Siinain niemimaa Afrikan ja Aasian mannerten välissä on karua ja kuivaa, hiekkaista ja kallioista aluetta, kuten Raamattu kuvailee: autiomaata. Siinain niemimaan pohjoisosan maisemaa hallitsee tasaisuus, joka tuo etäisesti mieleen Pohjanmaan lakeudet. Kun lähestytään niemimaan eteläistä kärkeä, maiseman katseenvangitsijana ovat upeat vuoret.
Vuoret ovat karuine kallioisine rinteineen kuin toistensa kopioita. Yksi vuorista on kuitenkin erityinen; 2285 metriin kohoava Siinainvuori on pyhä vuori niin kristityille, juutalaisille kuin muslimeillekin. Vuoren kupeessa muurien ympäröimänä on Pyhän Katariinan luostari.
Ensimmäisenä vastassa on jämäkkä turvallisuusviranomaisten tarkastuspiste, jossa halutaan nähdä vierailijan passi ja tarkastaa laukku. Eteenpäin pääsee vain kävellen, ja vain metallinpaljastimen läpi. Muutaman sadan metrin matkan loivaa ylämäkeä kohti luostaria voisi kävellä. Maaliskuu ei ole alueella lainkaan kuuminta aikaa, mutta auringonpaahde pilvettömältä taivaalta on vahva. Vaihtoehtona kävelylle on muutaman euron maksua vastaan liikennöivä pikkubussi.
Kristallikiviä ja kissoja
Luostariin kuljetaan sisälle pienestä kivimuurin portista. Portin luona on paikallisten beduiinien matkamuistokojuja. Myynnissä on Siinain niemimaan vuoristoseudulle tyypillisiä hiekkakiviä, joiden sisällä on kristallikiteitä sekä perinteisiä matkamuistoja kuten pieneen lasipulloon taidokkaasti aseteltua eriväristä hiekkaa, jolla on muotoiltu kuvia kameleista ja palmuista. Postikortit ja infokirjaset luostarista ja Siinain alueesta ovat menettäneet värinsä auringonpaisteessa.
Luostari muureineen näyttää pieneltä linnoitukselta kuten muutkin Egyptin vanhat luostarit. Pyhän Katariinan luostari poikkeaa kuitenkin muista Egyptin luostareista sillä se ei kuulu Egyptin ortodoksisen koptikirkon alaisuuteen vaan on itsenäinen kreikkalais–ortodoksinen luostari, joka on myös maailman pienen itsenäinen kristillinen kirkkokunta, Siinain autonominen ortodoksinen kirkko.
Munkkien sijaan luostarin portilla ja lähistön kallioilla näkyy kissoja. Ne loikoilevat auringossa kiireettöminä ja rauhallisina. Siinain niemimaalla, etenkin pohjois- ja koillisosissa on levotonta ja rauhatonta, mutta Siinainvuoren juurella tunnelma on levollinen. Beduiinit kaapuineen, turbaaneineen ja kameleineen ovat kuin vuosisatojen takaa.
Vaiteliaat munkit ja palava pensas
Luostarin portista kuljetaan pienelle sisäpihalle. Pikkuruisessa matkamuistomyymälässä ikoneita, kirjoja ja muovisia rukousnauhoja järjestelee vanha valkopartainen munkki. Hän puhuu muutaman sanan englantia ja useamman sanan saksaa.
– Kaikkien tuotteiden mukana tulee luostarin siunaus, munkki kertoo.
Sisäpihalla kapeilla kivikujilla on ajoittain tungosta. Matkailijaryhmät oppaineen pakkautuvat etenkin ”palavan pensaan” luo.
Perimätiedon mukaan palava pensas, jossa Jumala ilmestyi Moosekselle, sijaitsi luostarin alueella.
Pyhiinvaeltajien kertomuksia palavan pensaan paikasta Siinainvuoren kupeessa on jo 300-luvulta. Pyhä Helena, Rooman keisari Konstantinuksen äiti, vieraili Mooseksen vuorella 300-luvun alussa. Hänen kerrotaan rakennuttaneen kappelin palavalle pensaalle, joka tuolloin oli elossa ja teki versoja.
Pyhän Katariinan luostarin perusti keisari Justianos vuonna 527 jKr. Palavan pensaan ympärille rakennettiin kappeli vasta keskiajalla. Pensaasta jaettiin reliikkejä pyhiinvaeltajille ja on arveltu, että 1200-luvun alkuun mennessä koko pensas oli jo jaettu.
