Kulttuuri

Suuren paaston aikana kuullaan debytoivan ortodoksisäveltäjä Jouni Rantasen kamarimusiikkiteos Ett Ord.
Timo Lehtosen teos sisältää valtavan määrän tietoa vanhoista pyhäköistä.
Kanttori Stiina Hakosen tutkimusretki serbialaiseen kirkkolaulusävelmistöön huipentui suomenkieliseen sovitukseen kaksiäänisestä liturgiasta.
Ortodoksisen kulttuurin säätiö järjestää näyttelyn osasta graafikko Pentti Oksasen töistä. Näyttelyn ideana on esitellä, millaista ortodoksista kirkkoarkkitehtuuria Suomen alueella on.
Tänä vuonna kirkkomme viettää kanonisen asemamme 100-vuotisjuhlavuotta Ekumeenisen patriarkaatin vuonna 1923 antaman Tomos-asiakirjan muistoksi. Juhlavuoden alkuun 14.1.
Oikea kultakaivos kaikille ikonimaalareille on tämä kaksikielinen kultausopas. Tällaista käytännön käsikirjaa on kaivattu.  Siitä voivat ammentaa ideoita sekä edistyneet että aloittelevat maalarit. Samalla se ihastuttaa kauniilla ulkoasullaan ja runsaalla kuvituksellaan.
Kuvataiteilija Anne Puronmaa kohtasi Lintulan luostarissa houkkien maailman. Kosketuksesta syntyi syvä maalausten sarja.
Ukrainan sodan julmuus merkitsee Lvivissä asuvalle kuvataiteilija Yaryna Movchanille tuhoa, jota hän ei kykene ymmärtämään. Suljetut silmät hänen taiteessaan viittaavat sisäisyyteen ja pyhyyden kokemisen iloon.
Muusikko Muska Babitzinin elämäkerta valottaa emigranttiperheen taustoja.
Ortodoksisen kirkkomusiikin professori emerita Hilkka Seppälä luennoi Ortodoksisen veljestön talvipäivillä Kotkassa sunnuntaina 4. joulukuuta.
Helsingin Unioninkadulla sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden kirkko täytti elokuussa 2022 195 vuotta. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko on Helsingin ortodoksisen seurakunnan vanhin temppeli, jonka syntyvaiheet liittyvät kiinteästi Helsingin pääkaupunkiaseman muotoutumiseen ja
Valamon luostarin kirjaston kirjastonhoitaja Virva Suvitie on Suomen erikoiskirjastojen neuvoston edustajana Kansalliskirjaston johtokunnassa 31. maaliskuuta 2026 asti.
Metropoliitta Panteleimon aikoo ensi vuoden lopulla päättää rakastetun Koskijärvi-sarjan ja päästää tomeran poliisinlesken Elisabeth Urhosen lepäämään. Mutta ei hätää. Isä esipaimen ei lopeta dekkareiden kirjoittamista. Jatkossa hän kuitenkin pyrkii syventämään kerrontaansa. Mukaan on tulossa myös
Kulttuurikeskus Sofiassa on pian mahdollisuus nauttia sekä silosäkeistä että itkuvirsistä, kun 16 vuoden takainen Rautamuurahaisten sukua palaa näyttämölle.
Runokokoelman teemoja ovat muun muassa ympäristökysymykset ja elämänfilosofiset pohdinnat. Läsnä ovat myös usko, toivo ja rakkaus.
Metropoliitta Panteleimon listasi Aamun Koiton lukijoille ne hengelliset teokset, jotka ovat hänelle erityisen tärkeitä – jos Raamattua ei lasketa. "Sen paikka on luonnollisesti jokaisessa kristityssä kodissa ja myös kunniapaikalla", isä esipaimen kirjoittaa.
Iäti muistettavan ja suuresti rakastetun hengellisen opettajan äiti Kristodulin ääni kuuluu jälleen. Lintulan luostari julkaisee lähiaikoina 415-sivuisen sivun paketin hänen päiväkirjamerkintöjään, jotka kattavat hänen nuoruutensa ja Kreikan luostarivuodet.
Kirkkomme muistaa Helsingin piispa Aleksanterin kuolinpäivää 13. lokakuuta.
Arkkipiispa Leo on siirtynyt Damaskoksen pronssinen leijona -teoksen myötä julkaisemaan kirjallisuutta omalla siviilinimellään. 
Mediaa seuraamalla syntyy mielikuva, että suomalaiset kulttuurialan ihmiset liittyvät innokkaasti ortodoksiseen kirkkoon. Aihepiiriä tutkinut uskontotieteilijä Helena Kupari suhtautuu kuitenkin varauksella ajatukseen, että kyseessä olisi kiistattomasti todennettu ilmiö. Näyttelijä Tommi Erosesta
Ortodoksisen kirkon tekstiilien ja jumalanpalveluspukujen mallit ovat pysyneet hyvin samanlaisina vuosisatoja. Materiaalit ovat sen sijaan muuttuneet.
Joensuun Kuhasalossa on todennäköisesti sijainnut puinen ortodoksiluostari 1500–1600-luvuilla. Aamun Koitto selvitti kadonneen luostarin mysteeriä.
Kirkkomme seurakunnat työllistivät nuoria jälleen kuluneena kesänä kirkko-oppaina ympäri Suomen. Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni testasi oppaiden taitoja pistokokein, ja hiukan kehitettävääkin löytyi. "Vastuu työntekijöistä on sillä, joka palkkaa. Jos ei ole perehdytetty eikä osaamista
Kirkolliset kalleudet lahjoitetaan nälänhädästä kärsiville. Bolševikit pidättävät Moskovan patriarkka Tihonin, joka tohtii vastustaa lahjoituksia. Bolševikkeja myötäilevä elävä kirkko syrjäyttää Tihonin, mutta hajoaa pian keskinäisiin riitoihin. Tällaista tapahtui Venäjän kirkossa vuonna 1922 Aamun