Suomen ortodoksinen kirkko lanseeraa 26. marraskuuta ilmestyvän Aamun Koiton välissä sielunhoitotahtoa ilmaisevan kortin. Mutta miksi se on tarpeen? Lue uusin printtilehti, niin tiedät!
Pyhät äidit -sarjassa esitellään nyt pyhä Juliana Lazarevolainen (k. 1604), jonka muistoa vietetään toinen tammikuuta.
Isä esipaimenella on lisäksi uusia suunnitelmia karjalan kielen ja kulttuurin varalle.
Runonlaulaja Paraske Nikitantytär (Nikitina) Stepanovaa (1833-1904) on kuvailtu ”hurskaan ortodoksisen kansanäidin esikuvaksi”.
Elokuussa 65 vuotta täyttänyt ja 8.11. pappisvihkimyksensä 40-vuotispäivää viettävä rovasti Rauno Pietarinen toivoo kirkolta konkreettisia ilmastotekoja.
Isä Timo Mäkirinta jää marraskuun alussa eläkkeelle Jyväskylän kirkkoherran virasta. Mitä hän miettii ortodoksisesta ykseydestä, ekumeniasta tai kirkkomme suhteesta maalliseen valtaan?
Antiikista Bysanttiin -teos lähestyy myöhäisantiikin murrosta kristilliseksi Bysantiksi elämänfilosofisten teemojen kautta.
Kirkkomme aarteita -sarjassa esitellään nyt lumoavan kaunis Jumalanäidin ylistys -ikoni.
Tämä juhlahaastattelu on julkaistu alun perin Kirkkonummen Sanomissa 19. kesäkuuta 2016. Nyt nostalginen teksti julkaistaan päivitettynä uudelleen, kun Pokrovan kirkko juhlii 20 vuottaan ja Pokrovan yhteisö 25-vuotista olemassaoloaan.
Ikonimaalaus on nostattanut kirkossamme suuria tunteita etenkin viime aikoina. Mihin tai kehen pitäisi luottaa ikonografisissa kysymyksissä?
Suomeen on väläytelty uusia pyhäehdokkaita, ja heidän joukossaan on isä Paisi. Vaikka asia on vielä kesken, hänen kohtalonsa ansaitsee tulla kerrotuksi.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo osallistuu juhlaliturgiaan.
Järjestyksessä toinen, valtakunnallinen Aamun Koitto on ilmestynyt printtilehtenä.
Tällä kertaa keräyksen olisi pitänyt kestää aina lokakuun loppuun, mutta pienkeräyksen maksimisumma saavutettiin jälleen odotettua aiemmin.
Historiallinen kokoelma käsittää noin 20 000 nidettä, ja se on pääosin Laatokan Valamosta talvisodan jaloista turvaan saatua aineistoa.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjassa puheenvuoron saa Ilomantsin ortodoksisen kappeliseurakunnan pappi Ioannis Lampropoulos. Isä Ioannis kertoo teoksesta, joka muutti hänen tapansa ajatella.
Hyvä tarkoitus ei pyhitä keinoja, kun on kyse seurakunnan raha-asioista.
Kirkon suojeluspyhä saavutti marttyyriyden seppeleen pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kanssa vuonna 303.
Kirkkoa on korjattu 1,4 miljoonalla eurolla, ja pyhäkön katolla kiiltelevät Sodankylän Tankavaaran jokikullalla kullatut ristit ja kupoli.
Pienkeräyksen takarajaksi on määritelty lokakuun loppu. Edellinen keräys päättyi etuajassa varsin positiivisesta syystä.
”Timantinkirkas nainen”, luonnehtii äiti Kristoduli kirjassaan pyhää Nonnaa, joka oli syntyisin kristitystä perheestä Kappadokiassa. Hänen puolisonsa Gregorios Vanhempi oli Nazianzoksen kaupungin virkamies.
Pyhän Daavidin luostari Eviassa pelastui ihmeellisesti, samoin kuin monet luostarit, kirkot ja kappelit, jotka olivat käytännössä liekkien armoilla.
Yhä useampi Suomen ortodoksisen kirkon pappi tai työntekijä on aktiivinen sosiaalisessa mediassa,
60-vuotiaana menehtynyt arkkimandriitta Mefodi (1961- 2021) tuli tutuksi myös suomalaisille pyhiinvaellusmatkojen myötä.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjan ensimmäisessä osassa kirjailija ja psykiatri Joel Haahtela kertoo suhteestaan W.G. Sebaldin Austerlitz-romaaniin.
Kidutetun yhdeksänvuotiaan Agapen rinnalla nähdyt valkopukuiset miehet vievät ajatukset kolmeen hurskaaseen nuorukaiseen pätsissä.
Pyhäsalmen, Haapajärven ja Nivalan ortodoksit eivät ole jääneet surkuttelemaan kotiseutunsa sijaintia laajan Kuopion seurakunnan laidalla.
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo on esittänyt tänään osanottonsa Ateenan arkkipiispalle Hieronymokselle sekä Suomen Kreikan suurlähettiläälle Georgios Ayfantikselle happoiskun johdosta, jonka seurauksena Kreikan ortodoksisen kirkon seitse
Päivi Rissanen loukkasi vasemman jalkansa, joka jouduttiin lopulta amputoimaan vuonna 2020. Puoliso Erkki Rissanen toimii nykyään omaishoitajana ja huolehtii Päivin avustamisesta päivittäisissä asioissa.
Neitsyt Marian suojeluksen kirkko on entiseen hevostalliin kunnostettu pyhäkkö, jonka tuolloinen metropoliitta Leo vihki kirkoksi 17.6.2001.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan pitkäaikaisin työntekijä jää eläkkeelle.
Vedenpyhitys soutuveneessä, rivakkaa talkootyötä ja rakkaita pyhäköitä – tällaisia kesäkuvia ja tunnelmia Aamun Koiton lukijat halusivat jakaa kanssamme.
Vaikka kaikkia rajoituksia ei vielä voida purkaa, kirkkomme otti jälleen yhden askeleen kohti normaalia – ja kirkkomme päämies kohti pitkän odotuksensa päättymistä.
Helsingissä 5.6. saakka avoinna oleva näyttely muistuttaa aiheellisesti, että kolttasaamelaisten asia on myös meidän asiamme.
Charlotta Kallio ja kummitäti Tuula Nyberg nauttivat helluntaista Valamossa, mutta myös kaipaus omaan kotikirkkoon Tampereella on ollut kova.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerille, Mayvor Wärn-Ranckenille ekumenia on ensi kädessä yhteyttä eri kirkkokunnista tulevien ihmisten välillä.
Kyseinen Raamatun kuvasto koostuu 1500- ja 1600-lukujen parhaimpien taiteilijoiden ja kuvanveistäjien teoksista tehdyistä kuparipiirroksista.
Merkittävää tapahtumaa kuvataan muun muassa Apostolien teoissa.
Jumalanpalveluksiin pääsee ilmoittautumalla, mutta Päijät-Hämeessä ovet pysyvät kiinni vielä toukokuun loppuun.
Suursuosion saavuttaneen kilpailun tuloksena otettiin käyttöön myös bonusnimi Emmietiiä.