Puheenaiheet

Diakoniatyöntekijä Katja Vilponiemi pohtii kirjoituksessaan armolahjaa. "Sana itsessään kuulostaa helposti niin ylevältä – olisiko minullakin muka sellaisia jaettavaksi?"
Kirkkoherra, rovasti Timo Honkaselkä täyttää lokakuussa 50 vuotta. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun hänet vihittiin papiksi.
Arkkipiispa Leo on siirtynyt Damaskoksen pronssinen leijona -teoksen myötä julkaisemaan kirjallisuutta omalla siviilinimellään. 
Porissa sijaitsevan Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkon vihkimisestä tulee kuluneeksi 20 vuotta. Praasniekkaa vietetään tulevana viikonloppuna, ja erityisen juhlalliseksi tilaisuuden tekee Myllypuron kappelista lahjoituksena saatu pyhittäjä Serafim Sarovilaisen reliikki.
Venäjä pysyy otsikoissa päivästä toiseen. Myös historian saatossa on eletty mullistuksen hetkiä, kuten Venäjän viimeiseksi jääneen tsaariperheen synkkään kohtaloon johtaneet tapahtumat osoittavat. Viittauksia uskosta Jumalaan ja Hänen määräämäänsä kohtaloon löytyy tsaariperheen kirjeenvaihdosta
Joensuun Kuhasalossa on todennäköisesti sijainnut puinen ortodoksiluostari 1500–1600-luvuilla. Aamun Koitto selvitti kadonneen luostarin mysteeriä.
Kirkkomme seurakunnat työllistivät nuoria jälleen kuluneena kesänä kirkko-oppaina ympäri Suomen. Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni testasi oppaiden taitoja pistokokein, ja hiukan kehitettävääkin löytyi. "Vastuu työntekijöistä on sillä, joka palkkaa. Jos ei ole perehdytetty eikä osaamista
Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta Kleopas vierailee parhaillaan Suomessa, ja matkaohjelmaan mahtuu useita kohteita eri puolilta Helsingin hiippakuntaa.
Maria Mountraki valittiin vastikään Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäseneksi. Puheenvuorossaan hän kritisoi suorin sanoin ortodoksista kirkkoa naisen asemaan liittyen. – Jos naisena olen voimakastahtoinen, olen kiusankappale, jos olen vahva, en ole tarpeeksi kiltti niin kuin naisen ja
Viime päivät nostivat taas esiin keskustelun naisen asemasta Suomen ortodoksisessa kirkossa. Naistenkin näkemykset jakautuvat sen suhteen, miten he kokevat oman roolinsa.
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko aloittaa 25-vuotisjuhlansa vieton 4. syyskuuta, ja seuraava viikko on täynnä kiinnostavaa ohjelmaa.
Viinijärvellä Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkossa järjestettiin sunnuntaina 4.9. yllätysjuhlat, joiden keskipisteenä oli kanttori Kaisu Potkonen.
Ortodoksisen kirkon tämänhetkinen kriisi konkretisoitui sunnuntainaamuna 4. syyskuuta Karlsruhessa, kun kaikki ortodoksit eivät osallistuneet samaan liturgiaan.
Kirkolliset kalleudet lahjoitetaan nälänhädästä kärsiville. Bolševikit pidättävät Moskovan patriarkka Tihonin, joka tohtii vastustaa lahjoituksia. Bolševikkeja myötäilevä elävä kirkko syrjäyttää Tihonin, mutta hajoaa pian keskinäisiin riitoihin. Tällaista tapahtui Venäjän kirkossa vuonna 1922 Aamun
Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa kuultiin isä Rostyslav Dudarenkosta, jonka venäläiset sotilaat ampuivat Kiovan lähellä 5. maaliskuuta. Kuitenkin Karlsruhen kokouksesta kantautuu positiivisiakin uutisia: siellä ovat nyt läsnä Ukrainan autokefaalisen kirkon, Ukrainan Moskovan
Aamun Koiton lukijakyselyn tulokset paljastavat, että jokaiseen ortodoksiseen talouteen jaettava painettu lehti koetaan yhä tärkeäksi. Monet vastanneista kuvasivat lehteä konkreettiseksi kosketukseksi omaan kirkkoon.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo muistuttaa meitä siitä, että ihmisen valinnanvapauteen kuuluu suuri vastuu.
Kilpailuun osallistui määräaikaan mennessä kaikkiaan 40 kuvaajaa.
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos puhuttelee laumaansa uuden kirkkovuoden alkaessa.
Paikalle saapuu myös ensimmäistä kertaa sekä Ukrainan autokefaalisen kirkon edustus että toisen, Moskovasta sodan seurauksena irtautuneen ukrainalaisen kirkon edustus.
