Suomen ortodoksisen kirkon väestötilastot vuodelta 2022 ovat valmistuneet. Kirkon jäsenmäärä oli vuoden päättyessä 56 576 henkeä, yhteensä 1 037 vähemmän kuin vuoden alussa. Kokonaisjäsenmäärä sisältää myös keskusarkistossa kirjoilla olevat ihmiset (209 henkeä) sekä poissaolevat jäsenet (2705 henkeä).
Kirkko menetti vuodessa enemmän jäseniä kuin koskaan aikaisemmin. Kirkosta eronneita oli 1178, mikä vastaa kahta prosenttia kirkon jäsenistöstä. Eroja kirjattiin eniten suurissa kaupunkiseurakunnissa.
– Haluttomuus sitoutua kirkollisiin instituutioihin on ilmiö, joka haastaa selvästi yhä enemmän myös meitä. Luvut osoittavat kiistattomasti, että jossain on myös epäonnistuttu. On silti tärkeää tiedostaa, että kirkosta eroaminenkaan ei välttämättä aina kerro ortodoksisuudesta luopumisesta. Myöskään kaikki ortodoksisuudesta kiinnostuneet eivät enää välttämättä koe tarvitsevansa virallisesti määriteltyä kirkon jäsenyyttä ollakseen ortodokseja. Tässä on meille kirkkona paljon pohdittavaa, sanoo arkkipiispa Leo.
Vaikka Suomen ortodoksisen kirkon rekisteröity jäsenmäärä pienenee, niin ortodoksien määrä Suomessa on maahanmuuton vuoksi huomattavasti edelleen kasvussa. Arvioiden mukaan maassa asuu kirkon viralliseen jäsenmäärään verrattuna jopa kaksinkertainen määrä ortodoksisia kristittyjä. Ukrainalaispakolaisten myötä luku on selkeässä kasvussa.
– Suomessa käytössä oleva määritelmä kirkon jäsenyydestä on kuitenkin ortodoksimaahanmuuttajille täysin vieras. Usein jäseneksi liittyminen tuleekin puheeksi vasta jonkin kirkollisen toimituksen – esimerkiksi kasteen tai perheenjäsenen hautauksen – yhteydessä. Tietoa kirkon jäsenyydestä ja sen myötä avautuvista mahdollisuuksista osallistua esimerkiksi yhteisistä asioista päättämiseen tarvitaan vielä paljon lisää, toteaa arkkipiispa.
Myös taloudellinen ahdinko vaikuttaa
Kolmannes eroista on kirjattu kirkon keskusrekisteriin marras-joulukuussa – näistä lähes 200 aivan vuoden viimeisinä päivinä. Tästä voidaan päätellä, että ainakin osa on tehnyt eropäätöksen välttyäkseen kirkollisveron maksamisesta vuonna 2023.
Elinkustannukset ovat nousseet tämän vuoden aikana jyrkästi ja joillekin ratkaisu erota kirkosta on saattanut olla hyvinkin kipeä. Taloudellisen ahdingon vuoksi kirkosta vuoden lopussa eronneille arkkipiispalla on selkeä viesti:
– Ottakaa rohkeasti yhteyttä omaan seurakuntaanne ja kertokaa ilman moitteiden pelkoa, että haluatte palata kirkon jäseniksi. Lisäksi haluan muistuttaa seurakuntien diakoniatyöstä – avun tarpeessa olevia tuetaan mahdollisuuksien mukaan kaikissa seurakunnissa.
Jos kirkosta eroamisia tarkastellaan kuukausittain, niin selvä piikki löytyy myös maaliskuun kohdalta. Tämä saattavat selittää Ukrainan sodan alkaminen 24. helmikuuta ja kirkon välittömästi sen jälkeen julkaisemat sodan tuominneet kannanotot.
Puolet jäsenmäärän laskusta selittyy kasteiden ja hautausten määrillä
Kirkosta eronneiden vastapainoksi kirkkoon liittyi vuoden aikana 749 ihmistä. Kirkkoon liittyneiden määrä on ollut hienoisessa nousussa vuodesta 2020 alkaen, vaikka se ei vielä tavoitakaan huippuvuosien lukemia.
Kasteiden määrä on sen sijaan edelleen laskussa. Vuonna 2022 kirkossa toimitettiin rekisteritietojen mukaan vain 221 kastetta. Todellisuudessa kasteita toimitettiin kuitenkin enemmän, sillä osa kasteista on väestörekisterin pitoa koskevien säädösten mukaan tilastoitu kirkkoon liittämisiksi. Kun väestörekisteriin ennen kastetta merkittyjen lasten kasteet lasketaan yhteen muiden kasteiden kanssa, niin kasteiden kokonaismääräksi saadaan 361. Eniten näitä kirkkoon liittymisiksi tilastoituja kasteita toimitettiin Helsingissä (74), Tampereella (20) ja Turussa (17). Kahdessa jälkimmäisessä seurakunnassa niiden määrä oli kasteeksi tilastoituja kasteita suurempi.
