Tänä vuonna kirkkomme viettää kanonisen asemamme 100-vuotisjuhlavuotta Ekumeenisen patriarkaatin vuonna 1923 antaman Tomos-asiakirjan muistoksi. Juhlavuoden alkuun 14.1. sijoittuu myös Suomen autonomisen arkkipiispakunnan ensimmäisen esipaimenen, arkkipiispa Herman Aavin (1878–1961) muistopäivä.
RIISAn kokoelmanäyttelyssä ovat esillä arkkipiispa Hermanin panagia ja risti, jotka hän on itse suunnitellut. Niiden värit toistavat Suomen lipun sinivalkoista, samoin arkkipiispa Hermanin isänmaan, Viron lipun värejä.
Panagia tarkoittaa piispan rinnallaan kantamaa riipusta, jossa on Kristuksen, Jumalanäidin tai muun pyhän kuva. Arkkipiispa Hermanin panagia on soikea hopeinen levy, jonka keskellä on helmiäiselle maalattu Kristus Kaikkivaltias -ikoni. Ikonin ympärillä on värittömistä korukivistä sommiteltu nauha ja reunassa valkoisista heraldisista ruusuista muodostuva kehys. Panagiaan kiinnittyvät vaaleansiniseksi emaloidut kolmiot, joiden päällä on neljä valkoista heraldista ruusua. Riipuksen ketju muodostuu hopeanvärisistä heraldisista ruusuista.
Korusettiin kuuluu hopeinen risti, jota käytetään yhdessä panagian kanssa. Sen keskellä on mustaksi emaloitu latinalainen risti, johon on kiinnitetty valettu ja kullattu ristiinnaulitun Kristuksen reliefi. Kristuksen ristinpuuta ympäröivät heraldiset valkoiset ruusut. Myös ristiä kannattelee heraldisista ruusuista muodostuva hopeanvärinen ketju.
Korujen muotokieli mukailee Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon kansallistuttamiskomitean ohjeita. Sen mukaan uusien kirkkoesineiden hankkimisen tuli tapahtua joko julkisten kilpailutusten tuloksena tai tilauksina suomaisilta taiteilijoilta. Komitea esitti kantanaan muun muassa, että ristin alinta, viistoa poikkikappaletta ei siinä tarvitse olla. Väreinä piti käyttää paitsi hopeaa ja kultaa, muun muassa Suomen kansallisvärejä, sinistä ja valkoista.
Sekä panagian että ristin kääntöpuolelle on kaiverrettu teksti: ”Suomen orth. kirkkokunnan oma 1925”. Risti on teetetty Suomen ortodoksisen kirkkokunnan kustannuksella Virossa. Korut valmisti Puolassa syntynyt ja Virossa asunut hopeamestari Joseph Kopf (1867-1930), mistä kertoo koruissa oleva leima JK. Kopfin perheyritys oli erikoistunut hopeisten astioiden tuotantoon, mutta he valmistivat myös koruja ja lahjoja korkea-arvoisille henkilöille, esimerkiksi Ruotsin prinssi Kustaa Aadolfille, tsaari Nikolai II:lle ja Viron presidentille. Vuonna 1940 bolševistinen hallinto takavarikoi Kopfin perheyrityksen ja perusti tilalle korutehtaan.
Virossa syntynyt Herman Aav toimi arkkipiispana vuosina 1925–1960. Kirkkomuseon kokoelmat sisältävät runsaasti arkkipiispan aineistoa. Osaan niistä pääsee tutustumaan kesällä RIISAssa avautuvassa näyttelyssä ”Tomos 100”.
Kirjoittaja on Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn amanuenssi.