Babitzinin musikaalisen sisarussarjan esivanhemmat sekä isän että äidin puolelta pakenivat Venäjän suuren vallankumouksen jaloista Suomeen – tai oikeastaan jäivät jo ennestään tuttuun maahan. Suvuilla oli sotilastaustaa, ja yhteistyöstä uuden hallinnon kanssa kieltäytyvien tsaarin upseerien kohtalo olisi todennäköisesti ollut julma – eikä traagisilta kohtaloilta voitu kokonaan välttyäkään. Tulevan muusikkoperheen äiti Elisabeth oli syntyisin Karjalasta, missä pietarilaissyntyinen isä Leo myös varttui.
Tuore elämäkerta Muska kertoo muusikko Marija Babitzinin (s. 1952) monipuolisesta urasta sekä valottaa samalla suvun taustoja. Perheen tyttärestään käyttämä lempinimi Musja muokkautui suomenkielisen kaveripiirin suussa Muskaksi. Babitzinin perheen kotikieli oli venäjä.
Emigranttiperheen oli alettava uusi elämä lähes tyhjästä, sopeuduttava vieraaseen kieleen ja kulttuuriin kuitenkin oma identiteetti säilyttäen. Oleellinen osa Babitzinien identiteettiä on venäjän kielen ohella ortodoksinen usko.
Leo Babitzin lähti muiden nuorten miesten lailla puolustamaan Suomea vuonna 1939. Sotareissu venähti viiden vuoden mittaiseksi. Palkkioksi luvattu rintamamiestontti kuitenkin evättiin, kun kävi ilmi, että Leo ei ollutkaan vielä Suomen kansalainen. Niinpä Leo ja Elisabeth perustivat perheen sotien jälkeen hyvin vaatimattomaan kerrostalokotiin Helsinkiin.
Kirjan alkuosa kertoo perheen taustat lyhyehkösti, mutta riittävässä laajuudessa. Valtaosa kirjasta onkin sitten suomalaisen ja osin kansainvälisenkin populaarimusiikin historiaa. Olivathan Babitzinin perheen vanhemmat pojat Aleksandr (Sammy) ja Kirill (Kirka) pikkusisko Muskan tapaan kuuluisia muusikoita.
Muska ei tyytynyt keikoilla kauaa pikkusiskon rooliin, vaan lähti vetämään rohkeasti omaa linjaansa Suomen ensimmäisenä naispuolisena rock-laulajana. Meille jo vuosikymmenet sitten nuoruuttaan eläneille kirja toimii nostalgialukemisena, ja se suorastaan imaisee mukaansa takavuosikymmenten keikkakiertueille. Mielessä vilahtelivat toistuvasti omat nuoruusvuosien musiikkimuistot.
Kirja tuo monille populaarimusiikkia kohtalaisestikin tunteville uutta tietoa alalta. Muska sekä hänen puolisonsa Hannu Salakka (Hande) toivat Suomeen yli sata esiintyjää perustamansa ohjelmatoimiston kautta. Elämäkerran kansainvälistä ulottuvuutta laajentaa kertomus Muskan ja Handen vuosista USA:ssa. Erityisesti Los Angelesissa he viihtyivät erinomaisesti. Sieltä käsin pariskunta teki vaatebisnestäkin, ja epäluotettavaksi osoittautuneen yhteistyökumppanin takia myös hengenlähtö oli hiuskarvan varassa.
Sauli Miettinen: Muska, Like 2022, 375 s.
Seppo Simola on historiaan erikoistunut vapaa kirjoittaja.