Tallinnan matkustajasatamasta katsottuna Vanhan kaupungin takaa löytyy puutalo, joka kätkee sisäänsä ortodoksisen korkea-asteen opinahjon, Teologisen instituutin. Eesti Apostolik-Õigeusu Kirikun (EAÕK) toimisto ja metropoliitan virka-asunto sijaitsevat saman katon alla. Tie omaan ortodoksisen teologian koulutukseen on ollut pitkä, ja kaikki ei ole vieläkään täysin valmista.
Jotta nykytilannetta voisi ymmärtää, täytyy palata ensi ajassa taaksepäin. Ortodoksisella kirkolla on Virossa pitkä historia, sillä ensimmäiset ortodoksiset seurakunnat syntyivat nyky-Viron alueelle 1000-luvulla. Seurakuntien jäsenmäärät pysyivät kuitenkin pieninä, rajoittuen kaakkois-Viroon Peitserin kaupungin ympäristöön. Vasta Uudenkaupungin rauhan (v. 1721) jälkeen, kun Venäjän keisarikunta liitti Viron alueen itseensä, alkoi ortodoksisuus levitä kansan keskuuteen.
Koulutusta lännen suunnalta
Viron ortodoksit kuuluivat Moskovan patriarkaatin alaisuuteen aina Venäjän vallankumoukseen saakka. Vuonna 1923 Viroon syntyi Ekumeenisen patriarkaatin alainen ortodoksinen kirkko, jonka toimintaa häiritsivät kuitenkin melko pian toinen maailmansota ja neuvostomiehitys: EAÕK joutui lähtemään maanpakoon saksalaisten vetäytyessä ja neuvostomiehittäjien palatessa maahan.
Pakolaiskirkon asemaan joutunut EAÕK jatkoi toimintaansa ja palasi Viroon vuonna 1993, jolloin jälleenrakennustyö alkoi. Viron alueen ortodokseilta on kuitenkin puuttunut oma teologinen koulutus käytännössä aina. Moskovan patriarkaatin alaiset teologit ja papit koulutetaan Venäjällä.
Sittemmin 1990-luvulta saakka Virosta on lähdetty kouluttautumaan länteen: esimerkiksi Kreikkaan, Yhdysvaltoihin, Ranskaan ja Suomeen. EAÕK:n oma opetustoiminta alkoi vuonna 2002 Tallinnassa metropoliitta Stefanoksen johdolla. Tuolloin perustettiin Pyhän Platonin seminaari. Alkuun hyvinkin vapaamuotoisen opetustoiminnan kehittyminen strukturoiduksi korkeakouluksi eteni aimo harppauksin, kun tuolloinen seminaari solmi yhteistyösopimuksen Viron evankelisluterilaisen kirkon teologisen instituutin (EELK UI) kanssa vuonna 2014.
– Oman korkeakoulun ylläpitäminen maksaisi Virossa vähintään 300 000–400 000 euroa vuodessa, joten yhteistyö evankelisluterilaisen kirkon kanssa on taloudellisien syiden sanelema ratkaisu, instituutin johtaja Tauri Tölpt toteaa.
Oppilaitos on toiminut nykyisellä nimellään EAÕK Teoloogiline Insituut (EAÕK TI) vuodesta 2018 alkaen.
Eroja maidemme välillä
Virossa yksityinen sektori on huomattavasti enemmän mukana koulutusjärjestelmässä kuin Suomessa, ja yksityisiä kouluja on helpompi perustaa. Niinpä EELK UI on yksityinen, lukukausimaksullinen korkeakoulu, joka tarjoaa opiskelijoilleen kolmivuotista, 180 opintopisteen laajuista kandidaatin tasoon yltävää koulutusta. Tällöin on mahdollista erikoistua ortodoksisen teologian suuntautumisvaihtoehtoon, jonka opetuksesta vastaa EAÕK TI.
Ortodoksisen teologian erikoistumisopintoja suoritetaan 60 opintopisteen verran, mikä tarkoittaa yhden lukuvuoden työpanosta. Suomessa teologian maisterintutkintoon vaaditaan 300 opintopistettä, minkä lisäksi ortodoksista teologiaa käsitteleviä opintoja on suurempi osa kuin Virossa.
Vaikka ortodoksit ovat maan suurin kristillinen ryhmä, valtaosa Viron ortodokseista kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Heidän keskuudestaan EAÕK TI:iin ei ole hakijoita, vaan opinnot suoritetaan pääasiassa Pietarin ja Moskovan oppilaitoksissa.
– Opiskelijoita tulee kahden vuoden välein, kun noin 3–5 opiskelijaa hakeutuu opiskelemaan ortodoksista teologiaa, Tölpt kertoo.
Varsinaisten tutkinto-opiskelijoiden lisäksi luentopäivinä paikalla on niin sanottuja vapaita kuuntelijoita, ja luentoja striimataan verkon kautta. Tutkinto-opiskelijoiden, opettajien ja kuuntelijoiden kesken on myös syntynyt vahvaa yhteisöllisyyttä.
Opettajia ulkomailta
Ortodoksisen teologian lyhyt koulutushistoria heijastuu myös siihen, että päteviä opettajia on täytynyt hankkia ulkomailta. Toistaiseksi omaa, pitkälle kouluttautunutta teologisukupolvea ei ole vielä olemassa. Näin ollen opettajakunta on kansainvälinen: heitä on esimerkiksi Kreikasta ja Libanonista, minkä lisäksi Virossa vierailee myös Itä-Suomen yliopistossa opettava pappismunkki Damaskinos Ksenofontoslainen.
Itsekin Kreikassa ja Sveitsissä opiskellut Tölpt pitää kansainvälistä opettajakuntaa vahvuutena. Näin on mahdollista hankkia opettajiksi alansa huippuja, mikä osaltaan ehkäisee monokulttuurisuuden syntyä.
– Meillä on esimerkiksi maailmanluokan kanonisen oikeuden ja kirkko-oikeuden opettaja arkkimandriitta Grigorios Papathomas.
Koska viron kielen puhujat ovat maailman mittakaavassa piskuinen joukko, ja heistä vironkieliset ortodoksit vieläkin pienempi vähemmistö, tuottavat kielikysymykset haasteita.
– Virossa lainsäädäntö määrää, että opiskelijoiden pitää vastata tehtäviin viroksi. Niinpä huomattava osa ajastani menee kääntäessä vastauksia muille kielille opettajia varten.
Sopiva oppimateriaali ja kirjallisuus ovat nekin haasteita pitkälle sekularisoituneessa maassa, sillä kääntäjiä ja lukijoita on vähän. Instituutin yhteyteen on kuitenkin syntynyt teologiseen aineistoon keskittynyt kirjasto, ja tavoitteena on, että EAÕK TI:n yhteyteen syntyisi Viron kattavin ortodoksisen teologian erikoiskirjasto.
Pääkuva ylhäällä: Pyhän Simeonin ja naisprofeetta Hannan kirkko Tallinnassa. Kuva: Aamun Koitto
