Arki & ihmiset

Viestinnän asiantuntija Katja Lösöstä työllistää parhaillaan Itä-Suomen ortodoksikarjalaista kulttuuriperintöä käsittelevä Ristikanza-dokumenttiprojekti. Juuristaan huolimatta hän on monien muiden karjalaistaustaisten tavoin joutunut maalittamisen kohteeksi, sillä ääriajattelu on saanut jalansijaa

Hautaustoimistojen rooli on kasvanut merkittävästi myös ortodoksien hautajaisjärjestelyissä. Niiden osalta tulisi kuitenkin olla ensimmäiseksi yhteydessä omaan seurakuntaan. Ortodoksisen kirkon runsaudesta löytyy myös suuri aarre, joka tulee avuksi kuoleman kohdatessa – ja soveltuu usein myös

Metropoliitta Panteleimon päätti 11-osaisen Koskijärvi-dekkarisarjan elokuussa 2023 ilmestyneellä Matkalla Kainuussa -teoksella. Jo ennen sarjan päätösosan julkaisemista isä esipaimen vihjasi uusista kirjoista, joissa olisi myös ortodoksista kirkkoa ja uskoa käsitteleviä teemoja. Jussi Rannan

Valamon erikoiskirjaston kirjastonhoitaja Virva Suvitie päätyi johdatuksen kautta unelmatyöhönsä, johon tuo oman lisänsä työskentely Kansalliskirjaston johtokunnassa ja Suomen erikoiskirjastojen neuvostossa. Samanlaisella antaumuksella hän suunnistaa myös lukuisille pyhiinvaelluksilleen.

Seurakuntien välillä on huomattavia eroja toiminta- ja keskustelukulttuurin suhteen, kertoo tuore barometri. Samoin siitä ilmenee, että pappien toimintaan ollaan tyytyväisempiä kuin piispojen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kirkon toimijoiden suhtautumista naisdiakonaattiin ja

Pääministeri Petteri Orpon vierailukohteisiin maanantaina 30. syyskuuta lukeutui muun muassa Valamon luostari. Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael kertoi pääministerille lisääntyneestä kiinnostuksesta luostaria kohtaan, mutta myös eräs huolenaihe nousi esiin.

Ukrainalaisen Roman Zhugarevin kesä on ollut täynnä kirkollista toimintaa. Kirsikaksi kakun päälle hän sai Ilomantsiin oman näyttelyn, joka esittelee hänen piirtämiään ortodoksisia pyhäkköjä.

Heinävedellä asusteleva Kimmo Prättälä on kokenut monen muun tavoin, että kumppanin löytäminen saattaa olla hyvinkin vaikeaa. Prättälän elämää ovat sävyttäneet monet terveydelliset haasteet ja muut vastoinkäymiset, mutta hän ei ole luopunut toivosta.

Pappilatalon tarina -minisarja on edennyt kolmanteen osaansa. Tämä tarina alkaa, kun Lappeenrannan ortodoksinen kirkko sai voimakasluonteisen kirkkoherran huhtikuussa 1900. Monipolviseen tarinaan liittyy pappismarttyyri Hristofor Varfolomejev, jonka muistopäivää vietetään 26.elokuuta.

Monen ortodoksisen pyhäkön hohto on kultaajamestari Raimo Snellmanin käsialaa. Häneltä asiakas saa Lapista huuhdottua, alkuperältään taatusti eettistä kultaa. Nyt hänen yrityksensä myös kurssittaa harrastajia alan saloihin.

Lauri Karhapää, 75, on käsillään melkein mitä vain tekevä mies. Hän osaa valmistaa kaikenlaisia tarvekaluja ja koriste-esineitä puusta, kivestä ja metallista.

Nunna Elisabet työskenteli vuosikaudet lääkärinä maailman katastrofialueilla. Hän näki, että siellä, missä on äärimmäistä pahuutta, on myös äärimmäistä hyvyyttä. Nyt hän auttaa ihmisiä kotonaan Helsingissä.

