Maailmalta

Maallikkovaikuttajat kokoontuivat ihmisoikeuskonferenssiin – Moskovan patriarkaatin toiminnalle jyrkkä tuomio

Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen aloitteesta järjestettiin Ateenassa 26.–29.5. 2024 konferenssi, jonka teemana oli uskonnonvapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen.
| Teksti: Aleksi Härkönen | Kuva: Risto Nordellin oma albumi
Risto Nordell ja Aleksi Härkönen arhonit Ateenassa

Konferenssissa oli 300 osallistujaa, joista suurin osa oli patriarkan nimittämiä arkontteja (arhoneita) eli ortodoksisissa paikalliskirkoissa toimivia maallikkovaikuttajia Kreikasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta ja Euroopasta. Suomesta osallistuivat musiikkitoimittaja Risto Nordell ja eläkkeellä oleva ulkoasiainneuvos Aleksi Härkönen.

Patriarkka Bartolomeos piti konferenssin pääpuheenvuoron videon välityksellä. Hän vetosi uskonnollisiin johtajiin, jotta he suhtautuisivat vakavasti ihmisoikeussitoumusten kuten YK:n ihmisoikeusjulistuksen toimeenpanoon. Ihmisoikeudet, pluralistinen demokratia sekä yksilöiden ja ryhmien oikeus uskonnonvapauteen eivät ole vain länsimaisia, vaan yleismaailmallisia arvoja. Kristinuskon ja muiden maailmanuskontojen on välttämätöntä käydä vuoropuhelua ihmisoikeuksien toteuttamisesta.

Arkonttien lisäksi Kreikan arkkipiispa Hieronymos ja Amerikan arkkipiispa Elpidoforos puhuivat konferenssissa. Vieraspuhujina olivat Vilnan katolinen arkkipiispa Gintaras Grushas sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen pääsihteeri Despina Chatzivassiliou-Tsovilis. Arkkipiispa Grushas toi esille uskonnonharjoituksen rajoituksia eri maissa. Yllättäen hän viittasi Suomeen ja oikeudenkäyntiin, jossa kansanedustaja Päivi Räsästä syytettiin vihapuheesta, kun hän oli siteerannut Raamattua homoseksuaalien asemasta puhuessaan. Suomalaiset osanottajat korostivat, että tämä oli poikkeus: Raamattua siteerataan meillä tiedotusvälineissäkin täysin vapaasti.

Uskonnonvapaudesta puhuttaessa kävi selväksi, että monet osanottajat keskittyivät arvostelemaan nimenomaan Ekumeenisen patriarkaatin toiminnan rajoituksia Turkissa. Patriarkaatin yleisortodoksisen, ekumeenisen roolin kyseenalaistaminen ja Bysantin aikaisten kirkkorakennusten muuttaminen museoista moskeijoiksi on jyrkässä ristiriidassa uskonnonvapauden kanssa.

Venäjän ortodoksisen kirkon toiminta diktatuuriin luisuvan ja hyökkäyssotaa käyvän hallinnon pönkittäjänä sai jyrkän tuomion. Tätä korosti myös Yhdysvaltojen edellinen ulkoministeri Mike Pompeo. Ukrainassa ei käydä "pyhää sotaa", vaan valloitussotaa, jossa Venäjä syyllistyy sotarikoksiin. Ukrainan itsenäisyyttä tukevien maiden on vielä mahdollista torjua Venäjän pyrkimykset. Konferenssissa ilmoitettiin, että patriarkka Athenagoraan rauhanpalkinto 2024 myönnetään Julia Navalnajalle, joka on vankilassa surmatun venäläisen toisinajattelijan Aleksei Navalnyin leski.

Konferenssin päätteeksi järjestettiin vielä arkonttien ”huippukokous”. Siinä korostettiin maallikkovaikuttajien velvollisuutta toimia kirkkonsa hyväksi sekä edistämällä sen hengellistä työtä että tukemalla kirkkoa materiaalisesti. Erityisesti Amerikasta kerättävillä lahjoituksilla tuetaan Ekumeenisen patriarkaatin toimintaa Turkissa ja muualla. Summat liikkuvat kymmenissä miljoonissa.

Kokouksessa ehdotettiin kaikkien arkonttien verkoston perustamista. Tähän odotetaan vastausta patriarkka Bartolomeokselta. Samoin esitettiin toivomus, että seuraava eli viides vastaava kokoontuminen olisi Konstantinopolissa.

 

Pääkuva ylhäällä: Suomesta konferenssiin osallistuivat musiikkitoimittaja Risto Nordell ja eläkkeellä oleva ulkoasiainneuvos Aleksi Härkönen.