Haminan piispa Sergei Valamo kesä 2022
Arki & ihmiset

Piispa Sergei 60 vuotta: Unelmana yhteinen pääsiäinen, huolina syrjintä ja nuorten mielenterveys

Haminan piispa Sergei täyttää 60 vuotta kirkkaalla viikolla, 23. huhtikuuta 2025. Merkkipäivän kunniaksi myös Aamun Koiton lukijat saivat esittää kysymyksiä isä esipaimenelle.
| Teksti: Susanna Somppi | Kuva: Pentti Potkonen
Haminan piispa Sergei Valamo kesä 2022

Haminan piispa Sergein syntymäpäiväjuhlaa vietetään Tuomaan sunnuntaina 27.huhtikuuta 2025 Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa klo 10 alkavalla liturgialla, jonka jälkeen seurakunta tarjoaa juhlalounaan seurakuntasalissa (Torikatu 74, Oulu). Kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Mahdolliset muistamiset piispa Sergei pyytää osoittamaan Kolttakulttuurisäätiölle. Tilinumero on FI58 5641 4220 0433 72. Viite: ”Piispa Sergei 60”.

Merkkipäivän kunniaksi Aamun Koiton lukijat esittivät piispa Sergeille omia kysymyksiään. Kysymyksiä oli mahdollista esittää lehden Facebook-kanavalla tai sähköpostitse. Lisäksi toimitus haastatteli isä esipaimenta muun muassa nuorten uskonelämän tukemiseen, Suomen ortodoksisen kirkon tulevaisuudennäkymiin ja kirkkopoliittisiin kysymyksiin liittyen.

Piispa Sergein vastaukset on merkitty kursiivilla.

Näitä asioita lukijat kysyivät:

Mitä toivotte tulevilta vuosilta?

Toivon ensisijaisesti rauhaa maailmalle, ja erityisesti Ukrainan ja Gazan sotien päättymistä.

Seuraava kysymys liittyy Heinäveden Valamon luostariin, jonka johtajana piispa Sergei toimi ennen apulaispiispaksi vihkimistään, joka toimitettiin 16. tammikuuta 2022 Uspenskin katedraalissa. Luostarissa hän ehti kilvoitella yli puolet elämästään, eli 31 vuotta.

Vanhasta Valamosta tuli vuosisatojen aikana legendaarinen. Etenkin Laila Hirvisaari (Laila Hietamies) on laajassa Laatokka-sarjassaan kuvannut kuvankaunista Laatokkaa ja sen luostarisaarta sekä siellä olevaa luostariyhteisöä. Sodan seurauksena Valamon luostari siirtyi Savoon Heinävedelle. Onko Uusi Valamo ollut samalla tavalla romaanikirjallisuudessa esillä? Voiko syntyä Heinävesi-sarja? Voiko Uuden Valamon joku munkki olla romaanihenkilö?

Heinäveden Valamo (Uusi Valamo) ei ole Laatokan Valamon tavoin ollut romaanikirjallisuudessa esillä. Varmaankin Heinävesi-sarja on mahdollinen joskus tulevaisuudessa, jos joku kirjailija aiheesta innostuu. Yleensä romaanihahmot ovat kuvitteellisia, joskin myös todellisuuspohjaa niistä löytyy. Ehkäpä joku Uuden Valamon munkkikin voisi sellainen olla.

Mikä on mieleenpainuvin tapahtuma/muisto ortodoksisen kirkon palveluksessa?

Mieleenpainuvin tapahtuma ja muisto on oma munkiksi vihkimiseni Uudessa Valamossa 10.3.1992.

Kuka on ollut ortodoksisen vaelluksenne varrella syvällisimmin vaikuttanut henkilö?

Elämäni varrella on ollut useita henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet hengelliseen elämääni. Ehkä syvällisimmin pyhittäjä Johannes Valamolainen kirjeittensä välityksellä.

Onko jokin kirja tai ikoni ollut käänteentekevässä roolissa oman uskonelämänne kannalta niin, että palaatte sen pariin yhä uudestaan?

Valamon Vanhuksen kirjeet on teos, jota luen aina uudelleen. Myös Valamon ja Konevitsan Jumalanäidin ihmeitätekevien ikonien äärellä rukoillessa tunnen voimaantuvani.

Jos joskus saadaan koolle uusi ekumeeninen kirkolliskokous, onko jokin tietty asia, johon toivoisitte sen ottavan kantaa?

Kaikkien kristittyjen yhteinen pääsiäisen ajankohta tulisi saada aikaan kristittyjen yhteisen todistuksen vahvistamiseksi.

Mikä on mielestänne asia, johon suomalaisten ortodoksien tulisi kiinnittää uskonelämässään enemmän huomiota?

Ruokapaaston todellinen noudattaminen.

Milloin aiotte jäädä eläkkeelle?

