Verkkolähetyksistä tuli koronavuosien mittaan osa kaikkien seurakuntien arkea. Pandemian alussa lähetysten tekninen laatu ei ollut keskeinen huolenaihe, mutta ajan myötä odotukset ovat kasvaneet.
Helsingin seurakunnassa jälki on ollut laadukasta alusta asti, sillä striimauskalusto on hankittu kirkkoon ostopalvelumallilla ja striimejä toteuttavat seurakunnan aktiivinuoret ovat saaneet tehtäväänsä ammattimaista opastusta.
Kiitellyimpien joukossa ovat olleet myös Tampereen seurakunnan lähetykset. Liikkuvasta kamerasta tuli jo varhaisessa vaiheessa Tampereen seurakunnan striimien tavaramerkki. Kuvaajana ahkeroi seurakunnan silloinen nuorisotyöntekijä, Vasili Venkula.
Kanttori Markus Hänninen aloitti työt seurakunnassa vuoden 2021 alussa. Hän toi mukanaan roppakaupalla teknistä välineistöä ja osaamista.
– Lainasin seurakunnalle ensin omaa kalustoani. Kun äänenlaadusta alkoi sataa positiivista palautetta, niin seurakunta päätti investoida muutamia tuhansia kalustohankintoihin. Nykyinen äänilaitteisto on lyhykäisyydessään seuraava: alttarimikrofoni, kliirossimikrofoni, liikuteltava litaniamikrofoni, lukijan mikrofoni, kuoron stereopari ja tilamikrofonit. Nämä on yhdistetty digitaalimikseriin, jonka kautta äänentasoja ja voimakkuuden vaihteluita saadaan prosessoitua. Mikseristä ääni laitetaan sitten videomikseriin, jossa ääni ja kuva kahdesta videokamerasta yhdistetään, kertoo Hänninen.
Keino sitouttaa nuoria
Hännisen mukaan laitteisto palvelee seurakuntaa hyvin vuosia ellei jopa vuosikymmeniä. Paitsi verkkolähetysten tuottamiseen, sitä on Helsingin seurakunnan tapaan ryhdytty hyödyntämään myös seurakunnan nuorten aktivoimisessa seurakuntatyöhön.
– Olen kysellyt erilaisissa yhteyksissä nuorilta heidän kiinnostuksenkohteistaan ja erityistaidoistaan. Sitä kautta olen löytänyt viitisen nuorta, jotka hoitavat nyt meillä näitä erilaisia striimejä. Uudet oppijat ovat hyvin tervetulleita tähän rinkiin!
Jumalanpalveluksia on yleensä striimaamassa kaksi tekijää, mutta konserttien toteutuksessa mukana saattaa olla enemmänkin väkeä.
– Näin saadaan lähetykseen esimerkiksi kappaletiedot mukaan ja tekijät pääsevät oppimaan elävässä tilanteessa tapahtuvaa yhteistyötä.
Antti Pursiainen ja Martin Haukka kuuluvat seurakunnan striimitiimiin. Molemmat kävivät kirparin vuonna 2021 ja osallistuivat sen jälkeen leirinohjaajakurssille. Viime kesänä he työskentelivät seurakunnan lastenleirillä, ja syksyllä Markus bongasi heidät nuortenilloista.
– Innostuin heti, koska homma oli tuttua oman harrastuksen puolesta. Olen pyrkinyt ottamaan kaikki mahdolliset striimauskeikat vastaan. On mukavaa, että on tällainen avoin työmahdollisuus, johon ei vaadita erityisiä papereita tai mitään sellaista. Tällaiset paikat ovat harvinaisia! Se on kuin unta, toteaa Antti.
– Minä olen aiemmin ollut kiinnostunut lähinnä grafiikasta ja musiikista – tapahtumien striimauksesta en ymmärtänyt oikeastaan juuri mitään siinä vaiheessa, kun Markus kysyi minua mukaan. Olen kuitenkin oppinut tässä paljon kaikenlaista hyödyllistä sekä äänestä että videosta, kertoo Martin.
Kaikki striimauksiin osallistuvat opettelevat sekä kuva- että äänipuolen tehtävät. Nettilähetyksen tekijöille maksetaan myös pientä korvausta, jotta luvatut lähetykset saadaan varmasti tehtyä ja tekijät sitoutettua sekä tehtävään että uuden oppimiseen.
Myös epäonnistumiset ovat sallittuja.
– Tuntuu vahvalta toimia ympäristössä, jossa törmää myös virheisiin ja epätäydellisyyteen ja – loppujen lopuksi – se hyväksytään! Virheiden kautta tiedän juuri miten toimia ensi kerralla, tiivistää Antti.
– Yksi parhaista asioista striimeissä on positiivisen palautteen saaminen jälkikäteen. Ihmiset tulevat tosi usein kiittelemään meitä ja se tuntuu kivalta, toteaa Martin.
Kehitysehdotuksista kyseltäessä Martinilla on heti jotain mielessä.
– Parempi striimauspöytä/setuppi. Nykyinen systeemi ei näytä kirkkosalissa kovinkaan korealta, kun johdot menevät miten sattuu.
Markus osaa kertoa, että toive saattaa hyvinkin toteutua.
– Kirkkoon on suunnitteilla ”striimipöytä”, joka toimisi normaalisti analogina. Nettilähetyksiä tehdessä pöytä avattaisiin ja sieltä löytyisi koko kalusto suurimmaksi osaksi valmiiksi kytkettynä. Katsotaan, milloin projekti nytkähtää eteenpäin. Ainakin yksi puuseppä on jo ilmoittanut halukkuutensa olla mukana toteutuksessa.
Mediataitojen ohella striimauksia toteuttavat nuoret oppivat jotain muutakin.
– Kyllä liturginen pelisilmä kehittyy kummasti lähetyksiä tehdessä. Jumalanpalvelukset ovat striimaajille koko ajan tutumpia – jospa joku heistä harkitsisi joskus myös vaikka kanttorin tai papin uraa, haaveilee Markus.
Ainakin kuoroharjoituksissa striimiporukkaa on jo nähty ja kirkossa työskentely maistuu.
– Todellakin! Saa kuunnella loistavaa kirkkomusaa loistavien ihmisten kanssa samalla kun palkka juoksee, tiivistää Markus.
Pääkuva ylhäällä: Antti Pursiainen ja Martin Haukka kuuluvat Tampereen ortodoksisen seurakunnan striimitiimiin.