Kysyntä Valamon luostarin viinehtimö–tislaamon tuotteille on Saksassa nousussa, ja toiminnassa hyvä vire. Tällä on suuri merkitys Valamolle, sillä luostarit eivät saa esimerkiksi kirkollisverotuloja, vaan niiden on tultava toimeen omalla elinkeinotoiminnallaan. Leipä veljestön pöytään tulee esimerkiksi juomatuotannon ja matkailun kautta.
– Juuri tulin Leipzigin joulumarkkinoilta, ja sinne meni yli 60 000 litraa glögiä, kertoo isä Nasari.
Nyt käsillä olevaan sesonkiin on valmistauduttu jo edellisestä talvesta lähtien.
– Esivalmistelut alkoivat jo helmikuussa, mutta juhannusviikolla aloin tekemään ihan konkreettisesti. Syyskuun viimeinen päivä glögit lähtivät Saksaan.
Saksa on Valamolle tärkeä vientimarkkina, jossa luostarin tuotteet ovat saaneet osakseen arvostusta.
– Vastaanotto on ollut hyvä. Joulukuussa 2024 glögi voitti Saksan valtakunnallisen Glühwein-palkinnon marjaviinien sarjassa.
Koronapandemia iski myös glögin kysyntään, mutta se on alkanut elpyä.
– Vahvasti näyttää siltä, että glögin kulutus on kasvussa. Se oli ennen koronaa yli 100 000 litraa, ja nyt glögiä lähti reilut 60 000 litraa. Olihan se kiva nähdä, kun glögiä myytiin neljältä kassalta. Viiden päivän aikana en ehtinyt nähdä yhdellekään kassalle alle kymmenen metrin jonoa.
Suomi valmistusmaana nauttii arvostusta eritoten täkäläisen luonnon puhtauden takia.
– Saksalaiset ovat kovia matkailemaan. Tapasin useita kymmeniä ihmisiä, jotka sanoivat, että ovat tulossa vierailemaan Suomeen heti ensi vuoden alkupuolella. Heille on tosi tärkeää, että täällä on puhdas luonto, ja että me täällä Valamossa asumme yhden Suomen puhtaimman järven rannalla, jota maatalous ei ole saastuttanut – täällä ei ole maanviljelyä ympärillä ollenkaan. Tisletuotteisiin, absinttiin ja giniin, käytetään yrttejä ja männynkäpyjä, mitkä löytyvät ihan muutaman askeleen päästä itse tislaamosta. Sellaiset asiat ovat heille tärkeitä – ja ehkä suomalaiset itse sokaistuvat luonnon puhtaudelle.
– Meillä on täysin suomalaiset marjat. Esimerkiksi mesimarjat haen itse: ne tulevat Oulun alueelta ja ovat yksityisten ihmisten käsin poimimia marjoja.
Juomatuotanto tarkoittaa Valamossa sitä, että veljestö tekee myös peltotöitä.
– Musta- ja viherviinimarja tuotetaan täysin itse. Kesäisin minulla on tehtävänä viinimarjapeltojen hoito. Siellä pitää karsia ja harventaa sekä laittaa uusia pistokkaita. Viinehtimötyössä ei juuri vapaahetkiä ole.
Vaikka luostareilla on erittäin pitkä historia viinin ja muiden alkoholituotteiden valmistamisessa, on se vähitellen häviävää kulttuuriperintöä. Isä Nasari pitää myös tätä seikkaa esillä työmatkoillaan kuten joulumarkkinoilla.
– Muistutimme, että toki Euroopassa on vielä luostareita, jotka valmistavat olutta ja viiniä. Mutta luostareita, jotka tislaavat, on vain kaksi: Valamo ja yksi Saksassa sijaitseva nunnaluostari.
– Luostareilla oli aikoinaan yksinoikeus tislatun alkoholin valmistamiseen, mutta kun se vapautui, sitä on valmistettu niin teollisesti, että tisleiden ja jopa viinin valmistuksesta on monissa luostareissa luovuttu, sillä se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
– Saksassa moni olut kantaa vain luostarioluen nimeä, mutta niitä ei ole konkreettisesti luostarissa valmistettu.
Tuotteita nettimyyntiin Saksassa
Perinteikkään glögiviennin ohessa Valamo ja isä Nasari ovat ponnistelleet tislaamalla valmistettujen juomien saattamiseksi Saksan kuluttajamarkkinoille.
– Tislaamon perustamisen jälkeen valikoimaan ovat tulleet viskit ja muita tisleitä. Tammi-, helmi- ja maaliskuun kävin Saksassa työ- ja markkinointimatkoilla, ja kesällä tehtiin sopimukset. Nyt Valamon väkeviä tuotteita voi Saksassa tilata nettikaupasta.
Ero Saksan ja Suomen lainsäädännössä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka verkkokauppaa ja alkoholin tilaamista kotiin on säädelty.
– Suomessa ei pysty tilaamaan, mutta Saksassa voi harjoittaa nettikauppaa ja markkinointia vapaammin.
Isä Nasari ei kuitenkaan odota verkkokaupan osalta pikavoittoja, vaan tietää että edessä on vielä paljon työtä. Positiivisia merkkejä on kuitenkin ilmassa.
– Aika harva ihminen tilaa täysin tuntematonta ulkomaalaista tuotetta heräteostoksena verkkokaupasta, mutta kun he pääsevät maistamaan sitä tastingissa joulumarkkinoilla, on ilo saada palautetta kasvokkain. Saksassa voi ostaa markkinoilta myös väkeviä tuotteita, ja aika monelle lähtikin jo maistettuja tuotteita mukaan.
– Kun saamme tilastoja tammi-helmikuussa, näemme, mihin tuotteisiin kannattaa panostaa ja mitä kannattaa viedä ulkomailla.
