Blogi

Tähtäimessä kulttuuriperintö

Julmuus, inhimilliset kärsimykset ja menetetyt ihmishenget ovat sodan viiltävintä viljaa. Sodassa myös kulttuuriperintö on jatkuvan uhan alla.
04.01.2024 - 13:45
Katariina Husso
Katariina Husso

Joulukuuhun 2023 mennessä UNESCO on vahvistanut Ukrainan sodassa tuhoutuneen 334 kulttuuriperintökohdetta: 125 on uskonnollista kohdetta, 147 rakennusta, joilla on historiallista ja taiteellista merkitystä, 29 museota, 19 monumenttia, 13 kirjastoa ja yksi arkisto.

Kulttuuriomaisuuteen kohdistuvat hyökkäykset ovat osa suunnitelmallista sodankäyntiä. Suoraviivaista tuhoa aiheuttavat pommitukset, joiden seurauksena on hävitetty myös kirkkoja ja luostareita. Rakkaista pyhäköistä on jäänyt vain rauniot. Samalla on tuhottu kansakunnan kulttuuria, historiaa ja taidetta – sen identiteetin perustuksia. Tulevaisuudessa edessä on ehkä jälleenrakennus. Alkuperäistä se ei kuitenkaan palauta, vaan kerran tuhottu on iäksi mennyttä.

Kulttuuriomaisuuden ryövääminen sotasaaliina on toinen tapa iskeä kansakunnan kulttuuriperintöön. Ukrainalaiset kollegat ja kansainvälinen museoyhteisö pyrkivät suojelemaan museokokoelmia eri tavoin. Veistoksia on suojattu hiekkasäkein ja suojamuovein, taideteoksia ja museoesineitä on evakuoitu näyttelytiloista tilapäisiin suojiin. Tästä huolimatta venäläiset sotajoukot ovat varastaneet merkittävän määrän ukrainalaisten museoiden kokoelmia.

Sotasaaliin haaliminen on laillistettu venäläisellä sota-ajan lailla, jonka mukaan ryöstely on naamioitu kulttuuriomaisuuden suojeluksi. Vallattu alue näet tulkitaan Venäjälle kuuluvaksi. Kyse on samanlaisesta virheellisten mielikuvien luomisesta ja termeillä kikkailusta, kuin hyökkäyssodan kutsumisessa erityisoperaatioksi.  

Miehitetyillä alueilla, kuten Hersonissa ja Melitopolissa kirjastoista on tyhjennetty ja tuhottu kaikki ukrainankieliset teokset. Tilalle on tuotu putinilaista historia- ja kulttuuripropagandaa julistavia kirjoja. Arkiston tuho on suora isku kansan historiaan ja muistiin: menneisyys on yhdellä kerralla pyyhitty pois historian todistuskappaleiden hävittyä.

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa allekirjoitettiin Haagissa 1954. Se syntyi toisen maailmansodan jälkeen oivalluksesta, ettei kulttuuriperinnön tuhoutuminen ole vain kansallinen menetys, vaan se koskee koko ihmiskuntaa. Sopimusosapuolet ovat sitoutuneet rauhoittamaan kulttuuriomaisuuden sotatoimilta, jotka vaurioittavat niitä tai oikeuttavat vihamieliset teot.

Myös Venäjä on ratifioinut Haagin yleissopimuksen. Se ei taida olla ainoa kansainvälinen sopimus, jota Putinin hirmuhallinto hyökkäyssodallaan rikkoo. 

UNESCOn luettelo tuhotuista kohteista: https://www.unesco.org/en/articles/damaged-cultural-sites-ukraine-verif…

Laki kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevan pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä ja pöytäkirjan soveltamisesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19941135 

Katariina Husso
Katariina Husso

Olen taidehistorioitsija, filosofian tohtori ja työskentelen unelma-ammatissani intendenttinä Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa RIISAssa. Blogissani pohdin kirkon elämänmenoa museoammatillisesta näkökulmasta, tosin välillä saatan lipsua myös seurakuntalaisen, kirkkokuorolaisen tai ikonimaalarin rooliin. Tykkään tuulettaa ajatuksia – ja tarvittaessa antaa niille kyytiäkin.