Viro eväsi tammikuussa 2024 MPEÕK:n johtajalta, Venäjän kansalaiselta metropoliitta Jevgeniltä oleskeluluvan Viroon ja toukokuussa 2024 Viron parlamentti julisti Moskovan patriarkaatin olevan Venäjän hyökkäyssotaa tukeva organisaatio, jonka osaksi MPEÕK tulkittiin.
Näiden tapahtumien jälkeen MPEÕK ja Viron sisäministeriö ovat keskustelleet tarvittavista toimista, joilla Moskovan patriarkaatin vaikutusta vähennetään ja lopulta poistetaan MPEÕK:sta. Metropoliitta Jevegni, joka ei tammikuun jälkeen ole saanut oleskelulupaa Viroon, johti asiasta käytyä kirkolliskokouskeskustelua etäyhteydellä ulkomailta käsin. Osana prosessia MPEÕK vaihtoi nimensä virallisesti Viron ortodoksiseksi kirkoksi elokuussa 2024. Viron sisäministeri Lauri Läänemets on kuitenkin epäillyt, että kirkon nimenvaihto ei tule onnistumaan virallisesti.
Nimenvaihdoksen lisäksi MPEÕK vahvisti perustusasiakirjansa mukaista itsenäisyyttä. Se poisti asiakirjasta viittaukset Moskovan patriarkaattin. Näillä muutoksilla se vahvisti hallinnollista ja taloudellista sekä koulutukseen ja siviiliasioihin liittyvää itsenäisyyttä suhteessa Moskovan patriarkaattiin. Itsenäisyys kyseisissä asioissa on kuitenkin kuulunut Tomokseen, jonka MPEÕK sai patriarkka Aleksi II:lta vuonna 1993. Kirkko on pyrkinyt vahvistamaan myös mielikuvaa omasta virolaisuudestaan muistamalla Viron 33-vuotista uudelleen itsenäistymistä ja rukoilemalla itsenäisen Viron puolesta.
Sisäministeri Läänemetsin mukaan jää kuitenkin nähtäväksi, ovatko tehdyt muutokset vain kosmeettisia vai todellisia pyrkimyksiä eroon Moskovan patriarkaatin vaikutuksesta. Läänemets perustelee näkemystään sillä, että muutokset eivät välttämättä voi tulla voimaan ilman patriarkka Kirillin hyväksyntää. Hyväksynnän saaminen patriarkalta näyttää Läänemetsin mukaan olevan epätodennäkistä. Sisäministerin mukaan MPEÕKlta tarvitaan siis vielä lisää toimia.
Sisäministerin kommentit osoittavat, että Viro käsittelee MPEÕKta nimenomaan turvallisuusnäkökulmasta. Samalla Läänemets osoittaa olevansa hyvin tietoinen myös ortodoksisuuteen kuuluvista kanonisista kysymyksistä ja näyttää ymmärtävän, että niiden purkamiseen vaadittaisiin MPEÕKn ja Moskovan patriarkaatin välistä molemminpuolista sopimista.
Onko MPEÕKn tilanne muuttunut kirkollisesta näkökulmasta?
MPEÕKn alkuvuonna 2024 vihitty Tarton piispa Daniel totesi elokuussa heti Läänemetsin lausuman jälkeen, että kirkon autonominen asema ei tule muuttumaan, sillä muuten kirkko jäisi kirkollisesti harmaalle alueelle. MPEÕKn kohdalla on selvää, että Viron valtion näkemää turvallisuusuhkaa ei voida ratkaista ainoastaan kirkon ulkoiseen toimintaan puuttumalla. Sekä valtio että kirkko ymmärtävät yhteyden Moskovan patriarkaattiin olevan kanonista hallinnollisen, taloudellisen ja maallisen lisäksi.
MPEÕK.n kanoniseen asemaan liittyvät sen suhteet Virossa toimivaan Ekumeenisen patriarkaatin alainen Viron apostolinen ortodoksiseen kirkkoon (EAÕK). EAÕK on suhtautunut sisäministeri Läänemetsin tavoin MPEÕK:n oikeuteen käyttää nimeä Viron ortodoksinen kirkko negatiivisesti. Tästä ja kirkkojen viileistä väleistä huolimatta EAÕK tarjosi MPEÕKlle mahdollisuutta liittyä itseensä itsenäisenä osana, mutta MPEÕK kieltäytyi tarjouksesta lokakuussa 2024 omaan Moskovan alaiseen asemaansa vedoten. Kirkot mieltävät siis kuuluvansa kumpikin omaan patriarkaattiinsa ja tarkastelevat kysymystä Viron ortodoksisuuden kanonisuudesta näistä lähtökohdista käsin. Erimielisyys näyttää edelleen estävän avoimen keskustelun ja kuuntelun toinen toistensa tilanteesta.
Turvallisuuden ja kirkollisuuden mahdoton erottaminen?
Viron valtion vaatimus MPEÕK:lle erota Moskovan patriarkaatin alaisuudesta on osa niin sanottua turvallistamista. Turvallistamisessa yhteiskunnalle normaalista asiasta, kuten uskonnosta, tehdään turvallisuuskysymys. Venäjän on turvallistanut Moskovan patriarkaatin ulkomailla olevia rakenteita liittämällä niiden olemassaolon venäläisen yhteiskunnan selviämistaistoon. Virossa tähän on vastattu tekemällä näkyväksi Venäjän toiveet Moskovan alaisille kirkoille, siksi MPEÕK nähdään olevan osa venäläistä vaikuttamiskoneistoa.
Virossa MPEÕKn itsenäisyys yhteiskunnallisissa asioissa ymmärretään olevan vain osa kirkon itsenäisyyttä. Muita kirkon itsenäisyyden elementtejä ovat esimerkiksi hengellinen ja kanoninen itsenäisyys. Näissä sekä MPEÕK että Viron sisäministeri tunnustavat MPEÕKn olevan yhteydessä Moskovaan. Viron valtion näkökulmasta vaikuttamista voi tapahtua myös näitä selkeästi kirkollisia yhteyksiä pitkin. Valtion onkin vaikea katkaista kansallisvaltioiden rajojen yli toimivien kirkkojen yhteyksiä ilman puuttumista perustavanlaatuiseen ihmisoikeuskysymykseen: uskonnonvapauteen.
Pääkuva ylhäällä: Pyhän Aleksanteri Nevskin katedraali Tallinnassa tunnetaan Moskovan patriarkaatin alaisen Viron ortodoksisen kirkon pääpyhäkkönä.