Kirkkomme aarteita: Kristuksen kaste ikuistettiin ensin ikonin esipiirustukseen
Kuva
Kirkkomme muistaa Helsingin piispa Aleksanterin kuolinpäivää 13. lokakuuta.
Arkkipiispa Leo on siirtynyt Damaskoksen pronssinen leijona -teoksen myötä julkaisemaan kirjallisuutta omalla siviilinimellään.
Mediaa seuraamalla syntyy mielikuva, että suomalaiset kulttuurialan ihmiset liittyvät innokkaasti ortodoksiseen kirkkoon. Aihepiiriä tutkinut uskontotieteilijä Helena Kupari suhtautuu kuitenkin varauksella ajatukseen, että kyseessä olisi kiistattomasti todennettu ilmiö. Näyttelijä Tommi Erosesta
Ortodoksisen kirkon tekstiilien ja jumalanpalveluspukujen mallit ovat pysyneet hyvin samanlaisina vuosisatoja. Materiaalit ovat sen sijaan muuttuneet.
Joensuun Kuhasalossa on todennäköisesti sijainnut puinen ortodoksiluostari 1500–1600-luvuilla. Aamun Koitto selvitti kadonneen luostarin mysteeriä.
Kirkkomme seurakunnat työllistivät nuoria jälleen kuluneena kesänä kirkko-oppaina ympäri Suomen. Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni testasi oppaiden taitoja pistokokein, ja hiukan kehitettävääkin löytyi.
"Vastuu työntekijöistä on sillä, joka palkkaa. Jos ei ole perehdytetty eikä osaamista
Kirkolliset kalleudet lahjoitetaan nälänhädästä kärsiville. Bolševikit pidättävät Moskovan patriarkka Tihonin, joka tohtii vastustaa lahjoituksia. Bolševikkeja myötäilevä elävä kirkko syrjäyttää Tihonin, mutta hajoaa pian keskinäisiin riitoihin. Tällaista tapahtui Venäjän kirkossa vuonna 1922 Aamun
Kilpailuun osallistui määräaikaan mennessä kaikkiaan 40 kuvaajaa.
Kesän mittaan monet kirkkomme jäsenet suuntaavat Valamon luostariin tai kirkkomuseo RIISAan, minne on pelastettu kallisarvoisia esineitä muun muassa vanhasta Valamosta.
Kirkkomme aarteet -sarja esittelee tällä kertaa sametilla päällystetyn evankeliumikirjan, jonka läpi kulkeva venäjänkielinen omistuskirjoitus kertoo näin: ”Tämä pyhä evankeliumi on edesmenneen Jekaterina Antonovnan kirja”. Lause johdattaa eurooppalaisen aatelisperheen traagiseen kohtaloon.
Kyynelkanavat-tapahtuma vie itkuvirsiperinteen maailmaan taiteen ja tieteen näkökulmin. Kesän 2022 taiteellisen ohjelman teemana on karjalainen hääperinne, jossa itkuvirret ovat olleet keskeisessä osassa. Yleisöseminaarissa pureudutaan puolestaan muun muassa karjalaisuuden ja perinteen muuttumisen
Useita kirkkomme historiaa käsitteleviä teoksia kirjoittanut harrastajahistorioitsija Timo Lehtonen täydentää arkistotietoa katoamassa olevalla muistitiedolla. Uusimman Karjalan kadonneet kirkot ja tsasounat -teoksen vaatima uskomaton urakka kesti viisi vuotta, ja lopputulos on sen mukainen.
Kaksikymmentä vuotta sitten perustetun mosaiikki-ikonikerho Petroksen juhlanäyttely on esillä Joensuussa vuoden loppuun saakka.
"Matkakirja ortodoksisuuteen" on kirjoitettu henkilökohtaisesti ja lukijaystävällisesti, ja se on ilahduttavan vapaa dogmaattisuudesta.
Kirkkomme aarteita -sarjassa esitellään nyt pyhittäjä Kornili Paleostrovilaisen ikoni 1800-luvulta. Pyhittäjä eli 1300-1400 -luvuilla, ja hän on yksi Karjalan valistajista. Hänen muistopäivänsä on 19. päivä toukokuuta.
Taidemuseo Eemilin kesänäyttely Ikoneja yksityiskokoelmista esittelee puulle maalattuja, valkoemali- ja metalli-ikoneja. Näyttelykokonaisuutta täydentävät metropoliitta Arsenin ja Jyrki Poudan maalaamat ikonit.
Kirkkomme musiikki on rukousta ja rukous musiikkia.
Eläköitynyt kirjallisuusterapeutti Raili Miettinen johdattaa uuden kirjansa lukijan yksinäiseen saareen.
Suomen ortodoksisen kirkkomuseon RIISAn kokoelmanäyttelyä Pyhyyden portailla on täydennetty pääsiäismunilla.
Muutama kuukausi sitten diakoniksi vihityn Joel Haahtelan pienoisromaani käsittelee hienovaraisesti ja yllättävästi myös uskonnollisia aiheita.
Alkuperäisestä tsasouna-nallesta on tehty näköhavainto viimeksi kymmenen vuotta sitten. Uusi teoria saattaa olla ratkaisun avain.
Valamon opistossa vieraillut Athosvuoren pappismunkki Luukas on kreikkalaisen maailman merkittävimpiä ikonimaalareita.
Ehtoolliskalkin maljaosa on alun perin ollut sileä, ilman kaiverruksia. Kaiverrukset on lisätty jälkikäteen maljan siirryttyä ortodokseille. Maljaosaan on myöhemmin kaiverrettu deisis-ryhmä Kristus, Jumalanäiti, Johannes Edelläkävijä sekä Golgatan risti kyrillisine sanalyhenteineen.
Aamun Koitto kysyy tutuilta ortodokseilta, mikä on heille tärkeä kirja. Minulle tärkeä kirja -juttusarjan kolmannessa osassa Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin nunna ja kääntäjä nunna Ksenia kertoo kirjallisuuden merkityksestä omassa hengellisessä kasvussaan.
