Maailmalta

Pyhät äidit -sarja: Paula Roomalainen vaali paitsi maallista, myös hengellistä elämää

Kaksi pyhän Paula Roomalaisen tyttäristä, Blesilla ja Eustochium, on niin ikään luettu pyhien joukkoon.
26.01.2022 - 16:00 | Teksti: Karoliina Maria Schauman | Kuva: Francisco de Zurbarán/National Gallery of Art/Wikimedia Commons
Pyhä Paula ja tytär Eustochium kuvattuna yhdessä Pyhän Jeromen kanssa istumassa 1600-luvun maalauksessa

Kaikki pyhän Paula Roomalaisen (347–404) viisi lasta tunnetaan nimeltä. Kaksi hänen tyttäristään, Blesilla ja Eustochium, on luettu pyhien joukkoon. Vaikka aviopuoliso ei ollut kristitty, Paulalla oli silti vapaus elää kristillistä elämää ja kasvattaa synnyttämänsä lapsetkin kristityiksi. Kun Paula oli 32-vuotias, hän jäi äkillisesti leskeksi.

Elämän käänteissä Paula tutustui pyhään Marcellaan, kristittyjen leskien esikuvaan. Marcella oli muuttanut palatsinsa Aventinuksen kukkulalla luostariksi, ja juuri siellä Paula tutustui pyhään Hieronymukseen, kun tämä oli Roomassa yhdessä Antiokian ja Kyproksen piispojen kanssa. Paula osoitti heille vieraanvaraisuutta, ja he kertoivat hänelle Egyptin ja Palestiinan erakoista. Isä John Chryssavgis on todennut askeettisen elämän tutkimuksessaan, että Egyptin erakkojen elämäntapa muodosti pitkälti mallin heille, jotka kaipasivat elämää hiljaisuudessa, muista erillään.

Paulakin innostui erämaakilvoittelusta, ja esikoisensa Blesillan kuoltua äkillisesti hän matkasikin tyttärensä Eustochiumin ja joidenkin muiden nuorten naisten kanssa Syyriaan ja Palestiinaan. Matkan varrelta he saivat pyhän Hieronymuksen oppaakseen.

Kirkkoäideistä kirjoittaneen Anni Maria Laaton mukaan Hieronymuksen kirjeistä päätellen pyhiinvaeltajia oli tuona aikana jo paljon: Paula, Eustochium, Melaniat, Fabiola ja monet muut matkasivat pyhille paikoille. Paulan ja Eustochiumin aikoihin Jerusalemissa oli jo useita suuria kirkkoja. Paulaan ja Eustochium-tyttäreen liittyen teoksessa mainitaan Hieronymuksen Paulalle kirjoittama lohdutuskirje tämän surressa menehtynyttä Blesilla-tytärtä, sekä Hieronymuksen antamat kilvoitteluohjeet Eustochiumille.

Pyhiinvaellukset Pyhään maahan ja Egyptin erämaakilvoittelijoiden luo tekivät Paulaan suuren vaikutuksen. Paula ja Eustochium myös kirjoittivat ystävälleen Marcellalle kirjeen, jossa he kuvaavat vaikutelmiaan. Kirjeen suomennos on julkaistu Anni Maria Laaton teoksessa.

Noin vuoden pyhiinvaelluksen jälkeen Paula palasi Betlehemiin. Paula eli Betlehemin yhteisöissä, joita pyhä Hieronymus valvoi ja opetti. Hieronymus oli jo elinaikanaan tunnettu Raamatun ja sen alkukielien tuntija ja askeetti, ja hän ohjasi useita naisia, joista moni toimi jonkinlaisessa vastuutehtävässä.

Betlehemin Syntymäkirkon läheisyydessä oli luostareita sekä majatalo matkustaville. Paikka oli jonkinlainen latinalainen saareke idässä. Paulan ja pyhän Hieronymuksen välille rakentui hengellinen ystävyys – Paulasta tuli ajan myötä Hieronymuksen läheinen, kenties läheisinkin ystävä. Hengellisen ystävyyden teemasta ja myös Hieronymuksen ystäväpiiristä puhuu pappismunkki, professori Serafim Seppälä luennossaan ystävyyden teologiasta.

Syntymäkirkon lähellä olevassa Paulan yhteisössä elävät lukivat psalmeja, osallistuivat yhteisiin palveluksiin ja tekivät erilaisia töitä. Paula ja Eustochium tekivät myös käytännön työtä: he hoitivat lampaita, tekivät kaalikeittoa ja siivosivat.

Kuolinvuoteellaan Paula jakoi lohdutuksen sanoja niin hengellisille tyttärilleen kuin piispoille, munkeille ja papeillekin. Hänen hautajaisiinsa kokoontui paljon väkeä, myös monia vähävaraisia, joille Paula oli ollut äiti ja huolehtija, kun he olivat tarvinneet apua.

Kyky synnyttää elämää ja ylläpitää ja varjella sitä onkin ominaisuus, joka määrittää sekä jumaluutta että naiseutta, toteaa Serafim Seppälä kirjassaan Naiseus. Tästä elämän – niin biologisen kuin hengellisenkin – synnyttämisestä ja varjelemisesta pyhä Paula on elämänsä kautta yksi esimerkki.

Lähteet:
Synaksarion
Serafim Seppälä, Naiseus, Kirjapaja 2013: 174
Anni Maria Laato, Matres Eccleasiae. Kirkkoäidit. Perussanoma 2011: 92, 94, 119, 122, 130
John Chryssavgis: John Climacus. From the Egyptian Desert to the Sinaite Mountain, Ashgate 2004: 4

Pääkuva ylhäällä: Pyhä Paula ja tytär Eustochium sekä pyhä Hieronymus/Francisco de Zurbarán. Teos on ajoitettu vuosiin 1640-1650.