Maailmalta

Kiovan luolaluostariin liittyvä vaatimus saattaa kiristää tilannetta

Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko havittelee itselleen Kiovan luolaluostarin ”yhtä ylemmän lavran kirkoista ja joitakin sen rakennuksia jumalanpalvelus- ja luostarikäyttöön”.
| Teksti: Käännös: Ari Koponen, Susanna Somppi | Kuva: iStock
Kiovan luolaluostari kultaisine kupoleineen kuvattuna pilvipoutaisena päivänä

Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko hakee maan hallitukselta lupaa ottaakseen haltuunsa rakennuksen historiallisen Kiovan luolaluostarin alueella, mikä todennäköisesti tulehduttaa välejä entisestään Moskovan patriarkaatille uskollisen Ukrainan ortodoksisen kirkon (MP) kanssa. Kiovan Petšerskin lavra (ukr. Києво-Печерська лавра, Kyjevo-Petšerska lavra) – joka tunnetaan Suomessa paremmin nimellä Kiovan luolaluostari – kuuluu Moskovan patriarkaatin vaikutuspiiriin.

Uutistoimisto Reuters viittaa asiaa käsittelevässä jutussaan Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen kirkon lausuntoon, jonka mukaan kirkon pyhä synodi on päättänyt pyytää kirkon päämiestä vaikuttamaan hallitukseen, jotta se siirtäisi ”yhden ylemmän lavran kirkoista ja joitakin sen rakennuksista (toim. huom. Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen kirkon) jumalanpalvelus- ja luostarikäyttöön”.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva Kiovan luolaluostari on historiallisesti yksi merkittävimmistä itä-slaavilaisista luostareista. Kiovan luolaluostari sijaitsee kahdella kukkulalla Ukrainan pääkaupungin eteläosassa, Dnipr-joen rannalla.

Kahtiajakautunut kirkko

Ukrainan ortodoksisuus on ollut viime vuodet syvästi jakaantuneena. Ukrainassa toimii kaksi oman näkemyksensä mukaan kanonista kirkkoa: Moskovan patriarkaatin alainen autonominen Ukrainan ortodoksinen kirkko (MP) – jonka asema on tunnustettu koko ortodoksisessa maailmassa – sekä Ekumeenisen patriarkaatin autokefaaliseksi tunnustama Ukrainan ortodoksinen kirkko. Sen aseman on tunnustanut osa ortodoksisista kirkoista, ja osa ei ole ottanut asiaan julkisesti kantaa – ja osa on selkeästi tämän kirkon itsenäistä asemaa vastaan.

Tilanne Ukrainan ortodoksisuudessa kärjistyi äärimmilleen 24. helmikuuta tapahtuneen Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen.

Ukrainan autokefaalista ortodoksista kirkkoa johtaa metropoliitta Epifanios, kun taas metropoliitta Onufri on Moskovan patriarkaatin alaisen, Ukrainassa toimivan ortodoksisen kirkon (MP) johtohahmo.

– Ukrainan ja Venäjän kansat ovat nousseet Dneprin kastevedestä, ja sota näiden kahden kansan välillä on kateudesta veljensä murhanneen Kainin synnin toisinto, kirjoitti metropoliitta Onufri taannoisessa paimenkirjeessään.

Myös metropoliitta Epifanios on vedonnut hyvinkin rajusti Moskovan patriarkka Kirilliin sodan tuomitsemiseksi.

Aamun Koitto kertoi aiemmassa jutussaan, miten Kiovan luolaluostari elää sodan keskellä. Aamun Koitto on julkaissut aiemmin myös Ukrainan ortodoksisuuden tilannetta käsittelevän jutun.

Lähteet: Ukrainan ortodoksinen kirkkoReuters

 

Juttua päivitetty 27.5. klo 16:14 vaihtamalla sana "painostaa" asiaa paremmin kuvaavaan sanaan "vaikuttaa" sekä lisätty toimituksen selventävä huomautus.

 

 

Jutun päivitys 27.5.2022 klo 22:50:

Irti patriarkka Kirillin alaisuudesta

 

Ukrainasta kantautui hetki sitten suuria uutisia. Yle.fi -sivuston mukaan Ukrainan ortodoksinen kirkko katkaisee suhteensa emokirkkoonsa Venäjän ortodoksiseen kirkkoon Venäjän hyökkäyksen vuoksi, kirkko kertoo.

Ukrainan ortodoksinen kirkko päätti konsiilissaan julistautua täysin itsenäiseksi Venäjän ortodoksisesta kirkosta ja kiistää Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan, Moskovan patriarkka Kirillin aseman.

Kiovan patriarkaatti on jo ennen sotaa ilmaissut halunsa irtautua Venäjän alaisuudesta.

(Lähde: Yle.fi, STT-AFP)