Korkeasti Pyhitetty, rakas veli ja kanssapalvelija Kristuksessa Elia, Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa!
Rakkaat Ukrainan vieraat – Pohjoismaisten kristillisten kirkkojen ekumeenisen valtuuskunnan jäsenet Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista!
Arvoisat Pohjoismaiden diplomaattiset edustajat!
Kunnioitetut piispat, rakkaat isät, veljet ja sisaret!
Kunnia Jeesukselle Kristukselle!
Erityisellä kiitollisuudella toivotamme tänään tervetulleiksi ystävämme Pohjoismaiden kristillisistä kirkoista tänne Kiovaan, sodan haavoittaman, kärsivän mutta taipumattoman Ukrainan pääkaupunkiin. Olemme kiitollisia Pohjois-Euroopan kristityille, kiitollisia kirkoille joita edustatte, kiitollisia ystävällisille Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansoille solidaarisuudesta, henkisestä ja aineellisesta tuesta, jota kirkkomme ja Ukrainan kansa on saanut ja saa edelleen. Olemme kiitollisia avusta ja huolenpidosta, jota ukrainalaiset pakolaiset ovat saaneet ja saavat yhä maissanne ja seurakunnissanne, löydettyään suojaa Pohjois-Euroopasta Venäjän aggression kauheilta seurauksilta.
Kaksi vuotta sitten minulla oli henkilökohtaisesti mahdollisuus vierailla Ruotsissa ja Suomessa, tavata Pohjoismaiden kristillisiä johtajia ja tuntea sydämissänne asuva evankelinen solidaarisuuden henki Ukrainan kansaa kohtaan. Arvostamme syvästi sitä, että Pohjois-Euroopan kristityt eivät ainoastaan nosta vilpittömiä rukouksiaan Jumalalle totuuden voiton ja oikeudenmukaisen rauhan puolesta, vaan toimivat aktiivisesti monilla aloilla. He toimivat toteuttaakseen käytännön teoillaan Herran Jeesuksen Kristuksen kutsun opetuslapsilleen rakastaa toisiaan, Vapahtajan kaikille kristityille esittämän kutsun olla maailman valo ja todistaa uskostaan hyvillä teoilla.
Tapahtumat, joiden todistajia me kaikki olemme joutuneet olemaan ovat suuri suru ja haaste kristityille. Hyökkäävää valloitussotaa Ukrainaa vastaan ja rauhallista kansaamme vastaan tehtyjä rikoksia ja kansanmurhan tekoja, joita Venäjän valtio on tehnyt ja tekee edelleen, kaikkea sitä terroria, jota Venäjän armeija toteuttaa käytännössä joka päivä pommittamalla Ukrainan rauhallisia kaupunkeja ja kyliä – kaikkea tätä pahaa yritetään oikeuttaa käyttämällä kirkon nimeä ja arvovaltaa. Venäjän kirkolliset johtajat kutsuvat häpeämättömästi tätä paholaismaista sotaa “pyhäksi” ja siunaavat sitä. Evankelisen opetuksen uhrautuvasta lähimmäisenrakkaudesta he korvaavat “venäläisen maailman” epäjumalan palvonnalla, Jumalan palvelemisen he korvaavat Kremlin palvelemisella.
Tällaiset yritykset antaa valtion rikoksille, terrorille ja kansanmurhalle kirkollinen oikeutus ovat jo olleet ennakkotapauksena Euroopan historiassa, kun niin kutsutut “saksalaiset kristityt” yrittivät oikeuttaa natsien politiikkaa ja käytäntöä. Toisen maailmansodan hirvittävän tragedian jälkeen näytti siltä, että kristityt ja ekumeeniset järjestöt olivat tehneet asianmukaiset johtopäätökset, jotta vastaava ei toistuisi. Mutta nyt tämä haaste on jälleen noussut Euroopan ja maailman eteen.
Olemme kiitollisia teille ja teidän kauttanne Pohjois-Euroopan kristityille “venäläisen maailman” ideologian valheellisen opetuksen ja rikollisen käytännön johdonmukaisesta paljastamisesta, sillä nämä opetukset ja käytännöt vääristävät evankeliumin perusteet, siunaamalla ja oikeuttamalla verenvuodatusta, terroria ja valloitussotaa. Jatkamme yhdessä ponnisteluja suojellaksemme uskonnonvapautta ja uskonnollisia instituutioita niiden käyttämiseltä työkaluina Venäjän hybridisodankäynnissä – ei vain Ukrainaa vastaan, vaan myös Eurooppaa ja ihmisarvon ja vapauden periaatteita vastaan.
Rakas piispa, arkkipiispa Elia! Kaksi vuotta sitten minulla oli hengellinen ilo jakaa ehtoollisen sakramentti Uspenskin katedraalissa Helsingissä, todistaen täydestä ykseydestä Kristuksessa, joka vallitsee autokefaalisen Ukrainan ortodoksisen kirkon ja autonomisen Suomen ortodoksisen kirkon välillä. Tämänpäiväinen yhteinen palveluksemme ja ehtoollisyhteytemme jatkaa todistusta kirkkojen välisen vuorovaikutuksen syvenemisestä. Rukoilemme Jumalan siunausta palvelukseenne Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana, ja jatkamme yhteistyötä, jonka julistimme yhteisessä lausunnossa edeltäjänne arkkipiispa Leon kanssa.
Tänään me Ukrainan ortodoksisessa kirkossa vietämme juhlaa Pyhän Jumalansynnyttäjän suojeluksen kunniaksi. Kunnioitamme sitä jatkuvaa rukouksen, puolustuksen, armon ja suojeluksen palvelusta, jota Puhtain Neitsyt Maria, Jumalanäiti, toteuttaa. Kristinuskon omaksumisen alkuajoista yli tuhat vuotta sitten Ukrainan kansa on aina erityisellä toivolla kääntynyt ja jatkaa kääntymistä Jumalanäidin puoleen armollisena Äitinä ja Suojelijana, sillä uskomme Raamatun sanoihin, että “vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras” (Jaak. 5:16). Tänään pyydämme suojelusta Venäjän hyökkäykseltä Ukrainan kansalle ja kaikille kansoille, jotka kärsivät Kremlin pahan imperiumin rikollisista teoista.
Tänään vietämme myös valtiollista juhlaa ukrainalaisten puolustajien kunniaksi – uusien sankariemme, joiden ansiosta Ukraina jatkaa vastarintaa hyökkääjää vastaan. Rukoilemme sotilaidemme puolesta, pyydämme Jumalalta heille apua ja suojelusta. Pyydämme parantumista ja toipumista haavoittuneille. Kunnioitamme Ukrainan puolesta kaatuneiden muistoa ja pyydämme lepoa heidän sieluilleen. Ja tänä päivänä kiitämme myös kaikkia liittolaisiamme ja kumppaneitamme, mukaan lukien Pohjoismaiden kansoja, valtioita ja hallituksia, sotilasavusta, jota puolustajamme saavat palauttaakseen rauhan ei vain Ukrainalle, vaan koko mantereellemme.
Toivotan vielä kerran lämpimästi tervetulleiksi teidät kaikki, rakkaat vieraamme ja ystävämme, toivotan teille antoisaa vierailua, ja olkoon Jumalan siunaus ja Jumalanäidin suojelus kaikkien meidän yllämme.
Suomennos: Jelisei Heikkilä
Puhe on julkaistu ensimmäisenä Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla.