Maailmalta

Vaikka virolaisia ja suomalaisia pidetään veljeskansoina, veljesten tiet ovat olleet sangen erilaiset. Teiden eroista kertoo osaltaan Viron kirkon pyhien marttyyrien määrä. Suomessa heistä tunnetaan parhaiten pyhä Platon Tallinnalainen, jota muistelemme 14. tammikuuta.
Eksarkiksi on valittu monille suomalaisillekin tuttu isä Justinus Kiviloo.
Metropoliitta kertoi Ukrainan kirkollisesta tilanteesta Helsingissä 15.12. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ja kiitti Suomen kirkkojen ja Euroopan kristittyjen antamasta tuesta.
Mitä tiedämme Jeesuksen syntymästä Raamatun perusteella? Entä muiden tunnettujen lähteiden perusteella?
Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifani saapuu Suomeen tällä viikolla. Millainen on mies, joka vihittiin Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen kirkon johtajaksi ja Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitaksi vain 40-vuotiaana – ja joka kutsuu Moskovan patriarkka Kirilliä tylysti hänen
Ortodoksisen ja luterilaisen kirkon johtajat Ukrainasta vierailevat delegaatioineen Turussa ja Helsingissä 14.–16. joulukuuta. Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Epifani vierailee 15.12. Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa ja osallistuu Uspenskin katedraalissa lauantaina 16.12. kello 9
Antiokian patriarkaatin Pyhä Synodi katkaisi ehtoollisyhteyden huhtikuussa 2014 Qataria koskevan kiistan vuoksi. Nyt ehtoollisyhteys kahden vanhan patriarkaatin välillä on palautettu.
Päätöksen kanonisoinnista teki Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi.
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos julkaisi kannanottonsa Lähi-idän tapahtumiin liittyen 8. lokakuuta 2023.
Muinainen kristillinen valtakunta hävisi silmiemme edessä. Pieni demokraattinen tasavalta, jonka kansalla ja kulttuurilla on vuosituhansien historia, ei kiinnostanut suurvaltoja. Siksi se voitiin pyyhkäistä pois ikiajoiksi.
Metropoliitta Epifanioksen johtama autokefalinen Ukrainan ortodoksinen kirkko on Euroopan kirkkojen konferenssin 114. jäsenkirkko.
"Tässä yhteydessä meidän on otettava myös huomioon ja todella sisäistettävä Venäjän Ukrainassa käymän valloitussodan kammottavat, ekologisesti tuhoisat seuraukset. Kaikki sota merkitsee vakavaa uhkaa luonnolle, ja niinpä jokainen sota on sotaa luomakuntaa vastaan", Ekumeeninen patriarkka
”Jokaisella on syntyjään kohtalonsa [–––] Näen omani tulevaisuuden tehtäväni ja kamppailun valossa. Sillä ne, jotka on kutsuttu ideologioista jaloimman, Nasaretilaisen filosofian tulkeiksi, kohtaavat myös suurimmat velvoitteet.”
Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi palautti pastori Ioann Kovalille pappeuden, jonka hän menetti rukoiltuaan julkisesti Ukrainalle rauhaa.
Pyhä Emilia tunnetaan pyhän Basileios Suuren, pyhän Makrinan, pyhän Gregorios Nyssalaisen ja pyhän Naukratioksen äitinä.
Syyksi kalenterivaihdokseen mainitaan, että juliaanisen kalenterin noudattaminen yhdistyy nykyään venäläiseen kirkkokulttuuriin.
Tähän saakka Tretjakovin galleriassa ollut ikoni on määrä palauttaa alkuperäiseen luostariin.
Juuri ilmestyneen tietokirjan tarkoituksena oli taustoittaa Ukrainan ja Venäjän kirkkopolitiikan keskinäisiä suhteita. Nyt ilmestyessään se on samalla teos siitä, miten kirkkopoliittiset jännitteet johtivat lopulta osaltaan meneillään olevaan sotaan.
– Ennen sotaa kuvasin ihmisten onnen hetkiä. Sodan sytyttyä en edes halunnut tarttua kameraan. Näin kertoo ukrainalainen Kateryna Chyhryn, jonka ottamia kuvia on julkaistu uusimman Aamun Koitto -lehden sivuilla sekä kirkon viestinnässä laajemminkin. Kateryna pakeni sotaa Odessasta 6-vuotiaan
Valamosta tuttu kirjastonhoitaja ja Aamun Koiton bloggaaja Virva Suvitie kirjoitti matkakertomuksen, joka vie lukijan useisiin pyhiin paikkoihin Isossa-Britanniassa, Kreikassa ja Italiassa. "Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee." (Kirje
Neuvostoliitossa agitointi ja propaganda olivat valtion keino "opastaa", ohjeistaa ja varoittaa kansalaisiaan neuvostojärjestelmää horjuttavista "uhkista". Keskuskomitean alaisuuteen jo 1920-luvun alussa perustettu agitaation ja propagandan toimisto, eli agitprop, valvoi ja määritteli mitä
Ukrainalaisella kirjailijalla, Lesja Ukrajinkalla (Larysa Petrivna Kosa Lesia Ukrainka-Kvitkalla) on kotimaassaan kansalliskirjailijan asema. Nyt Ukrainan sodan aikana jopa Moskovassa kirjailijan patsaan ympäristö on täyttynyt sotaa vastustavien ihmisten tuomista kukista.
Tilaa aihepiirin Maailmalta RSS-syöte