– En arvota mitään luostarin osaa ylitse muiden, mutta ehkä palava pensas on matkailijoiden ja pyhiinvaeltajien keskuudessa kaikkein suosituin kohde luostarissa”, kertoo luostarin museon sisäänpääsyn luona päivystävä munkki. Museota kutsutaan myös nimillä pyhä sakasti sekä luostarin aarrekammio.
Munkki ei halua kertoa nimeään, koska virallista haastattelulupaa luostariin pitäisi Siinain niemimaan tilanteen vuoksi hakea luostarin johdon lisäksi myös Egyptin puolustusministeriöltä. Lupaprosessi on hidas ja kallis.
– Kristityt ovat suurin kävijäryhmä, mutta meillä käy kaikkien uskontojen edustajia, myös zarathustralaisia, joille tuli on tärkeä elementti, munkki kertoo.
Nykyisen palavan pensaan, vadelmakasvi rubus sanctuksen, uskotaan olevan alkuperäisen palavan pensaan jälkeläinen. Pensasmaisen puu kasvaa korkealla korokkeella kivimuurin suojassa. Kivenkoloihin ovat pyhiinvaeltajat jättäneet rukoustoiveitaan, todennäköisesti kymmenillä eri kielillä.
Vierasmajaan ovat kaikki tervetulleita
Moni matkailija ja pyhiinvaeltaja käy Pyhän Katariinan luostarissa päiväretkellä. Yöpyä voi läheisessä samannimisessä kaupungissa tai vaikkapa Punaisenmeren rannalla Sharm El Sheikhissä.
Luostarissa on myös mahdollisuus majoittua. Yksinkertaiset huoneet ovat siistejä ja jokaisessa huoneessa on oma kylpyhuone. Majoittujia palvelee kreikkalaistyyppinen taverna.
– Emme kysy majoittujan tai kenenkään muunkaan vieraamme uskontoa. Luostarin vierasmajassa yöpyjät pääsevät mukaan liturgiaan ja palveluksiin kirkkoon, mutta vain kreikkalais–ortodoksit ovat tervetulleita osallistumaan ehtoolliselle, munkki kertoo.
Luostari ja kirkko on avoinna vierailijoille yleensä 9–13 välillä, jona aikana siellä ei ole palveluksia.
Suosittua on myös kiivetä Siinainvuorelle katsomaan auringonnousua. Matka pimeässä ylös vuoren huipulle on haasteellinen ja se tehdään oppaan kanssa.
Ainutlaatuisia taideaarteita ja käsikirjoituksia
Pyhän Katariinan luostarissa on mittaamattoman arvokas kokoelma vanhoja käsikirjoituksia, joista osa on vanhempia kuin luostari sekä yli 2000 ikonin kokoelma. Vanhimmat ikoneista ovat jopa 400-luvulta.
Luostarin vanhojen käsikirjoitusten kokoelma on lajissaan maailman toiseksi suurin ja merkittävin Vatikaanin kirjaston jälkeen. Kirjasto ei ole avoinna vierailijoille.
Matkailija pääsee katsomaan vain pientä osaa luostarin taideaarteista kirkkoon ja museoon.
Museossa on esillä myös muutamia luostarin käsikirjoitusaarteita. Luostarista löydettiin vuonna 1844 lähes täydellinen Raamatun käsikirjoitus 300-luvulta. Tämä käsikirjoitus tunnetaan nimellä Codex Sinaiticus ja valtaosa siitä on nykyään Lontoossa British Libraryn kokoelmissa.
Luostarissa on kuitenkin esillä sen arvokkain käsikirjoitus, 400-luvulta peräisin oleva Codex Sinaiticus Syriacus, joka on syyriankielinen, lähes täydellinen Uuden testamentin neljän evankeliumin käännös. Syyria on Jeesuksen äidinkielen aramean itäinen murre.
Koskettavinta luostarissa on kuitenkin luostari itse ja sen jopa 15 metrin korkuisten ja puolitoista metriä leveiden muurien sisäinen ainutlaatuinen tunnelma, joka vie vuosisatojen taakse. Pyhän Katariinan luostari on kristikunnan vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut luostari.
Luostarin säilyminen islamilaisen maailman keskellä läpi levottomien vuosisatojen on ihme.
Islamilainen maailma on kunnioittanut luostaria erityisesti siksi, että perimätiedon mukaan se on profeetta Mohammedin suojeluksessa. Luostarissa on kopio asiakirjasta vuodelta 623 jKr, jolloin profeetta Mohammed vahvisti luostarin suojeluasiakirjan asettamalla kämmenensä alkuperäisen asiakirjan päälle.
Juttuun on lisätty 22.11.2024 klo 15:35 suurmarttyyri Katariina Aleksandrialaisen ikoni kuvateksteineen.