– Tule ja katso!
Näin ytimekkäästi opastaa Ortodoksisen seminaarin johtaja, isä Mikko Sidoroff teologian opintoja harkitsevia.
– Omaa motivaatiota kannattaa seurata ja selvittää. Opinnot tarjoavat näköalan siihen, mitä kirkon elämä voi kaikessa rikkaudessaan olla. Jos olet kiinnostunut hengellisyydestä ja toisista ihmisistä, niin kirkon työ voi olla hyvin palkitsevaa, isä Mikko kannustaa.
Tämän kevään korkeakoulujen yhteishaun hakukohteiden joukosta löytyvät ortodoksisen teologian hakuvaihtoehdot. Valittavina ovat teologin, kirkkomusiikin ja opetusalan koulutusvaihtoehdot. Ortodoksisen kirkon toimiin hakukelpoisuuden antavan ortodoksisen teologian maisterin tutkinnon voi Suomessa suorittaa vain Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Kampus sijaitsee Joensuussa, missä ortodoksisen teologian opintoja rikastuttaa kaksi uniikkia piirrettä: vahva rinnakkaisuus läntisen teologian kanssa sekä vanhan pappisseminaarin perinteitä nykyajassa kantava Ortodoksinen seminaari.
Seminaari tarjoaa hengellistä opetusta yliopiston tarjoaman tieteellisen opetuksen rinnalla. Se vastaa käytännön teologisesta harjoittelusta ja seminaarin kirkko toimii harjoittelupaikkana: opiskelijat palvelevat niin ponomareina, lukijoina kuin kanttoreinakin. Seminaarin toimintaan kuuluvat myös asuntola ja ruokala.
Opintoihin kuuluu eksegetiikkaa eli Raamatun tutkimusta, kirkkohistoriaa, systemaattista teologiaa, uskontotiedettä ja käytännön teologiaa. Systemaattisessa teologissa opiskellaan esimerkiksi patristiikkaa eli kirkkoisien tutkimusta ja teologista ajattelua, kertoo teologilinjalla opiskeleva Lassi Nuutinen.
Uskonnonopettajaksi opiskeleva Janne Ohenoja pitää opintoja sekä vaativina että palkitsevina.
– Parasta opepuolella opiskelussa on oppituntien suunnittelu ja toteuttaminen sekä verkostoituminen koulujen ja muiden opiskelijoiden kanssa, Ohenoja sanoo.
Kirkkomusiikkia opiskeleva Anni Alanko opiskelee paitsi teologian asiantuntijaksi, myös musiikin ammattilaiseksi. Kirkkomusiikin opinnoissa yhdistyvätkin teologian syvä pohdiskelu ja musiikin käytännöllisyys.
Vaihtoehto myös varttuneemmalle
Joensuu opiskelukaupunkina ja yliopiston kampuksena saavat positiivista palautetta kaikilta haastatelluilta. Näin asian kiteyttää teologilinjalla opiskeleva Helena Antikainen:
– Joensuun kampus on tasokas oppimisympäristö. Teologian laitoksella parasta on itäisen ja läntisen teologian kohtaaminen ja mahdollisuus keskinäiseen vuoropuheluun.
Erityisesti ortodoksista teologiaa tullaan opiskelemaan hyvin eri lähtökohdista: osa suoraan lukiosta, osa työelämästä. Aikuisopiskelija voi hyödyntää esimerkiksi mahdollisuutta opintovapaaseen.
– Vaikka olen jo varttuneempi opiskelija, en ole kokenut ikärasismia. Ja nuorten parissa tunnen nuortuneeni itsekin! On kiva kohdata myös itseni ikäisiä ja minua vanhempia opiskelijoita, sillä heiltä olen saanut vertaistukea ja kannustusta.
Välillä alanvalinta tai -vaihto herättää tunteita ulkopuolisissa.
– Välillä tuntuu, että teologia on mörkö yhteiskunnassa. Paljon on tullut keskustelua omasta uskonkokemuksestani, kun ihmiset ovat kuulleet, että opiskelen ortodoksista kirkkomusiikkia, Anni Alanko kertoo.
