Blogi

Maailman myrskyissä meillä on varma suojasatama – Skyddande hamn

Psalttaripsalmissa Jumalasta sanotaan, että ”Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.”
Karoliina_Maria_Schauman_kirkossa
Karoliina Maria Schauman

Vanhemman syli on paikka, johon pieni lapsi rientää, jos jotakin on sattunut. Lasten leikeissäkin rakennellaan usein erilaisin virityksin suojaisaa paikkaa jonnekin peittojen tai vilttien alle.

Psalttaripsalmissa Jumalasta sanotaan, että ”Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.” (Ps. 91:4), tai pyydetään: ”Peitä minut siipiesi suojaan.” (Ps. 17:8)

Myös Vanhan testamentin vanhurskaasta Ruutista sanottiin, että hän oli tullut etsimään suojaa Jumalan siipien alta (Ruut 2:12). Tuttua on myös evankeliumien puhe Jumalasta, joka tahtoisi koota lapsensa niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan. Hänessä on toivo ja turva iankaikkisesti.

Kaikilla kristityillä on myös Äiti, jonka suojiin hakeutua. Jumalansynnyttäjän avusta ja suojeluksesta on lukemattomia kuvauksia kirkon vuosisataisen elämän varrelta niin arkisissa asioissa kuin historiallisesti merkittävissä käännekohdissakin. Monet Neitsyt Marian rakastetut ikonit ja uskovien kiitollinen kunnioitus ovat osoituksia kristittyjen yhteisestä kokemuksesta Jumalanäidin erityisestä avusta.

Myös pyhät rakastivat Jumalansynnyttäjää ja turvasivat Taivaan Valtiattaren esirukouksiin ja apuun. Meillekin tuttu ja läheinen pyhä Johannes Valamolainen kehottaa kirjeissään: ”Herra ja taivaan Kuningatar auttakoot sinua vaikeina hetkinä.”

Jumalanäiti on kirkon kokemuksen mukaan auttaja ja lohduttaja suurissakin murheissa. Pientä anomuskanonia Jumalansynnyttäjälle voidaan veisata milloin tahansa sielun murheen ja hädän hetkinä. Sen alussa luettavan psalmin 143 jakeissa on lohdulliset sanat: ”Sinun luonasi olen turvassa.”

Pienessä anomuskanonissa pyydetään: ”Oi Neitsyt ja kaikkein viattomin, Poikasi, Jumalasi tyyni rauha suo.” ja ”Pelasta kaupunkisi ja kansasi, sinä sotaa käyvien rauha, myrskyyn joutuneiden tyven, kristittyjen ainoa suojelija.” Rukoustekstissä kuvataan, miten Herra on tehnyt synnyttäjänsä meille ihmisille turvalinnaksi. Jumalansynnyttäjän puoleen käännytään sanoin, joista huokuu vahva luottamus Jumalanäidin turvaisaan apuun: ”Oi Neitsyt, tule turvaksi, sinuun turvautuvien satamaksi, järkkymättömäksi muuriksi ja turvapaikaksi, suojaksi sekä riemuksi.”

Kirkon historia onkin tulvillaan kertomuksia Jumalansynnyttäjän kautta saadusta ihmeellisestä avusta ja suojeluksesta. Omankin aikamme käänteissä rukoilemme: "Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät!"

***

Förälderns famn är det trygga stället dit ett barn skyndar sig ifall det hänt något. I barnens lekar byggs även ofta kojor och gömställen med hjälp av skyddande filtar och täcken.

I psaltarpsalmen sägs det om Gud: ”Han täcker dig med sina vingar, under dem finner du tillflykt.” (Ps. 91:4), eller så ber man: ”Göm mig i Dina vingars skugga.” (Ps. 17:8)

Även om heliga Rut sades det i Gamla testamentet att hon hade kommit för att söka skydd under Guds vingar. Bekant är även evangelieberättelsernas tal om Gud som skulle vilja samla sina barn så som hönan samlar sina kycklingar under vingarna. I Honom finns det hopp och trygghet i evighet.

Alla kristna har även en Mor, i vars skydd man kan söka sig. Det finns otaliga beskrivningar om Gudsföderskans hjälp och beskydd i kyrkans liv under århundradenas lopp såväl i vardagliga saker som vid historiskt betydelsefulla vändningspunkter. Många älskade ikoner av Jungfru Maria och de troendes tacksamma vördnad visar på de kristnas gemensamma erfarenhet av Gudsmoderns särskilda hjälp.

Även de heliga har älskat Gudsföderskan och har tagit sin tillflykt till hennes förböner och hjälp. Helige Johannes av Valaam, som även är bekant och nära till oss, uppmuntrar i sina brev: ”Må Herren och himlens Drottning hjälpa dig under svåra stunder.”

Enligt kyrkans erfarenhet hjälper och tröstar Gudsmodern i även i stora bekymmer och sorger. En s.k. liten bönekanon till Gudsmodern (lilla Paraklesis) kan man sjunga när som helst under stunder av själens sorg och nöd. I dess början läses de tröstande orden från psalmens 143 verser: ”hos Dig söker jag skydd”. I bönekanonen ber man: ”O Jungfru, den allra renaste, skänk Din Sons, Guds, lugna frid”, ”rädda din stad och ditt folk, du fred för dem som för krig, lugnet för dem som hamnat i storm, den enda beskyddaren av de kristna”. I bönetexten beskrivs hur Herren har gjort Sin föderska till en skyddande borg för oss människor. Man vänder sig till Gudsmodern med ord som uttrycker en stark tillit till Gudsmoderns trygga och säkra hjälp: ”O Jungfru, kom till vår trygghet, som en hamn för dem som tar sin tillflykt till dig, som en orubblig mur och fristad, som skydd och glädje.”

Kyrkans historia är fylld med berättelser om den hjälp och beskydd som förunderligt erhållits genom Gudsmodern. Även i vår egen tids vändningar ber vi: Allraheligaste Gudsföderskan, rädda oss!

Karoliina_Maria_Schauman_kirkossa
Karoliina Maria Schauman

Kirjoittaja on teologian maisteri ja kolmen lapsen äiti, joka asuu Vaasassa. Skribenten är teologie magister och trebarnsmamma som bor i Vasa.