Paluu yhteisen ehtoollislusikan käyttöön on puhuttanut ortodokseja viime päivinä. Mutta miten tällaiseen käytäntöön päädyttiin alun perin?
Piispainkokous on tehnyt viimeisimmässä istunnossaan koko joukon käytännönläheisiä linjauksia.
Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous teki 24. elokuuta yksimielisen päätöksen, jonka mukaan ehtoollinen jaetaan 25. elokuuta alkaen perinteiseen tapaan yhteisellä lusikalla.
Diokleian metropoliitta Kallistos Ware nukkui rauhallisesti kuolonuneen keskiviikkoaamuna kello yhden aikaan.
Kirkkomuseo RIISAn Ikonin kaunistajat -näyttelyssä on esillä karjalaisia ja ukrainalaisia käspaikkoja. Museo sai viime vuonna hienon lahjoituksen, joka sisälsi 82 käspaikkaa. Suurin osa näistä on ukrainalaisia.
Uutiset kertovat yhä enenevässä määrin lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Mikä siis on vialla? Näin kysymykseen vastaa kirkkomme diakoni, kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela.
Nyerin ja Mount Kenyan piispa Neofitos kiinnostui ortodoksisuudesta hyvin erikoisella tavalla. Erikoiset olivat myös sanat, joilla Aleksandrian patriarkka Theodoros II evästi uuden piispan aikanaan matkaan: ”Mene ja aloita tyhjästä!" Suomen ortodoksit ovat olleet osaltaan tukemassa "tyhjän"
Uuden kirkkovuoden alku innostaa monet tutustumaan ortodoksiseen uskoon. Katekumeenikurssi on suositeltava ensiaskel, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy.
Luostarit ja yrtit ovat kuuluneet yhteen koko luostarilaitoksen historian ajan. Suomessa erityisesti Lintulan Pyhän Kolminaisuuden nunnaluostari jatkaa tätä ikivanhaa perinnettä – ja nyt lähiruoan suosio ja luonnonmukainen viljely ovat vahvoja valtteja.
Oulun metropoliitta Elia käsitteli alla julkaistussa puheessaan muun muassa vainajien kunnioittamista ja muisteluperinnettä. Saamelaisvainajien uudelleen maahan laskemisen muistotilaisuus pidettiin Inarissa sunnuntaina 7. elokuuta.
Tapahtuman todistivat samat opetuslapset, jotka tulivat todistamaan myös Kristuksen kamppailun Getsemanessa: Pietari, Jaakob ja Johannes. ”Valaiskoon Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden meitäkin, syntisiä, ikuinen valkeutesi."
Historiantutkijaksi ennen pappeutta valmistunut ja 31. heinäkuuta 60-vuotispäiväänsä juhliva rovasti Timo Tynkkynen näkee itsensä osana pitkää jatkumoa.
Yhdysvaltojen osavaltioiden tiukat aborttilait ovat avanneet keskustelun aiheesta myös Suomessa. Miten ortodoksinen kirkko suhtautuu tänä päivänä aborttiin?
Kesän mittaan monet kirkkomme jäsenet suuntaavat Valamon luostariin tai kirkkomuseo RIISAan, minne on pelastettu kallisarvoisia esineitä muun muassa vanhasta Valamosta.
Siinä, missä vainajia muistellaan esimerkiksi panihidan muodossa, nousee tärkeäksi osaksi myös itse haudasta huolehtiminen.
Kirkkomme aarteet -sarja esittelee tällä kertaa sametilla päällystetyn evankeliumikirjan, jonka läpi kulkeva venäjänkielinen omistuskirjoitus kertoo näin: ”Tämä pyhä evankeliumi on edesmenneen Jekaterina Antonovnan kirja”. Lause johdattaa eurooppalaisen aatelisperheen traagiseen kohtaloon.
Isä esipaimenen askeleet veivät Valamossa yhä tutun keljan ovelle, vaikka Helsingin hiippakunta on ottanut uuden piispansa vastaan lämpimästi. Nyt hän kertoo, miten elämä on lähtenyt sujumaan 31 Valamon luostarissa eletyn vuoden jälkeen.
Ortodoksisen teologian opiskelija Miika Immosen pro gradu -tutkielman aineistoa kerätään verkossa muun muassa tämän jutun lopussa olevan kyselylomakkeen avulla. Kysely on avoinna elokuun loppuun asti.
Kyynelkanavat-tapahtuma vie itkuvirsiperinteen maailmaan taiteen ja tieteen näkökulmin. Kesän 2022 taiteellisen ohjelman teemana on karjalainen hääperinne, jossa itkuvirret ovat olleet keskeisessä osassa. Yleisöseminaarissa pureudutaan puolestaan muun muassa karjalaisuuden ja perinteen muuttumisen