En ole vielä ajatellut eläkkeelle jäämistä, koska piispoilla ei ole eläkeikää. Päätökseen vaikuttaa aikanaan muun muassa terveydentila.

Miten Uusi Valamo kehittyi nykyiseen kulttuurihistorialliseen ja ortodoksisesti arvokkaaseen tilaan?

Heinäveden Valamo kehittyi nykyiseen tilaansa viimeisten vuosikymmenten aikana veljestön ja sen johtajien viisaiden päätösten ansiosta. Käänteentekevänä kehityksessä oli arkkipiispa Paavalin innoittamana uuden kirkon rakentaminen, jonka rahoittamiseksi perustettiin Valamon Ystävät ry.

Onko Teillä lemmikkiä? Jos, niin mikä ja minkä niminen? Ellei, minkä lemmikin ottaisitte, jos olisi ihan pakko?

Minulla ei ole lemmikkiä enkä aio sellaista hankkia. Joudun matkustamaan paljon, joten lemmikkini joutuisi olemaan paljon yksin enkä halua eläimen kärsivän vuokseni. Jos olisi pakko jokin lemmikki ottaa, niin se olisi varmaan kissa.

Seuraavat kysymykset ovat lehden toimituksen muotoilemia.

Toimitus kysyi vaikeistakin aiheista

Millaisena koette kirkkomme piispojen keskinäiset suhteet, piispainkokouksen työskentelyilmapiirin ja yhteistyön tällä hetkellä?

Tällä hetkellä toimessa olevien kirkkomme piispojen keskinäiset suhteet ovat hyvät, samoin piispainkokouksen työskentelyilmapiiri, ja yhteistyö toimii hyvin.

Millä tavalla alkanut arkkipiispa Elian aika näkyy teille muille esipaimenille – mikä on muuttunut emeritus arkkipiispa Leon ajoista?

Uusi arkkipiispa Elia on ollut vielä lyhyen aikaa uudessa tehtävässään, mutta eräs hyvin suuri muutos on se, että piispainkokouksille varataan koko päivä niin, että meillä on aikaa keskustella kaikessa rauhassa kaikkien hiippakuntiemme asioista ennen varsinaista piispainkokousta.

Millaisissa asioissa piispojen mielipiteet eriävät eniten, voitteko mainita jonkin esimerkin?

Piispoilla ei tällä hetkellä ole suuria eriäviä mielipiteitä.

Millaisena näette kirkkomme roolin ja tulevaisuuden nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa?

Suomen ortodoksinen kirkko on nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa todellinen vaihtoehto niille, jotka etsivät syvempää hengellistä elämää varhaiskirkon hengessä. Kirkkomme opin ja traditon muuttumattomuus puhuttelee tämän ajan ihmistä muuttuvassa maailmassa. Siitä todistavat ne sadat ihmiset, jotka tänäkin pääsiäisenä ovat liittyneet kirkkoomme eri seurakunnissamme.

Onko jokin tietty raamatunkohta, rukous tai ortodoksinen traditio, joka on teille erityisen merkityksellinen ja ohjaa työtänne?

”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” (Matt.6:33).

Jos ajattelette tehtäviänne piispana, mikä on ”suurin risti”, entä mikä on antoisinta?

Piispan ”suurin risti” on löytää seurakuntien avoinna oleviin toimiin sopivat ja pätevät työntekijät sekä kaikenlaisten ”sotkujen” selvittäminen joissakin seurakunnissa. Antoisinta on jumalanpalvelusten toimittaminen ja papiston sekä seurakuntalaisten tapaamiset.

Olisitteko jatkossa kiinnostunut jäämään Oulun metropoliitan tehtäviin, joiden hoitajana nyt toimitte?

Jos kirkolliskokous minut Oulun metropoliitan toimeen valitsee, olen valmis jäämään hoitamaani tehtävään. Täällä Oulun hiippakunnassa minut on kaikkialla otettu lämpimästi vastaan.

Jotkut ortodoksiset nuoret kokevat, että heille tarjotaan herkästi ”vain pizzailtoja”, kun he janoaisivat syvällistä hengellistä opetusta – oletteko itse kuullut tämän kaltaisia kommentteja – ja mitä ajattelette, jos näin on? Millä tavalla nuorten uskonelämää tulisi tukea?

En ole aiemmin kuullut tällaisia kommentteja nuorilta. Nuorison parissa työskentelevien tulisi kuulla herkällä korvalla myös heidän toiveitaan ja tarjota heille mahdollisuutta syvempään hengellisten asioiden pohdiskeluun esimerkiksi nuortenilloissa lukemalla vaikkapa jonkun pyhän elämäkerran ja keskustelemalla sen pohjalta, millaisia ajatuksia luettu on herättänyt nuorissa.

Nuorteniltoihin voisi sisällyttää myös hengellisiä alustuksia eri teemoista.

