentämisen juhlaa vietetään Herran ristin pyhäinjäännösten löytämisen muistoksi. Ristin löydettiin Jerusalemista raunioista, ja ristin jäännösten kautta alkoi tapahtua monia ihmeitä. Jerusalemiin persialaisten ryöstämä risti palautui uudelleen 700-luvulla.
Risti on Jumalan rakkauden ilmoitus. Ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Jeesus vapautti meidät kuoleman vallasta. Kirkko julistaa Vapahtajan rististä siksi, että meissä syntyisi ja vahvistuisi usko ja uskonmukainen elämä.
Tästä syystä kirkko, apostolisen uskon jatkumo, ylistää ristillä kärsinyttä Vapahtajaa ja kunnioittaa eläväksi tekevää ristiä. Ristin luota alkaa uusi ja ikuinen elämä. Herran risti julistaa kääntymyksen ja uuden alun mahdollisuutta.
Kristuksen seuraamisessa ja sielun säilyttämisessä neuvovat Raamatun sana ja pyhien ihmisten todistukset eli kirkon perinne. Oikealle tielle neuvoo yhteys Kristuksen ruumiiseen eli kirkkoon.