Luostarista löytyy tälläkin hetkellä kasvuvaraa tuotantokapasiteetin suhteen – niin kaluston osalta kuin kalenteristakin.
– Nykyisellä laitteistolla voisimme tuplata tuotantomme.
– Kesäisin, kun on kallista jäähdyttää suurta viinehtimötilaa, emme mielellään valmista tai säilytä siellä viinejä, koska lämpötila vaikuttaa säilyvyyteen. Nyt viinehtimössä on uusittu ilmalämpöpumput: viime kesänä oli hellettä, ja Saksan glögit oli tehtävä. Oli kyllä miellyttävää työskennellä viileässä.
Glögin ja tisleiden lisäksi Valamon viinitila ja tislaamo valmistavat perinteisiä marjaviinejä sekä ainoana toimijana Suomessa ehtoollisessa käytettyä kirkkoviiniä. Isä Nasari valmistaa suunnilleen saman määrän marjaviinejä ja glögiä.
– Marjaviinit myydään ulos omasta myymälästämme ja ravintolamyyntinä. Valamon luostari on Suomen ainoa kirkkoviinin valmistaja, joskin Merimieskirkko tuo maahan viiniä ja myy sitä omilla etiketeillään – mutta me olemme ainoa taho, joka kypsyttää viinin.
Valamon viinehtimöön kirkkoviinin raaka-aine on tuotava ulkomailta, sillä pohjoinen sijainti ei mahdollista rypäletuotantoa.
– Käytämme kirkkoviinin valmistukseen unkarilaista rypälepuristetta, jota on käytetty viinehtimön alkuajoista lähtien. Vielä ei Suomen ilmasto mahdollista niitä litramääriä, joita tarvitsemme. Esimerkiksi viimeisin rypälepuristetilaus Unkarista oli 25 000 litraa, ja seuraava on varmaankin tuplasti enemmän.
Kirkon perinteeseen nimittäin kuuluu, että ehtoollisviini on aitoa rypäleviiniä. Isä Nasari valottaa asiaa.
– Vaatimus oikeastaan raamatullinen, sillä siellä sanotaan: "viinipuun anti".
Alkoholin valmistus luostarissa ihmettelyn kestoaiheena
Maailmalla luostareiden ja alkoholin valmistuksen välinen yhteys tunnetaan hyvin. Kysyttäessä asianlaitaa Suomessa isä Nasarin olemuksesta voi päätellä, että kysymys on sangen tuttu.
– Pidän kesäkaudella ryhmille kymmeniä ja taas kymmeniä viinitastingeja ja hyvin viinit maistuvat, mutta aina niissä nousee esille kysymys, että miten uskovaiset ihmiset voivat käyttää alkoholia. Suomessa on varmaankin väkilukuun nähden eniten herätysliiketaustaisia ihmisiä liikkeistä, joissa alkoholinkäyttö on kielletty. Suomalaiset ovat siten omaksuneet "saarnan", että kristinusko ja alkoholi eivät kuulu yhteen.
Isä Nasari suosittelee tässä kohtaa "Ison kirjan" avaamista.
– Vanhasta testamentista lähtien voi lukea, miten iso osa viini on sitä kulttuuria. Toki ihan yhtä paljon alkoholia ei tarvitse käyttää kuin esimerkiksi Nooa.
– Munkit toivat tislaamisen taidon Aasiasta Eurooppaan. Kristinuskohan on itse asiassa syyllinen siihen, että se on tullut tälle mantereelle.
Makuina musta tee ja mehiläisvaha
Alkoholialla tapahtunut kehitys tuo isä Nasarille myös iloa. Erityisesti kuluttajien suhde marjaviineihin on muuttumassa.
– Marjaviinit ovat löytäneet tiensä ravintoloiden viinilistoille ja ruokajuomiksi samalla tavalla kuin rypäleviinit.
Aina näin ei ole ollut, ja vuosikymmeniä kestäneen mainehaitan syitä isä Nasarin ei juurikaan tarvitse avata.
– Monella on 80–90-lukujen taitteesta ja vielä lama-ajaltakin kokemuksia itse tehdyistä kotiviineistä.
Isä Nasarilla on suunnitelmissa tuoda juuri tätä marjaviinien keittiö- ja gourmetkäyttöä laajemmin tunnetuksi. Työn alla on kirjaprojekti.
– Olen kirjoittanut keittokirjaa kahden kaverini kanssa. Katsotaan, josko se ilmestyisi ensi vuoden puolella.
– Vanhasta testamentista lähtien voi lukea, miten iso osa viini on sitä kulttuuria. Toki ihan yhtä paljon alkoholia ei tarvitse käyttää kuten esimerkiksi Nooa.
Isä Nasarin on helppo nimetä oma viinisuosikkinsa: se on nimeltään Valo.
– Kun vien Valoa lahjaksi ulkomaalaisille ystävilleni, he kysyvät, mitä rypälettä siinä on – eivätkä ota uskoakseen, että kyseessä on marjaviini. Keltainen karviainen tekee viiniin rieslingin maun. Tässä on hyvä muistuttaa, että kaikki marjaviinit nautitaan kylmänä – lämpimänä ne maistuvat kaikki mummon marjamehulta.
Valamon väkevistä tuotteista suosikki on Black Tea Gin, joka voitti kultaa International Wine and Spirit Competition -alkoholijuomakilpailussa 2021.
– Siinä maistuu Valamon musta tee, jota on nautittu luostarissa yli 120 vuotta, ja tuohuksista tuttu mehiläisvaha.
Pääkuva ylhäällä: Isä Nasari ja Sulo-koira ovat tuttu näky luostarin pihapiirissä. Kuva: Tapio Tiimonen