Myös Lassi Nuutinen sai teologian opinnot aloitettuaan osakseen ihmettelyä.
– Työpaikallani suurin osa elää uskonnotonta elämää. Mielestäni sellaisessa ympäristössä ei kannata innostua puolustuspuheisiin. Paras puolustus on näyttää esimerkillä, että voi olla kristittynä osa porukkaa.
Toisaalta ehkä pelottavakin loikka opintojen pariin voi Helena Antikaisen mukaan antaa vastauksia omiin hengellisiin kysymyksiin.
– Olen löytänyt vastauksia kysymyksiini elämän tarkoituksesta. Samalla ymmärrykseni Kirkon traditiosta on syventynyt ja ortodoksinen identiteettini vahvistunut. Varsinkin Uuden Testamentin kreikan opiskelu oli hyvin innoittavaa. Klassisten kielten kautta Raamatun sanoma avautui minulle uudella tavalla.
Kirkko tarvitsee tulevaisuudessa työntekijöitä, ja erityisesti uskonnonopettajille ja kanttoreille on kysyntää. Kuitenkin esimerkiksi uskonnonopetuksen asema tulevaisuudessa saattaa aiheuttaa potentiaalisissa hakijoissa epävarmuutta, mutta Ohenoja on luottavaisella mielellä.
– Aina on tarvetta eri uskontoperinteet hallitseville ihmisille. Ei yksi opettaja voi opettaa kaikkien uskontojen tapakulttuuria luontevasti.
Edellytykset voivat yllättää
Vaikka kirkon työntekijätarve on jo nyt kova ja tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan eläköitymisten myötä, on tietyt perusasiat syytä tunnustaa. Suurin osa kirkon teologista koulutusta vaativista tehtävistä on seurakunnissa, ja niiden toimista valtaosa on pappien tai kanttorien tehtäviä. Tämä rajaa naisteologien työllistymismahdollisuuksia kirkon piirissä, mutta ei tee työllistymisestä mahdotonta. Kirkon palvelukseen tarvitaan jatkossakin monenlaista osaamista, ja esimerkiksi diakonian ja kasvatuksen puolella sekä kirkon järjestökentällä on paljon tehtäviä, joissa ortodoksisen teologian tutkinnosta on paljon iloa, vaikka se ei yksin riittäisikään. Ensimmäisinä mieleen tulevat esimerkiksi sosiaali-, viestintä- tai kasvatusalan tutkinnon ja teologisen osaamisen yhdistelmät.
– Rohkaisisin erityisesti naisia hakemaan opintoihin, sillä kirkkoon tarvitaan enemmän naisteologien näkökulmaa, Antikainen sanoo.
Opiskelijoille ei tule yllätyksenä, että kirkossamme ei ole naispappeutta, mutta avioitumiseen liittyvät kanoniset reunaehdot ovat joskus aiheuttaneet hämmennystä.
Papiksi tai diakoniksi vihittävän tulee solmia avioliitto tai sitoutua naimattomuuteen ennen vihkimystä. Tämän monet tietävätkin, mutta yllätyksenä voi tulla se, että avioliittoon vihityn kohdalla myös puolison tulee olla ortodoksisen kirkon jäsen. Lisäksi kanoninen perinne painottaa nuhteettomuutta ja henkilökohtaista soveltuvuutta arvokkaan tehtävän hoitamiseen.
Opiskelemaan tullessa kannattaa kuitenkin pitää mieli avoinna kaikenlaisille tulevaisuudennäkymille. Edes teologin suuntautumisvaihtoehdon valinneen miehen ei ole aina viisasta tähdätä lähtökohtaisesti vain pappeuteen, sillä tie teologian opiskelijasta papiksi voi olla hyvinkin pitkä ja vaiheikas. Ortodoksisen teologian maisterit voivat kuitenkin työllistyä myös kirkon keskushallinnon palvelukseen, akateemiselle kentälle tai erilaisiin asiantuntijatehtäviin.
Pääkuva ylhäällä: Lassi Nuutinen soittaa kelloja osana käytännön harjoittelua.