Kulttuuri

Kirkkomme aarteita: Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin riisa on mestarillinen taidonnäyte

Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin riisa on valmistettu Pietarissa vuonna 1893, kun Konevitsan luostari täytti 500 vuotta. Se kuuluu ihmeitätekevään ikoniin, jonka kääntöpuolelle on kuvattu Kristus Käsittätehty.
20.04.2022 - 09:59 | Teksti: Ilona Pelgonen, Katariina Husso | Kuva: Henna Hietainen, SalmiPlatform, Pentti Potkonen
Konevitsan Jumalanäidin ikoni

Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa RIISAssa avautui 8. huhtikuuta 2022 uusi näyttely ”Ikonin kaunistajat”, jossa voi ihailla arvokkaita riisoja museon kokoelmasta. Riisa on ikonin päälle kiinnitetty metallisuojus, joka jättää kuvapinnasta näkyviin vain ikonin henkilöiden kasvot, kädet ja jalat. Riisa on ikonin arvokas vaate, joka suojaa ja koristaa sitä.

Riisoja on pysyvästi esillä myös museon kokoelmanäyttelyssä. Yksi niistä on Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin riisa, joka on valmistettu Pietarissa vuonna 1893 Konevitsan luostarin täyttäessä 500 vuotta. Se kuuluu ihmeitätekevään ikoniin, jonka kääntöpuolelle on kuvattu Kristus Käsittätehty. Riisa evakuoitiin ikonin mukana talvisodan päättymistä edeltävänä päivänä 12. maaliskuuta 1940. Tuolloinen pappismunkki Arseni kirjoittaa tapahtumista kirjassa Konevitsan luostari:

"Ennen lähtöä munkit kerääntyivät pyhän Nikolaoksen kirkkoon toimittamaan rukouspalvelusta Jumalanäidin Konevitsalaiselle ikonille. Rukouspalveluksen jälkeen hevoset veivät kaikki luostarin 31 veljeä mantereelle. Viimeisenä lähti pappismunkki Adrian sylissään Jumalanäidin Konevitsalainen ihmeitätekevä ikoni."

Kun Konevitsan luostarin veljestön siirtyi Keiteleen Hiekasta Uuden Valamon luostariin vuonna 1956, ihmeitätekevä ikoni riisoineen muutti veljestön mukana Heinävedelle. Riisa poistettiin ikonin päältä 1969, kun pyhä kuva matkusti Moskovaan Aune Jääskisen väitöskirjan tutkimuksia varten. Riisa sijoitettiin tämän jälkeen kirkkomuseoon, ja ikoni palasi tutkimusten jälkeen Valamon luostariin Heinävedelle. Siellä ikoni on tänä päivänäkin kunnioitettavana Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Jalokivin koristeltu Konevitsan Jumalanäidin ikonin riisa lähikuvassa
Jumalanäidin sädekehää reunustaa jalokivin ja helmin koristeltu seppele, johon on sommiteltu kuusi serafia. Niiden siipien kärjet kietoutuvat yhteen kuuden smaragdin ja neljän granaatin ympärille. Kuva: SalmiPlatform

Kultasepäntaidon mestarinnäyte

Riisan henkilösommitelmaa peittää helmi- ja korukivikoristelu. Jumalanäidin maforia reunustavat smaragdit ja granaatit. Otsalla on rintakoru, jossa on erimuotoisia briljantteja. Jumalanäidin päätä verhoavassa maforin osassa on briljantteja, granaatteja ja ruusukiviä. Jumalanäidin oikean olkapään tähdessä on uloimpana helmikehä ja sen sisällä briljantteja ja ruusukiviä sekä tähtikuvion keskellä briljantti.

Jumalanäidin sädekehää reunustaa jalokivin ja helmin koristeltu seppele, johon on sommiteltu kuusi serafia. Niiden siipien kärjet kietoutuvat yhteen kuuden smaragdin ja neljän granaatin ympärille. Seppeleessä on lisäksi safiireja ja granaatteja, ja sitä reunustaa helminauha. Seppeleen jakaa kahtia ristipäätteinen kruunu, jossa on rubiineja, helmiä, ametisteja, granaatteja, minkä lisäksi keskellä on sormus, jossa on myös briljantteja ja ruusukiviä.

Jumalanäidin sädekehässä on keskellä erikokoisista ruusukivistä sommiteltu tähti ja sen kahden puolen granaattikivillä koristeltu korvarengaspari. Kristus-lapsen sädekehää reunustavassa seppeleessä on safiireja ja sädekehässä smaragdeja, ruusukiviä ja granaatteja. Kristus-lapsen vaatteita reunustavat vihreät smaragdit. Riisan kulmissa on temperalla toteutetut maalaukset, jotka esittävät neljää evankelistaa attribuuttiensa kanssa sekä pyhittäjä Arseni Konevitsalainen ja pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä. Riisan alareunaan on kuvattu kolme kirkkoisää.

Jalokivin koristeltu Konevitsan Jumalanäidin ikonin riisa
Jumalanäidin maforia reunustavat smaragdit ja granaatit. Otsalla on rintakoru, jossa on erimuotoisia briljantteja. Kuva: Pentti Potkonen
Konevitsan Jumalanäidin ikoni ilman riisaa
Jumalanäidin Konevitsalaisen ikonin riisa avattuna. Kuva: Henna Hietainen

Lähteet: Pappismunkki Arseni: Konevitsan luostari, 1993, s. 113

Juttua muokattu 28.4.2022 klo 11:47 korjaamalla SalmiPlatform-nimi.