Seurakunnissa on kuitenkin huomattu, että jopa merkittävä osa ortodoksien perheisiin syntyvistä lapsista jää kastamatta.
– Meilläkin on valitettavasti yleistynyt tapa odottaa, että lapsi itse ilmaisee halunsa tulla liitetyksi kirkon jäsenyyteen. Tässä meidän on katsottava peiliin: emmekö todella osaa perustella kasteen merkitystä tämän ajan ihmiselle, kysyy arkkipiispa Leo.
Hautaan siunattin vuonna 2023 yhteensä 801 ihmistä – luku on selvästi edellisvuosien lukua korkeampi. Kirkon väestörakennetta tarkasteltaessa on selvää, että kuolleiden määrä tulee olemaan varsin suuri myös tulevina vuosina.
– Monet ortodoksievakot luopuivat omasta uskostaan ja identiteetistään sopeutuakseen paremmin uuteen ympäristöön. Varsinkin lapsia kastettiin evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi siinä toivossa, että se siloittaisi heidän tietään elämässä. Puuttuvien sukupolvien vaikutus on vuosikymmenten myötä kertautunut, toteaa arkkipiispa Leo.
Samat tekijät vaikuttavat toki osin myös kirkkoon liittymisten taustalla.
– Iloitsemme siitä, että monet esimerkiksi sukututkimuksen kautta omat ortodoksiset juurensa löytäneet ovat viime vuosikymmeninä liittyneet kirkon jäseniksi. Haluan kuitenkin korostaa, että kirkkoon liittyminen ei edellytä minkäänlaisia aiempia yhteyksiä ortodoksisuuteen, vaan kirkkomme ovet ovat avoinna kaikille.
Sekä hiippakunta- että seurakuntakohtaisia eroja
Pohjois-Suomessa vuoden alussa toteutetun seurakuntauudistuksen jälkeen kirkossa toimi kymmenen seurakuntaa. Jäsenmäärä väheni vuoden mittaan kaikissa seurakunnissa paitsi Tampereella, jossa jäsenistöön kirjattiin viiden hengen lisäys.
Kirkkoon liittymisiä kirjattiin eroja enemmän vain kahdessa seurakunnassa: Turussa ja Saimaalla. Tästä huolimatta kummankin jäsenmäärä väheni – joskin vain vähän.
Syyt negatiiviseen jäsenkehitykseen vaihtelevat eri puolilla maata.
Vaikein tilanne on Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa, joka menetti 2,6% jäsenmäärästään. Hiippakuntaa vaivaavat yhtaikaa kaikki jäsenistöä vähentävät tekijät: seurakuntalaisten ikärakenteesta johtuva korkea kuolleisuus, muuttotappio ja erityisesti hiippakunnan suurimpia seurakuntia vaivaava kirkosta eroaminen. Vuoden päätteeksi hiippakunnan seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 18 287.
Helsingin hiippakunnassa väki väheni yhteensä 1,5% vuoden aikana. Eniten jäsenistöä menetti Helsingin seurakunta, josta erosi vuoden aikana yli 500 jäsentä. Toisaalta seurakuntaan kirjattiin myös 333 kirkkoon liittymistä. Vuoden päättyessä seurakuntaan kuului lähes 40% koko kirkon jäsenistöstä. Hiippakunnan yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 29 175.
Oulun hiippakuntaan kuului vuoden lopussa 8891 jäsentä. Hiippakunta menetti vain yhden prosentin jäsenistöstään, 97 henkeä. Kirkosta eroamisten vaikutusta hillitsivät sekä korkeat kirkkoon liittyneiden määrät että muuttovoitto. Hiippakunnan seurakunnat ovat nyt jäsenmäärältään lähes yhtä suuret. (Huom: Pohjois-Suomen kohdalla tilastoon on kirjattu muuttajina sekä seurakunnan alueelle muuttaneet että seurakuntaliitoksen myötä seurakunnan kirjoille siirtyneet ihmiset.)
Luostareiden väestötilastoissa ei tapahtunut muutosta vuoden 2022 aikana. Sekä Lintulan luostarin sisaristoon että Valamon luostarin veljestöön kuului vuoden päättyessä 7 kilvoittelijaa. Muut luostariasukkaat sisältyvät sisaristoon tai veljestöön liittymiseen asti oman kotiseurakuntansa jäsenistöön.