Äiti Marian tukikohtana toiminutta rakennusta ei enää ole osoitteessa 77 Rue de Lourmel, mutta samalla paikalla sijaitsevan rakennukseen porraskäytäväsyvennyksen sisäseinässä on paikan historiasta kertova kyltti.

Kirkon helmassa ja monikulttuurisessa taiteilijakodissa varttunut rovasti Sergius Colliander täyttää heinäkuussa 75 vuotta. Pappismunkkina hän ehti jo kertaalleen hylätä maailman, mutta löysi sen uudestaan perheonnea myöten. Isä Sergius elää kuitenkin yhä kahden luostarin läheisyydessä – niin

Ensimmäisen lastenkirjansa kesäkuussa julkaissut äänityöläinen, kustannustoimittaja Mili Bunda ei olisi arvannut, kuinka ajankohtainen hänen kirjoittamansa kirja tulee julkaisuhetkellä olemaan. Kolme vuotta sitten kirkkoon liittynyt ja Uspenskin katedraalikuorossa laulava Bunda toivoo kirkon olevan

Säveltäjä Soili Perkiö ja kirjailija Hannele Huovi sanovat käyneensä vahvaan taisteluun lapsuuden puolesta. Lisäksi he haluavat kannustaa kanttoreita säveltämään lapsille omia lauluja ja sepittämään ortodoksisesta näkökulmasta syntyviä loruja.

Ilomantsissa asuva 15-vuotias ukrainalaisnuorukainen Roman Zhugarev on piirtänyt hienoja tauluja Suomen ortodoksisista kirkoista ja tsasounista. Taidokkaat piirrokset ovat kuin ikkunoita hänen sydämeensä, jonka on vallannut rakkaus ortodoksiseen kirkkoon.

Kirkonkelloteknikoksi opiskellut Supavit Nummelin on ainoita kokopäiväisesti kirkonkelloja huoltavia, korjaavia ja valavia henkilöitä Suomessa. Yksi hänen ensimmäisistä korjauskohteistaan oli Uspenskin katedraali. Mitä ortodoksinen kirkko ja kirkonkellojen soittoperinne hänelle merkitsevät?

Teologian tohtori Pasi Hyytiäinen on paitsi tutkija, myös entinen luterilainen pappi, joka liittyi Suomen ortodoksiseen kirkkoon yli vuosi sitten. Nyt hän on kirjaimellisesti kirkkomme aarteiden äärellä Virtuaalinen Valamo -hankkeen myötä – ja vihdoinkin täydellisessä tasapainossa

Kouluvuoden päättyessä Aamun Koitto haastatteli ortodoksisia oppilaita: Linneaa, Alexandrosta ja Mariaa siitä, mikä heille on ortodoksisuudessa ja oman uskonnon opiskelussa tärkeää. Oman näkemyksensä uskonnonopetuksen nykytilasta kertoo heidän opettajaansa Inkeri Remsu.

Ortodoksisen kirkon työntekijät ry:n hallitus on jälleen valinnut kirkon työntekijöiden keskuudestaan ehdolle laittamista henkilöistä Vuoden työntekijän. Vuoden työntekijä 2023 on kasvatustyöntekijä Niina-Maarit Rautamäki Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta.

Metropoliitta Panteleimon täyttää 75 vuotta 17. toukokuuta 2024. Aamun Koitto tiedusteli isä esipaimenen mietteitä merkkipäivän johdosta.

”Hän kutsui meidät tänne, Hän kutsuu meidät aikanaan pois” – näinkin voisi kiteyttää ortodoksisen kirkon näkemyksen kuolemaan liittyen – ja siihen, kenelle kuuluu viimeinen päätäntävalta asiassa.

Pitkän linjan uskonnonopettaja Maura Ihatsu valittiin jokin aika sitten Helsingin ortodoksisen seurakunnan kasvatustyöntekijän toimeen. Hän jakoi ajatuksiaan paitsi uuteen työhönsä, myös kirkkomme nykytilaan ja tulevaisuuteen liittyen.