Nuorille voisi järjestää viikonloppupyhiinvaelluksia luostareihimme ja pitää esillä talkoomahdollisuutta luostareissamme – ja yleensäkin luostarielämän mahdollisuutta yhtenä elämäntapavalintana.

Mitä mieltä olette Viron parlamentin päätöksestä kieltää maan Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon siteet Moskovan patriarkaattiin?

Tämä on Viron valtion sisäinen asia. Surullista on seurata tilanteen kehitystä. Pakkokeinoin tuskin mitään hyvää saadaan aikaan. Euroopassa ainoastaan Virossa ja Ukrainassa ollaan kieltämässä Moskovan patriarkaatin toiminta. Ukrainassa Moskovan patriarkaatin alaisia kirkkoja

ja luostareita suljetaan väkivalloin ja siirretään laittomasti Ukrainan autokefalisen kirkon alaisuuteen. Kuinka näin toimien voidaan ajatella näiden kirkkojen yhdistymistä?

Miten olette käytännössä tukenut ja edistänyt kirkollisen elämän kehittämistä erityisesti Pohjois-Suomessa? Mitä toiveita teillä on tältä osin tulevaisuudessa?

Olen toiminut nyt nelisen kuukautta Oulun metropoliitan tehtävien hoitajana ja tänä aikana olen vieraillut hiippakunnan kaikkien seurakuntien alueilla toimittamassa jumalanpalveluksia ja tapaamassa seurakuntien papistoa ja työntekijöitä sekä seurakuntalaisia. Toivon, että jatkossa saisimme kaikkiin avoinna oleviin toimiin pätevät työntekijät.

Monet ukrainalaiset ortodoksit ovat katkeroituneita Moskovan patriarkaatin tuesta Venäjän hyökkäyssodalle. Miten näette tämän konfliktin ja ortodoksisen maailman yhtenäisyyden tulevaisuuden? Entä millainen on mielestänne tilanne Suomessa – oletteko huolissanne siitä, että ukrainalaisten ja venäläistaustaisten ortodoksien väliin syntyisi syvä juopa? Onko tilanne jo tällainen joillakin paikkakunnilla ja jos, mitä sille tulisi tehdä?

Ukrainan sota on haavoittanut ortodoksisten kirkkojen ykseyttä, ja tämä haava ei arpeudu hetkessä. Tällä hetkellä Suomessa ukrainalaisten ja venäläisten seurakuntalaisten välit ovat kuulemani mukaan rauhalliset.

Piispa Sergei vastasi muun muassa ääriajattelua, Moskovan patriarkaattia ja naisten asemaa kirkossamme koskeviin kysymyksiin kaikkien arkkipiispaksi veikattujen Suomen ortodoksisen kirkon piispojen haastattelussa, joka julkaistiin ennen arkkipiispan vaalia marraskuussa 2024. Tuolloin tuli valituksi nykyinen arkkipiispa Elia. 

Ääriajatteluun ja -ilmiöihin liittyy myös seuraava kysymys. Neuvostoaikoina myös pappeja ja piispoja vainottiin ja surmattiin. Koetteko, että tällainen vainojen aika voisi joskus alkaa Suomessa? Jos, niin millainen skenaario tulisi kyseeseen?

Kuten olemme viime aikojen maailman tapahtumista havainneet, kaikki muutokset ovat mahdollisia. Kristittyjä on aina vainottu. Se tuntuu kuitenkin tällä hetkellä mahdottomalta ajatukselta Suomen kaltaisessa valtiossa. Toisaalta nytkin on havaittavissa kirkkojen sisällä kirkon perinteen mukaisesti ajattelevien kristittyjen syrjintää ja tämä voi pahimmassa tapauksessa meilläkin johtaa jonkinlaisiin vainoihin. Jumala meitä siltä kuitenkin varjelkoon.

Kun sota Ukrainassa joskus loppuu, millaisena näette patriarkka Kirillin ja Venäjän ortodoksisen kirkon aseman ortodoksisessa maailmassa? Onko se ”menettänyt kasvonsa” vai jatkuuko kaikki niin kuin mitään ei olisi tapahtunut?

Moskovan patriarkaatin ja Konstantinopolin patriarkaatin välinen rukousyhteys on katkaistu Moskovan patriarkaatin toimesta jo ennen Ukrainan sotaa eikä tilanne todennäköisesti tule muuttumaan sodan loputtuakaan. Myös Aleksandrian patriarkaattiin Moskova on katkaissut rukousyhteyden ja kanonisen perinteen vastaisesti vallannut sen seurakuntia Afrikassa.

Jos olisitte poliittinen päättäjä, mitkä olisivat kolme asiaa, jotka haluaisitte laittaa Suomessa heti kuntoon?

Jos olisin poliittinen päättäjä, haluaisin laittaa Suomessa heti kuntoon nuorten mielenterveydenhoidon, vanhustenhoidon ja maantiet.